Seitsemän viime päivän aikana on kirkosta eronnut 3 715 ihmistä. Se on noin yksi promille kirkon noin neljästä miljoonasta jäsenestä. Kuulostaa ehkä mitättömältä, mutta kuinka monta tällaista tuhannesosan lohkaisua kirkon perustus enää kestää?
Viikossa noin promille
11 + 1
999
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ja päivässä lohkaisu on vielä pienempi ja tunnissa vielä tätäkin pienempi. Ainoa oikea mittapuu on mitata jäsenmäärän laskua vuositasolla, koska vaikutus kirkkoonkin tapahtuu vuositasolla, kun tulot laskee aina vuodenvaihteen jälkeen.
Jos ei puhutakaan rahasta, vaan kirkon vaikutusvallasta? Kuinka alas pitää kirkon jäsenmäärän laskea, jotta aletaan todella viedä eteenpäin kirkon ja valtion erottamista?
Virallinen jäsenmäärän laskukin tapahtuu vuositasolla.
Ei tarvitse odotella ja ihmetellä.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/649
Sen kun teet vastaavia ytimekkäitä aloitteita, jotka vie kirkon eroon valtiosta. Aiheita ja yksittäisiä lakimuutoksia on sadoittain, jollei jopa tuhansittain.
Ja se on päivittäisten erojen summa.
Taitaa käydä niin että kirkkoa ei kaada eroajat vaan ne jotka jätetään kastamatta, ei viedä rippikouluun ja ei vietä kirkkohäitä. Uskonnoton hautaus kasvaa automaattisesti noiden edellämainittujen toimesta ajan kanssa.
Kirkko säydään elävältä joka ikisestä suunnasta.
Voin olla ilolla toki väärässä ja näemme vaan entistä suurempia eroaaltoja tulevaisuudessa.
Viikossa promille. Kymmenessä viikossa prosentti. Kun pyöristetään takaisin alaspäin, niin vuodessa viisi prosenttia.
Tuo on toki liian yksinkertaistettu laskutapa, muutamallakin tavalla. Jos lasketaan pois väestön kasvu, kirkkoon liitettävien, kirkkoon liittyvien ja kirkosta luonnollisesti poistuvien määrä, jäljelle jää yhä monimutkainen juttu.
Kun kirkkoon kuuluvien määrä vähenee, eroprosenttiosuudet kasvavat. Toisaalta, eroajien määrä pienenee, joten vuotuiset erolukemat laskevat. Jne jne.....
Riittää, että suunta on oikea.
Kirkon kannalta tahti on tappava. Kun pakollisiin palkkoihin ja kiinteistöjen ylläpitoon menee 86% ja joissakin seurakunnissa jo yli 90% rahoista, niin huonostihan siinä käy.
Arkkipiispan neuvo olikin, että yt-neuvottelut kehiin ja porukkaa pihalle.
Kirkko olikin viimeisiä suojatyöpaikkoja tässä maassa, mutta ei ole enää.
Taisi kyllä aika moni kirkon sisällä hieraista silmiään kun piispa ryhtyi seinien ylimmäksi suojeliaksi.
Mutta vaikeahan nänen tilanteensa on; kaikesta on pakko leikata, mutta sellaisen signaalin antaminen tulkittaisiin antautumiseksi.