MIhin lainsäädäntöön perustui voittaneen osapuolen langettamat kuolemantuomiot sisällissodan jälkeen teoista, jotka oli tehty sisällissodan aikana?
Tosin ei tainnut olla niin väliä, oliko tekoja edes tehty, sillä silloin jos koskaan tuomiot oli jo langetettu ennen tutkintaa.
Kuten usein sanotaan, syyllinen oli tiedossa, rikos piti vain keksiä. Se sanonta sopii etenkin voittaneen osapuolen langettamiin tuomioihin.
Tosin ei tainnut olla niin väliä, oliko tekoja edes tehty, sillä silloin jos koskaan tuomiot oli jo langetettu ennen tutkintaa.
Kuten usein sanotaan, syyllinen oli tiedossa, rikos piti vain keksiä. Se sanonta sopii etenkin voittaneen osapuolen langettamiin tuomioihin.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Kyseessä oli etninen kansanmurha, ihmiskunnan yksi pahimmista. Kekkonen oli yksi välikäsi. 8 tunnin työpäivä tuli sentään ja taksvärkkipäivät väheni.
Eikös ihailemasi venäläiset lättäjalat Hrutsev ja Breznev armahtaneet Urkin.
"Kuten usein sanotaan, syyllinen oli tiedossa, rikos piti vain keksiä."
"Jätetään se nyt tappamatta: Se kun on ainoa, joka mun kartanon koneiden päälle ymmärtää. Ja tappaa sen sitten, jos ma toisin sanon. Mutta katos pirua, jokos se on västäräkki tuossa?"
aloittanut ja sen hävinnyt, on päässyt jakamaan oikeutta?
Oikeus on aina seurannut voittajan miekkaa, ja tulee aina seuraamaan.
Joten älkää aloittako kapinaa, jos aiotte sen hävitä.
Vastasit selvään kysymykseen vastakysymyksellä ja lainauksella Linnan teoksesta, mutta et selkeällä vastauksella.
Tähän voi kommentoida myös
"Joten älkää aloittako kapinaa, jos aiotte sen hävitä. "
Ei olisi nuijasotaankaan sitten kannattanut ryhtyä.
Voi Sinua taas HV:ni! Onhan taas tyhmyytesi ja tarkoitushakuisuutesi todistettu jälleen kerran. Seuraavaksi lienee ruplakassan vuoro.
Maanpetos.
Laillisen hallitusmuodon kaatoyritys.
Vallankaapusyrtitys.
Sotilasvalan rikkominen.
Asellinen hyökkäys siviilejä vastaan.
Vehkeily vieraan vallan kanssa vallankkaapuksen aikaansaamiseksi.
Vieraan armeijan kutsuminen maahan vallankaappautarkoitksessa.
...
Riittä noita rikoksia tuomittavaksi asti...
Hupsankeikkaa.
Kysymys osoittautuikin niin vaikeaksi, että palstan keppulireppanoilla meni heti hermot niin, etteivät he ilmeisesti ymmärtäneet edes kysymystä?
Anteeksi, koetan tästedes kirjoittaa helpommin ymmärrettävällä tavalla, että keppulireppanatkin ymmärtäisivät.
PS. Joku siellä jo Kapiakin kaipailee. Kuinkas muuten, kun on Kapia odottanut senkin ajan, jonka väitti olevansa reservin majurina Tampereella?
Ehkäpä vain lainaan Wikipediaa:
"Valtiorikosoikeudet tuomitsivat kaikkiaan noin 70 000 suomalaista. Valtaosaa rangaistiin avunannosta valtiopetokseen. Kuolemaan tuomittiin 555 henkilöä, mutta vain 113 tuomiota pantiin täytäntöön."
