Englantilainen Roderic Braithwaite kirjoittaa kirjassaan "Moskova 1941" seuraavasti:
"Moskovan taistelu on toisen maailmansodan ja siten koko historian suurin, mitä tulee osallistujien määrään. Taisteluun otti osaa kaikkiaan yli seitsämän miljoonaa sotilasta. Stalingradissa taisteli neljä miljoonaa, Kurskissa kaksi ja puoli miljoonaa ja Berliinissa vuonna 1945 kolme ja puoli miljoonaa miestä." Sivu 22
Aika suurelta kuulostaa joukot vaikka hän laskee syksystä kevääseen 1942
Moskovan edustalla taistelleet joukot vai mitä mitä mieltä olette, seitsämän miljoonaa?
Hän kertoo kirjassaan että puna-armeijan menetti pelkästään kaatuneina Moskovan taistelussa 926 tuhatta miestä, aika kova hinta voitosta...
"Moskovan taistelu on toisen maailmansodan ja siten koko historian suurin, mitä tulee osallistujien määrään. Taisteluun otti osaa kaikkiaan yli seitsämän miljoonaa sotilasta. Stalingradissa taisteli neljä miljoonaa, Kurskissa kaksi ja puoli miljoonaa ja Berliinissa vuonna 1945 kolme ja puoli miljoonaa miestä." Sivu 22
Aika suurelta kuulostaa joukot vaikka hän laskee syksystä kevääseen 1942
Moskovan edustalla taistelleet joukot vai mitä mitä mieltä olette, seitsämän miljoonaa?
Hän kertoo kirjassaan että puna-armeijan menetti pelkästään kaatuneina Moskovan taistelussa 926 tuhatta miestä, aika kova hinta voitosta...
Vastaukset 17
Vanhimmat
Saattoi olla joukkojen osalta. Missään tapauksessa ei tankkien ja lentokoneiden osalta ollut.
Tappio Moskovassa merkitsi Hitlerille sodan häviötä.
Kurskissa mitattiin viimeisen kerran tankeilla. Sen jälkeen oli peli menetetty.
Kova hinta oli voitosta mutta häviöstä olisi maksettu vielä kovempi hinta, koko kansa. Neukulla ei myöskään ollut selän takana merta ja laivastoa joiden turviin paeta kuten urhoollisella pakenijalla Englannilla. Oli vain tapeltava tai kuoltava.
"Neukulla ei myöskään ollut selän takana merta ja laivastoa joiden turviin paeta kuten urhoollisella pakenijalla Englannilla. Oli vain tapeltava tai kuoltava. "
Ja höpö höpö. Moskovan takana oli lääniä kymmeniä tuhansia kilometrejä. Kaupungin valtaus ei olisi ratkaissut mitään. Johan sen kerkisi Napoleon aikoinaan vallata ja tappio tuli silti.
Leningradin ja etenkin Moskovan valtaus olisi katkaissut Neuvostoliiton selkärangan. Toki sota olisi voinut vielä jatkua vuosia mutta puna-armeija ei enää olisi ollut merkittävä uhka Saksan asevoimille.
Joka muuta väittää niin kannattaisi ottaa selvää millaiset sotateolliset keskittymät kummankin miljoonakaupungin alueella oli. Niiden menetys olisi ollut kohtalokas isku. Eikä psykologiaakaan voida jättää huomiotta, taistelumoraali olisi romahtanut kun saksalaisia ei olisi pystytty pysäyttämään.
Siperiastahan sinne täydennystä tuotiin. Ei pelkurimaiset moskoviitit mitään maksaneet.
Ainoastaan mikäli Stalin olisi kuollut tai jäänyt vangiksi.
Venäjän valkoiset olisi nousseet esiin ja vieneet sodan loppuun bolsuja vastaan.
Saksa olisi vetäytny koko maasta.
Olen samaa mieltä. NL ei ollut voitettavissa millää. Venäläiset olisi vetäytyneet vaikka Uralille ja jatkaneet taistelua loputtomiin. Saksa teki suuren virheen, että Se ei hyödyntänyt valloitettuja neuvostovastaisia kansoja kuten ukrainalaisia vaan kohteli heitä ali-ihmisinä. Saksalaisia odotettiin aluksi vapsuttajins, mutta he olivat pahempia kuin kommunistit ja toivat mukanaan vain hävitystä. Paremmalla psykologialla ja typerän natsi-ideologian unohtamisella sota olisi voinut olla voitettavissa.
Hitlerillä oli suuri tehtävä viedä natsivalta kaikkialle. Eihän silloin voi unohtaa ideologiaa, johon kuului yli- ja ali-ihmiset.
Enemmistöhän niistä taisteli Ranskan vastarinnassa saksalaisia vastaan.
Siellä Zukov antoi tämän Stalinin omaksuman, ei askeltakaan taakse komennon. Toveria harmitti, kun Guderian selitti kaupungin valtauksen epäonnistuneen sään takia, näin varmaan olikin, kun sakut olivat sekä pohjois-, että eteläpuolelta ajamassa ohi, kun tämä böömiläinen korpraali määräsi hommat sivuraiteelle, ja Moskovaan saatiin lisäjoukkoja viivytysten ansiosta. Tässä yhteydessä Stalin oli jo vaatinut Konjevin teloitusta.
arvelisin olevan Geoffrey Robertsin varsin tuoreessa Zukovin elämäkerrassa.
Keskisen AR:n vahvuus sen lähtiessä valtaamaan Moskovaa oli 70 divisioonaa eli noin miljoona miestä, 1 700 panssaria, 14 000 tykkiä ja 1 000 lentokonetta. Puna-armeija kärsi suuria tappioita ja onnistui pysäyttämään hyökkäyksen aivan viimeisillä voimillaan. Myös Saksan tappiot olivat valtavat.
Stalin oli kuitenkin koonnut strategisia reservejä. Hän lähetti ratkaisevaan vastahyökkäykseen varsinaisia taistelujoukkoja 388 000 miestä, 5 600 tykkiä ja 530 psv.
Keskisen AR:n taistelujoukkojen vahvuus oli enää 240 000 miestä, 5 350 tykkiä ja 600 psv.
Zukov ilmoitti Stalinille, että 12.12. mennessä saksalaisille oli aiheutettu 30 000 miehen tappiot ja vapautettu 400 kaupunkia ja kylää.
Zukovista alettiin tehdä suurta sankaria ja hän tuli tunnetuksi myös länsimaissa.
Siitä ei tietenkään ole epäilystä, että Moskova oli valtava taistelu, yksi sodan käännekohdista. Esimerkiksi Suomessa marsalkka Mannerheimin epäily Saksan voitosta vahvistui.
Lopulliseen tappioon uskottiin kuitenkin vasta Stalingradin ja Kurskin jälkeen. Stalingrad ja Kursk ratkaisivat pelin.
Kuka uskoo venäläisistä lähteistä saatuihin lukuihin.
http://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Moscow
Tuo seitsemän miljoonaa miestä taisi olla kummankin osapuolen yhteinen rintamavahvuus Suomenlahden ja Asovanmeren välillä. Moskovan taisteluun osallstui luonnollisesti kummallakin puolella vain vähemmistö näistä joukoista.