Tuli mieleen tuosta yhdestä aloituksesta, minkä joku kirjoitti vähän aikaa sitten. En tiedä oliko trolli vai ei, voi olla ettei edes ollut.
Niin, naiset jotka tuntevat itsensä ulkopuolisiksi ja erilaisiksi. Kun luulen, että tässä puhutaan nyt naisista, joilla on paljon samanlaista kokemusmaailmaa kuin minullakin, ja joidenlaisten kanssa voisi löytyä sitä usein toisteltua kemiaakin.
Harmillisesti vain en osaa tunnistaa näitä naisia, koska naiset, jopa ne erilaisiksi itsensä kokevat, tuppaavat sulautumaan naislaumaan. Kai se sama sinänsä on miestenkin kohdalla, miehet maastoutuvat miesporukoihin.
Olisi kuitenkin kiva tietää miten tunnistaa niitä naisia, jotka kokevat itsensä ulkopuolisiksi ja erilaisiksi, jotta ikäänkuin tulisi paremmat saumat tunnistaa sopiva nainen, jos sellainen osuu lähettyville.
Eli, neuvoja aiheeseen otsikon mukaisilta naisilta?
Ulkopuoliset ja erilaiset naiset
61
593
Vastaukset
- Kunhan mietin
Olisitko kiinnostunut itsensä ulkopuoliseksi kokevasta naisesta jos hän olisi ylipainoinen?
- sillitrooli
Niin kauan kuin mennään normaalin ylipainon rajoissa, niin kyllä.
En osaa sitä sanoa missä kohtaa menee raja. Olen aiemminkin tätä erottelua selittänyt täällä; nainen voi olla aika tuhti, mutta silti täysin kykenevä aktiiviseen elämään, eikä läskitkään pursuile pahasti. Sitten kun tietty raja ylitetään, niin yhtäkkiä liikkuminen on vaivalloista, ja kaikki normaali naisellinen muoto häviää kehosta. En valitettavasti osaa antaa mitään tiettyä painoindeksilukua tai muuta vastaavaa.
Väittäisin kuitenkin olevani sallivampi naisten ylipainolle kuin miehet keskimäärin. Huomioitavaa on myös, että olen itse melkeinpä hoikka, jos ei lasketa pientä pallomahaa. Urheilen kyllä jonkin verran, että en ole täysin löysä ja lihakseton, mutta yleisesti en ole millään tavalla kookas. Ei ole siis mitenkään selvä juttu, että ylipainoinen nainen itse hyväksyisi minua.
- Missä he ovat?
Kun puhutaan ulkopuolisuudesta, miehillä kyse on usein psykologisista piirteistä kuten liika itsetietoisuus ja ujous. Naisella ulkopuolisuutta aiheuttaa kyvyttömyys hillitä omaa syömistään eli sairaalloinen liika lihavuus. Siinä syy miksi ulkopuolisilla miehillä ja naisilla ei ole mitään yhteistä.
Kun itse murehdin erilaisten, itsensä ulkopuolisiksi tuntevien naisten puutetta, kaipaan nimenomaan loveshy naisia, itsetietoisia introvertteja, jotka eivät kertakaikkiaan alistu kaveripiirien laumasieluun. Missä ovat loveshy naiset?- sillitrooli
Kyllä mielestäni on pakko olla kuvauksenmukaisia naisia, jotka eivät ole sairaalloisen lihavia.
Eihän ulkopuolisuutta ja erilaisuutta kokevista miehistäkään ole mitään markoboy87:iä kuin pieni osa. (jos et tiedä markoboy:ta, niin googlaa tai youtubeta) - Varo mitä toivot
Palstan katkerat ja miesvihaiset kurpat on tällaisia "loveshy" naisia, joille koira ja dildo on parempi kuin miehet, jotka on sikoja ja pettää ja hakkaa. Haluatko todella tällaisen naisen? Jos taas haluat epävarman mutta rakkaudennälkäisen naisen, niin todennäköisesti tämä nainen on harrastanut paljon irtosuhteita koska monesti epävarmat naiset hakee hyväksyntää miehiltä jakamalla tavaraansa. Olisiko tällainen nainen sitten parempi?
- Kunhan mietin
Kotona. Ompeluseuroissa.