Kuolemantuomioiden ohella langetettiin mm. vapausrangaistuksia:
"Erimittaisia vapausrangaistuksia ja määräaikainen kansalaisluottamuksen menetys määrättiin 60 000 kansalaiselle, joista 10 200 henkilöä armahdettiin 30. lokakuuta 1918. Oikeudenkäynneissä osa vankileireille suljetuista henkilöistä todettiin lopulta aiheettomasti vangituiksi. Valtaosa annetuista vapausrangaistuksista oli lieviä ja ne muutettiin lopulta ehdonalaistuomioiksi, joilla vapautettiin 40 000 vankia. Vuoden 1918 lopussa punavankeja oli vankiloissa 6 100 ja 100 vuonna 1921. Tuolloin palautettiin myös kansalaisluottamus 40 000 entiselle punaiselle. Vuonna 1927 Väinö Tannerin hallitus armahti viimeiset 50 punavankia. Vuonna 1973 Suomen hallitus maksoi korvauksia 11 600 entiselle punavangille."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sisällissota#Tuomiot
Linkki oli hyvä. Kelpaa lukea tuokin teksti. Nyt jää lukematta linkin takaa löytyvä koko teksti. On muuta..
Onko linkin takaa löytyvässä tekstissä vastaus kysymykseen,
mIhin LAINSÄÄDÄNTÖÖN perustui voittaneen osapuolen langettamat kuolemantuomiot sisällissodan jälkeen teoista, jotka oli tehty sisällissodan aikana?
Pitää tsekata, jahka ehtii. Itse asiassa tiedän vastauksen, mutta kunhan saan sen, kummastelen sitten lisää. Tai sitten en.
Wikipediassa saattaa olla periaatteessa tietoa, joka ei pidä paikkansa.
Siellä sanotaan liian usein: Arvellaan, että tai sanotaan, että ..
Malliesimerkki mutu-tiedosta oli eilisessä Tsadin paikallislehdessä. Siinä Breznevin väitettiin sanoneen, että Suomi on Neuvostoliiton taskussa. Mitään faktatietoa ei asiasta ole.
Hesarin Hämäläinen siis spekuloi ihan mitä sylki suuhun tuo.
Kyllä sen autonomisen Suomen lakitekstiin täytyi perustua, mitenkäs muuten. Valtiopetos sisältyy jokaisen autonomisenkin alueen lakikirjoihin.
Nythän punaisten mellakointi ja omaisuuden hävitystekoset ovat vasta tutkinnan alla, mutta ennakkotiedot kertoo satojen tuhansien vahingonteosta.
Uskoisin ettei vakoiset tällä kertaa karkota punaisia vankileireille mutta saattaa hyvinkin olla, että mittavat korvausvaatimukset tullaan esittämään.
Myös virkavallan väkivaltainen vastustaminen ja vamman tuottaminen on vakava asia, josta seuraa rikosoikeudelliset rangaistukset niihin syyllistyneille.
vitjat noille rys sän kätyreille. punakapinan luojat hirteen.
Lainsäädäntöä näistä voittaneen osapuolen eli asianomaisten perustamista ns. kenttäoikeuksista ei ollut mutta silti ne perustettiin eikä niissä noudatettu alkeellisimpiakaan länsimaisia oikeusnormeja. Kornia on syyttää punaisia lakien rikkomisista kun voittaja itsekään ei noudattanut ainuttakaan voimassaollut lakia.
Voittaja väitti soveltavansa Venäjän sotaväen rikoslakia. Tämä oli erityisesti Mannerheimin kanta ja Vaasan hovioikeuden presidentti (!) vahvisti Mannerheimin mielipiteen oikeaksi.
Mainittua lakia ei voinut tietenkään soveltaa suomalaisiin taistelijoihin, korkeintaan venäläisiä sotilaita voitaisiin ajatella tuomittavan heidän "oman" lakinsa mukaan kuolemaan, koska eivät olleet poistuneet maasta.
Koska Suomessa ei vuonna 1917-18 ollut mitään laillista hallitusta, mitkään kapinasta, valtio- tai maanpetoksista annetut tuomiot eivät olleet laillisia. Niitä ei myöskään tuomittu laillisissa tuomioistuimissa, joita olivat raastuvan- ja kihlakunnanoikeudet.
Teloitukset olivat siten puhdasta mielivaltaa kummallakin puolella sisällisodan osapuolia.
Mitä lakia mahtoikaan Suomen hallitus rikkoa olemassolollaan?
"Suomessa ei vuonna 1917-18 ollut mitään laillista hallitusta"
Valtiopäiväjärjestys 1906 3 § "Edustajanvaalit toimitetaan joka kolmas vuosi samaan aikaan koko maassa. Edustajan toimivalta alkaa silloin, kun hänet on julistettu valituksi, ja jatkuu, kunnes senjälkeiset vaalit on suoritettu."
