Kuka osaisi vastata?

1. Sekasorto ja kaaos jonka turvin vahvimman oikeudella valtaan nousee uusi diktaattori hirmuhallintoineen

2. Ei mitään

1. Itsenäisyys

2. Ei mitään

1.No, Mehdi-armeijalla ainakin kärkeen USA:n karkottaminen vittuun koko Lähi-Idästä.
sitten shiioille valtaa. shiioja on sentään 60 % Irakin kansasta. Saddamin aikana heillä ei ollut valtaa. Nyt he haluavat valtaa.
Al-Zarqawi ajanee suunnilleen samaa kuin Mehdi-armeija.
Sunnit esim. Fallujassa haluavat pitää oman hallintonsa.

2. Tulee oma mielipide selkeästi esiin.

Siis, USA esiintyy tässä suurena hyväntekijänä, mutta kysyikö se Irakin kansan mielipidettä, saako maahan hyökätä?

1. Kansan valinta

2. Imperialistien läksyttäminen. Lisääntynyt vapaus. Rikollisen sodan eduista ei päästä nauttimaan kun rohkeat vastarintataistelijat estävät roistojen toimet.

1.Sitä ei ole.
2.Ei mitään,asiat olisivat kuitenkin paremmin jos yk:n asetarkastajien olisi annettu suorittaa hommansa loppuun.

1. Ajatollahia ala Iran.
2. Ei mitään, vain haittaa.

_______________________________

toritatete isogu koto nante nakatta no ni

1. Anarkia
2. Ei mitään

" 1. Mikä on vastarintataistelijoiden vaihtoehto Irakin nykyiselle hallitukselle? "

Varmaankin samansuuntainen, mitä oli Ranskan maanlaisen armeijan ajatuksissa heidän taistellessa miehittäjää vastaan. Eli maan vapauttaminen miehittäjän ja tämän muodostaman hallinnon alta niin, että kansa saa itse vapaasti rakentaa haluamansalaisen hallinnon ja lainsäädännön.

" 2. Mitä konkreettista hyvää ja hyötyä Irakin kansalle on ollut tästä vastarinnasta? "

USA:n alkuperäinen tarkoitus oli ottaa haltuun Irakin öljyvarat. Tästä on selvät todisteet Sunday Heraldin artikkelissa, joka viittaa myös amerikkalaisten omiin asiakirjoihin mm. "kansallisen turvallisuuden strategiaan". Käsikirjoitus olisi USA:n suunnitelmien mukaan mennyt siten, että joukkotuhoaseuhkaa verukkeena käyttäen kaadetaan maata hallitseva diktaattori, josta saadaan lisäksi sympatiapisteitä. Sen jälkeen maan talouselämä yksityistetään, tärkeimpänä kohteena öljynporausoikeudet. Maan ollessa sotien jälkeen taloudellisesti heikossa asemassa, amerikkalaisten yritysten olisi ollut helppo ostaa Irakilaiset valtionyhtiöt ja muitakin kiinnostavia yrityksiä pilkkahintaan. Tärkeimpänä tietysti Irakin kansalle kuuluvien luonnonvarojen eli lähinnä öljyn porausoikeudet omaavat yritykset. Tällä tavalla maan öljyvarat olisi käytännössä siirretty amerikkalaisten omistukseen.

Hyvin paljon irakilaisten yritysten alennusostoistahan on jo tapahtunutkin, jenkeillä oli paljon kiireempi yksityistämään maan taloutta kuin saamaan perusasioita kuntoon.

Konkreettinen hyöty tästä vastarinnasta on ollut se, että tuota Irakin kansallisvarallisuuden ja yritysten yksityistämisen ja alennusmyynnin kautta tapahtuvaa ryöstöretkeä on pystytty torpedoimaan, osin jarruttamaan ja osin ehkä jopa pysäyttämään. Tältä osin ne vastarintataistelijat, jotka ovat tehneet työtään siviiliuhreja välttäen, ovat kansallissankareita, yrittäen pelastaa kansalle kuuluvan omaisuuden ryöstämistä ja haltuunottoa. Jos vastarinta jatkuu ja voimistuu, voi olla se torpedoi koko hankkeen ja jenkit joutuvat lähtemään tyhjin käsin.