Miten muuten luulet kahden loveshyn tapaavan ja tutustuvan? Kumpi pystyy tekemään aloitteen? Entä miten jatketaan pidemmälle jos molempia jännittää ihan kamalasti. - Eräs loveshy
Varo mitä toivot kirjoitti:
Palstan katkerat ja miesvihaiset kurpat on tällaisia "loveshy" naisia, joille koira ja dildo on parempi kuin miehet, jotka on sikoja ja pettää ja hakkaa. Haluatko todella tällaisen naisen? Jos taas haluat epävarman mutta rakkaudennälkäisen naisen, niin todennäköisesti tämä nainen on harrastanut paljon irtosuhteita koska monesti epävarmat naiset hakee hyväksyntää miehiltä jakamalla tavaraansa. Olisiko tällainen nainen sitten parempi?
Kannattaa puhua seksistä jollain muulla tavalla kuin tavarana, koska sellainen on loveshy-naisille pahin mahdollinen turn off. Loveshy nainen haluaa olla miehelle muutakin kuin tavara
- sillitrooli
Varo mitä toivot kirjoitti:
Palstan katkerat ja miesvihaiset kurpat on tällaisia "loveshy" naisia, joille koira ja dildo on parempi kuin miehet, jotka on sikoja ja pettää ja hakkaa. Haluatko todella tällaisen naisen? Jos taas haluat epävarman mutta rakkaudennälkäisen naisen, niin todennäköisesti tämä nainen on harrastanut paljon irtosuhteita koska monesti epävarmat naiset hakee hyväksyntää miehiltä jakamalla tavaraansa. Olisiko tällainen nainen sitten parempi?
En usko, että kurpista mikään enemmistö olisi loveshy-naisia.
Täällä on ollut joskus, ihan muutamia kertoja useamman vuoden aikavälillä, jotain ketjuja, joissa "ikääntyneemmät" sinkut ovat keskustelleet sinkkuudesta. Silloin onkin yhtäkkiä onkin anonyyminaisista löytynyt valtava määrä erilaisia avioeronneita viiskymppisiä, yhäreitä nelikymppisiä ja kolmevitosia rakkauteen pettyneitä uranaisia. Ja muita vastaavia naistyyppejä, joilla niin paljon erilaista suhde-elämää takana, että mitta tullut jo täyteen. Uskon vakaasti, että kurppien enemmistö edustaa tätä porukkaa. - sillitrooli
sillitrooli kirjoitti:
En usko, että kurpista mikään enemmistö olisi loveshy-naisia.
Täällä on ollut joskus, ihan muutamia kertoja useamman vuoden aikavälillä, jotain ketjuja, joissa "ikääntyneemmät" sinkut ovat keskustelleet sinkkuudesta. Silloin onkin yhtäkkiä onkin anonyyminaisista löytynyt valtava määrä erilaisia avioeronneita viiskymppisiä, yhäreitä nelikymppisiä ja kolmevitosia rakkauteen pettyneitä uranaisia. Ja muita vastaavia naistyyppejä, joilla niin paljon erilaista suhde-elämää takana, että mitta tullut jo täyteen. Uskon vakaasti, että kurppien enemmistö edustaa tätä porukkaa.Lisättäköön vielä, että ihan kohtuullinen osa kurpista taitaa olla myös varattuja. Sitä en osaa selittää, miksi käyvät täällä haukkumassa ätmejä, mutta näin se nyt vaan vaikuttaa olevan.
- Varo mitä toivot
sillitrooli kirjoitti:
Lisättäköön vielä, että ihan kohtuullinen osa kurpista taitaa olla myös varattuja. Sitä en osaa selittää, miksi käyvät täällä haukkumassa ätmejä, mutta näin se nyt vaan vaikuttaa olevan.
Ei kurpat ole varattuja. Kurpat on niitä katkeroituneita vanhoja piikoja, jotka täällä haukkuu miehiä kilpaa.
- Missä he ovat?
Varo mitä toivot kirjoitti:
Palstan katkerat ja miesvihaiset kurpat on tällaisia "loveshy" naisia, joille koira ja dildo on parempi kuin miehet, jotka on sikoja ja pettää ja hakkaa. Haluatko todella tällaisen naisen? Jos taas haluat epävarman mutta rakkaudennälkäisen naisen, niin todennäköisesti tämä nainen on harrastanut paljon irtosuhteita koska monesti epävarmat naiset hakee hyväksyntää miehiltä jakamalla tavaraansa. Olisiko tällainen nainen sitten parempi?
No, eivät todellakaan ole. Koira on sitäpaitsi hyvin usein sosiaalisten ekstroverttien lemmikki. Jos sosiaalisia ekstrovertteja pitäisi kuvata yhdellä sanalla niin "koiraihminen" olisi varmastikin se sana.
