Palstan sotilasasiantuntijat tietänevät. Onko Tornion-maihinnousua käytetty Suomalaisessa upseerikoulutuksessa esimerkkinä siitä, miten maihinnousua ei pitäisi tehdä? Ei kunnon ilmasuojaa, ei juuri ilmatorjuntaa, eikä laivaston suojaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Röyttän_maihinnousu
http://fi.wikipedia.org/wiki/Röyttän_maihinnousu
Vastaukset 19
Vanhimmat
Yllätyksellisyys oli homman nimi.Laivastoarmaada turvana olisi herättänyt saksalaiset varmasti.Lisäksi valvontakomissio oli kuin politrukki selän takana.
Ilmasuojaa ei oikeastaan tarvittu, kelit oli niin huonot, että pääosa lennoista jäi suorittamatta, saksalaiset kyllä syöksypommitajalla upottivat yhden laivan satamassa varsin onnistuneesti, suomalaisten brewsterit ei päässeet ilmaan huonon sään takia.
Laivoja olisi toki voinut olla enempi, mutta kun alkuperäinen maihinnousupaikka oli Kemi ja se oli jo vuotanut saksalaisten tietoon, niin Tornio haluttiin ilmeisesti salata loppuun asti.
Laivojen ilmaantuminen perämerelle olisi havaittu välittömästi.
Yllätyksellinen hyökkäys kyllä, varmaan myös miehet yllättyivät, kun Kannakselta olivat nipinnapin selvinneet hengissä. Kaksi laivaa Stukat upottivat, 60 miestä kaatui, 400 haavoittui, 169 hevosta lensi ilmaan röyttässä. Mielestäni Jalmari "verinen" näytti jälleen kerran uhrimielensä ja riskeerasi kohtuuttomasti. Mikähän oli se yksikkö, jonka miehiä meni Bore IX:n ja Maningin mukana?
Sota-aikana tapasi mennä miehiä sotatoimissa!
Suomi oli pakkorakosessa, koska valvontakomissio uhkaili miehityksellä ellei sotatoimia saksalaisia vastaan pian ilmene! Tämä pitäisi ottaa huomioon eikä alkaa tämän päivän näkökulmasta asdioita katsovaksi kukkahattutädiksi!
Tarkoitatko "asiantuntevassa" kannanotossasi, että maihinnousun tarvitsema ilmasuoja,ilmatorjunta ja tulivoimainen alus-saattue, olisivat pelkästään tämänpäivän asioita. Tai niin, että Siilasvuo oli niin paineen alla, että se oikeutti vaarantamaan miesten henget ja että, "rapatessa roiskuu". Täyttä sontaa. Siilasvuo toimi vastoin kaikkia sotilaalliseen toimintaan kuuluvia ohjeita. Ukko olisi pitänyt laittaa vastuuseen.
meneillään kaupungin kaappaus täysin suomalaisten haltuun. Kyse oli siis yllättävästä merimarssista omien hallussa olevalle alueelle.
Siilasvuo toimi täysin oikein, joskin otti aika kovan riskin.
Ilmahyökkäykset kohdistuivat myöhempiin portaisiin.
Operaatio oli olosuhteet huomioon ottaen onnistunut. Saksalaiset eivät havainneet sumun takia mitään ja junakin onnistuttiin lähettämään sotilaita vastaan. Ei pitäisi moittia onnistunutta operaatiota.
Vain siinä tapauksessa, jos maihinnousu olisi jotenkin epäonnistunut, sitä voitaisiin arvostella. On myös muistettava Valvontakomitean painostus Suomea kohtaan. Jotakin oli saatava aikaan, jotta Suomea ei olisi miehitetty.
Tällä sumulla oli toinenkin merkitys, se esti ilmavoimien käytön melkein koko operaation ajan.
Eli se oli suomalaisten etu.
Saksalaiset tekivät kaikkensa lyödäkseen maihinnousseet suomalaiset.
He jopa käytttivät erästä ihmeasettaan eli radioohjattavaa pommia satamaa vastaan.
Pommi pudotettiin korkealla lentävästä koneesta ja ohjattiin radiolla maaliinsa.
Liekö juuri se upottanut laivat?
Mutta kaikkein tehokkainase saksalaisilla oli eräällä parakkialueella, jota paikalliset kutsuivat nimellä 'Pikku-Berliini'. Siellä oli valtaisia viinavarasto, jonka löytymisen jälkeen suomalainen jalkaväkirykmentti oli tötteröö kokonaisen vuorokauden ajan!
Tosiasiassa suomalaiset oli kyllä Torniossa aika kusessa, saksalaiset painoivat päälle ihan helvetisti, eikä aseita, ammuksia tai miehiä säästelty.
Mutta pojat kesti röykytyksen, ei saanut herrakansa meitä muilutettua.
Pojathan kyllä kestää, kun pannaan seinää vasten. Jos Siilasvuo oli Suomen sotilasjohdon parhaimmistoa, minkähän laisia olivat sitten ne vähän huonommat. Jalmari hyökkäytti Suomalaisia Kiestingissä tiettömään korpeen. Tappiot olivat kohtuuttomat. Torniossa operaatio onnistui jotenkuten, mutta jumalattomalla riskillä. Muuten sama, mutta ne olivat meidän isiä ja iso-isiä, joiden päälle se koko paska valui.
operaatiossa oli myös mukana Siilasvuon oma poika. Ei kait hän omaa poikaansa olisi lähettänyt epävarmaan operaatioon?
Olivatko suomalaiset maihinnousun aikaan neukkujen liittolaisia vai aseveljiä?
Ei olleet, suomalaiset soti ilman neukkujen tukea.
Vaikka sitä tukea olisi tarjottukiin, niin sitä ei haluttu ottaa vastaan, tosin eipä taidettu edes tarjota, koska tiesivät että Suomi ei tukea halua siltä suunnalta.
Sitähän voi itse kukanenkin tykönään miettiä. Itse en laskisi Siilasvuota kuuluvaksi historiamme suuriin sotapäälliköihin.
Yksi pataljoona oli kyllä kännissä.
Talvisodassa olivat kyllä historiaan jääviä.
Jatkosodassa hän oli alkuun saksalaisten alainen ja pelasteli näitä pahimmista pulista.
Kesällä -44 Siilasvuo oli aika lailla pihalla maailman menosta.
Sitä hän sitten yritti korjailla Lapissa.
Tuskin täällä kukaan missään sotilaskoulussa on ollut.