Oliko Suomessa ennen joutumista Ruotsin valtaan alkanut kehitys, joka todennäköisesti olisi johtanut valtionmuodostukseen? Muinaispitäjien liittoja tai jotakin?
Suomi juuri ennen Ruotsin valtaa
Jaakko Leinonen
16102
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ei ruotsalaisia tarvittu suomen itsenäistymiseen myöhemminkään. Varmasti oli kehitys aluillaan ja olisi kehittynyt lisää, jos olisi saanut rauhassa väestö kasvaa. Yhtenäinen kieli kertoo hyvin paljon, että yhteiseloa oli monessakin muodossa.
Ruotsalaiset käyttivät taitavasti kristinuskoa saadakseen suomalaiset valtansa alle, näinhän siirtomaakehitys on kulkenut ympäri maapallon. Rukoilet meidän jumalia, olet meidän puolella, tai muuten kuolet. Tällä keinolla saadaan pieniä heimoja ja väestöryhmiä pikkuhiljaa koottua isommaksi ryhmäksi, jota käydään sitten verottamaan ja laitetaan sotimaan valloittajan puolesta omaa kansaa vastaan.
Tällaisesta kehityksestä on hyvä esimerkki Venäjä. Parinsadan vuoden ajan se on hivuttamalla saanut kymmeniä naapurikansoja alistettua valtansa alle.
Monijumalaisen pakanuuden avulla ei mikään kansa voinut kehittyä. Mitään alttareita tietääkseni ukko ylijumalalle ja muille maahisille ei olla löydetty. Kehitys ei siis voinut olla korkealla.
Uskonto on sinut taannuttanut ajattelemaan ahdasmielisesti, ilman loogista päättelykykyä.
Kehitystä ei mitata alttareiden määrillä, päin vastoin, mitä enemmän on uskontoa, sitä taantuneemmat ovat kansan tavat ja kehitys. Esimerkkinä islamilaiset valtiot ja hinduvaltiot, ne ovat kehityksestä paljon jäljessä ja tulevat pysymään, mikäli uskonto ei hellitä otettaan.
Kristinusko taannutti myös länsimaita useita satoja vuosia, nerot tapettiin, tai laitettiin vankilaan, kun keksivät jotakin, koska se oli vastoin uskontoja.
Nykyinen kehitystaso oltaisiin saavutettu jo 200-400 vuotta sitten tutkijoiden mukaan, ilman kristinuskon tukahduttavaa voimaa, kansan piti elää siinä uskossa, että maapallo on litteä ja sairaudet voidaan parantaa vain jumalan avulla, kaikki muu ajattelu oli vastoin uskontoa ja noituutta, mistä rangaistiin kuolemalla. Se piti keksijät hiljaisina, mikään ei edistynyt vuosisatoihin, aseita vain kehitettiin uskonsotia varten.
Kuninkaat yleensä tukivat kirkkoa, koska keskiajalla kirkon oppihan meni niin, että kungas hallitsee koska se on jumalan tahto, eli jumalan tahto toteutuu kuninkaan tahdon mukaan.
Tämä sopi erittäin hyvin pakanallisille heimokuninkaille, samalla kirkon organisation kautta saatiin verotuskin uudelle tasolle, joten valtiolle ja sen kuluille löytyi myös maksaja, tarkemmin sanoen veronmaksaja.
Katsos kun yleensä ihmisiä on helpompi hallita jos on yksi jumala ja yksi kunkku. Jos pohjoinen palvoo vaikkapa Thoria ja itä Ukkoa, niin aika vaikeaa se silloin on mitään yhteistä kansakuntaa rakentaa. Papisto oli luokkana välttämätön pohjolan kehitykselle. Agricola oli kirkonmiehiä Uno Cygnaeuksen tavoin.
Konstantinus Suuri tuki sitä, koska monijumalaisuus oli ongelmallista. Kristinuskon ajatus on siinä mielessä kommunistinen, että kaikki kansat, heimot ja murjaatit ovat siinä saman arvoisia. "Jumala ei katso henkilöön" tarkoittaa juutalaisuudessa lähinnä rangaistusta synneistä. Siunauksissa Jahvetti nimenomaan katsoi Israeliin.
Ilman kristinuskoa Eurooppaa ei oltaisi pystytty puolustamaan muhamettilaisilta ja venäläisiltä. Ruotsin johtajat ei olisi saaneet ikinä huijattua idiootteja Venäjää vastaan vetoamatta "pyhään velvollisuuteen" Jeesuksen oikeaa kirkkoa kohtaan. Uskonnolla on kommunismin tavoin se mukava puoli, että pieni ryhmä saa aina herkutella muiden kärsiessä.
Puhut ihan höpöjä, jo antiikin ajan suurimmilla valtakunnilla oli monia jumalia, jokaiselle asialle omansa, saamaa oli myöhemmin Etelä-Amerikan kulttuureilla. Hyvin he monijumalaisuudella pystyivat orjuuttamaan kansan, siinä kuin kristinusko, ellei jopa paremmin.
Tuossa historian alkeita, niitä osaamattomille.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_antiikin_Kreikan_jumalista
Konstantinus kääntyi kristinuskoon kuolinvuotteellaan, elinaikanaan se palveli roomalaisten aurinko-jumalaa, tästähän se on tullut kruununkin malli kuninkaallisille, ne piikit siinä kruunussa on auringonsäteitä.
Sunnuntai eli sunday on auringonpäivä, viikon ensimmäinen päivä, kristyt alunperin vietti sapattia eli vapaapäivää lauantaisin, joka on se seitsemäspäivä viikossa.
Osittain kirkon politiikkana todella oli yrittää korvata pakanalliset juhlapyhät puusepän palvonnalla. Myöhemmän käsityksen mukaan sunnuntai kuvasti lähinnä Jeesuksen nousemista kuolleista kolmantena päivänä.
Sunnuntai vapaapäivänä tuli kylllä käyttöön 300 luvulla, keisareiden toimesta, myöhemmin nämä keisarit oli kristittyjä ja kirkon jakautuminen alkoi näkyä jo silloin, kun judaistit eli lauantaita sapattina viettävät veti omaa linjaa näiden "auringonpalvojien" ja tosikristittyjen välillä, jotka halusivat karsia kirkosta liialliset juutalaiset piirteet, sunday eli sunnuntain vietto oli yksi niistä teoista joilla tehtiin eroa judaisteihin, eli juutalaisen perinteen kannattajien kanssa.
Kyllä varmaan, aikanaan kun väestö olisi kasvanut tarpeeksi, niin organisaatiota olisi tiivistetty kirkon tuella.
Papisto näki käännyttäneensä kansan. Papiston kieli oli pitkälti latina. Talonpojan tehtävä oli käydä kirkossa kuulemassa munkkilatinaa.
oli 1 000-luvulla kehittymässä alkeellinen pitäjälaitos. Joissain asioissa saattoi olla hieman laajempaakin yhteistoimintaa ( linnavuoret).
Valtion muodostamiseen väestöä oli aivan liian vähän ja asutus hajanaista. Lisäksi puuttui riittävän voimakas sääty, joka olisi valtion pannut pystyyn.
Ruotsi liitti maan itseensä muodostamalla tänne ruotsalaisen pitäjälaitoksen, joka itse asiassa purettiin vasta 1800-luuvn lopussa.