Laillinen eduskunta oli valittu vaaleilla 1916, ja sen vaalikausi olisi kestänyt vuoteen 1919. Venäläiset kuitenkin väkivalloin syrjäyttivät laillisen eduskunnan 31.7.1917. Tokoin senaatti erosi tehtävästään.
Laillinen hallinto lakkasi tähän.
Sinulta unohtui kolmannen pykälän loppuosa:
"Keisarilla ja Suuriruhtinaalla on kuitenkin oikeus, jos sen havaitsee tarpeelliseksi, määrätä uudet vaalit toimitettaviksi ennen 1 momentissa mainitun kolmivuotiskauden päättymistä. Siinä tapauksessa ovat, jollei eduskuntaa uudestaan hajoiteta, edustajain valtakirjat voimassa kolme vuotta."
Eduskunta hajoitettiin laillisesti kesällä 1917 ja syksyllä pidettiin lailliset vaalit, joissa valittu eduskunta hyväksyi uuden, laillisen hallituksen.
Venäjällä ei ollut 1917 mitään laillista hallitusta keisarin luovuttua vallasta maaliskuussa, joten miten mikään "hajotuskäsky" olisi voinut olla laillinen?
Keisari oli hajottanut duuman ennen kuin luopui vallasta ja hänen veljensä ei ottanut sitä vastaan eikä olisi voinutkaan ottaa, koska laillinen vallanperijä olisi ollut keisarin poika Aleksei.
Osa duuman jäsenistä piti kokouksen, jota kutsui väliaikaiseksi komiteaksi. He päättivät nimittää väliaiakisen hallituksen. Kummallakaan näistä ei ollut laillista toimivaltaa.
Pietarissa toimi myös Pietarin työläis- ja sotilasneuvosto, jonka toimeenpaneva komitea käytti tosiasiallista valtaa Venäjällä 1917. Eräs sen jäsen (Kerenski) oli myös väliaikaisen hallituksen jäsen ja käyttikin tätä kaksoisasemaansa hyväkseen ja kaappasi vallan heinäkuussa 1917.
Ainoa laillinen eduskunta Suomen suuriruhtinaskunnassa oli 1916 vaaleilla valittu eduskunta, jonka toimikausi oli vielä kesken, kun santarmit sen väkivalloin syrjäyttivät. Monet kansanedustajat totesivat tilanteen kokoontuessaan Säätytalolla lailliseen eduskunnan kokoukseen puhemiehen kutsusta.
Suomi tunnusti väliaikaisen hallituksen tsaarin seuraajaksi, joten se myös oli sellainen ja niin ollen sen päätöksetkin laillisia.
”MIhin lainsäädäntöön perustui voittaneen osapuolen langettamat kuolemantuomiot sisällissodan jälkeen teoista, jotka oli tehty sisällissodan aikana?”
Vaikea sanoa. Ilmeisesti kyseessä oli sama laki, jonka mukaan punaiset aseistetut joukot tappoivat summittaisesti vastaantulijoita vuoden 1917 puolella! Niissä ei ollut edes nimellistä oikeudenkäyntiä. Syyksi riitti pelkät vastaantulijan hyväkuntoiset saappaat!
Nythän sinä rinnastat lainkuuliaiset valkoiset rikollisiin punaisiin. Eikö tähän asti ole kerrottu, että vain punaiset toimivat rikollisesti mutta valkoiset toimivat tarkoin lain mukaan. Miten silloin voi olla sama laki?
Jos vastaantulijan tappaminen ei ollut rikos valkoisen tekemänä niin miten se oli rikos punaisenkaan tekemänä, hei? Tällaisesta teosta punainen ammuttiin, valkoista ei vaikka myönnät molempien toimineen saman lain mukaan?
Valkoiset eivät tappaneet satunnaisia vastaantulijoita, vaan kapinallisia maanpetturipunaisia ja näiden tukijpoita.
Valkoiset tappoivat ihan ketä huvitti. Samoin tekivät punaiset, joilla motiivina oli usein katkeruus.