Asia vain on niin, että tiettyjä persoonalliset ja psykologiset piirtet jakautuvat sukupuolten välillä epätasaisesti, esimerkiksi INTJ-persoonallisuuksia on miehissä vähintään tuplasti kuin naisissa. Veikkaan myös että tällaiset persoonallisuus piirteet kuin Harkitseva, Ajatteleva, Introvertti ovat juuri myös useimpien ujojen ja loveshy ihmisten piirteitä. - sillitrooli
Varo mitä toivot kirjoitti:
Ei kurpat ole varattuja. Kurpat on niitä katkeroituneita vanhoja piikoja, jotka täällä haukkuu miehiä kilpaa.
Kyllä niistä useampi on varattuja.
Täällä on joskus sen tyyppisiä kyselyitä, että "miksi olet sinkku" tai "haluaisitko parisuhteen?". Jotain sellaista joka tapauksessa, johon naisetkin vastaavat. Tällöin on ilmestynyt yllättävän paljon vastauksia, joiden peruslinja on tiivistetysti "en ole sinkku, olen pitkässä suhteessa, mutta käyn täällä huvikseni lukemassa ätmien juttuja". Näihin on myös sisältynyt implisiittisesti ajatus siitä, että palstalla täytyy käydä, koska ätmeille on kiva huudella. - Varo mitä toivot
sillitrooli kirjoitti:
Kyllä niistä useampi on varattuja.
Täällä on joskus sen tyyppisiä kyselyitä, että "miksi olet sinkku" tai "haluaisitko parisuhteen?". Jotain sellaista joka tapauksessa, johon naisetkin vastaavat. Tällöin on ilmestynyt yllättävän paljon vastauksia, joiden peruslinja on tiivistetysti "en ole sinkku, olen pitkässä suhteessa, mutta käyn täällä huvikseni lukemassa ätmien juttuja". Näihin on myös sisältynyt implisiittisesti ajatus siitä, että palstalla täytyy käydä, koska ätmeille on kiva huudella.Ei ne ole kurppia. Kurppia on vain nämä katkerat räksyttäjät. Varatut naiset ovat yleensä seesteisempiä eivätkä huutele miesten pahuudesta.
- jaaa-a
Varo mitä toivot kirjoitti:
Palstan katkerat ja miesvihaiset kurpat on tällaisia "loveshy" naisia, joille koira ja dildo on parempi kuin miehet, jotka on sikoja ja pettää ja hakkaa. Haluatko todella tällaisen naisen? Jos taas haluat epävarman mutta rakkaudennälkäisen naisen, niin todennäköisesti tämä nainen on harrastanut paljon irtosuhteita koska monesti epävarmat naiset hakee hyväksyntää miehiltä jakamalla tavaraansa. Olisiko tällainen nainen sitten parempi?
En tunnista katkeruutta enkä miesvihaa itsessäni. Oma ulkopuolisuuteni on enimmäkseen synnynnäisestä temperamentista ja omaksutusta tarkkailijan roolista lähtöisin. Tunnistan, että olen HSP (highly sensitive person) ja elän sen huomioiden. Aikaisemmin tunsin tuskaa siitä, "etten ole kuin muut".
Ei meitä ulkopuolisia varmaan tunnista. Olen huomannut, että jotkut miehet tulkitsevat ujouden ja syrjäänvetäytyneisyyden ylpeydeksi, ja siitä saattaa tulla esim. baarissa tms tylytystä. Uskon, että kaltaiseni miehen kohdalle osuessa, hän osaa tulkita tilanteen paremmin. Mutta miten kaksi ulkopuolista ja ujoa voisi kohdata koskaan... - fromoutofspace
Olen ulkopuolinen ja erilainen nainen, BMI 27. Ulkopuolisuuden tunne tulee siitä, ettei minulla ole juurikaan yhteisiä kiinnostuksen aiheita useimpien muitten naisten kanssa. En mieti mitä mieltä muut ovat minusta, en jaksa kiinnostua muodista tai julkkiksista, pelaan mielummin muita pelejä kuin parisuhdesellaisia. Tyttöporukassa olen alien ja se siitä.
Suurin osa miehistä on pinnallisia urheiluhulluja, vonkaajia ja känniääliöitä. Olen mielummin yksin kuin tyhmän laumasielun kanssa. - :D :D
Varo mitä toivot kirjoitti:
Ei ne ole kurppia. Kurppia on vain nämä katkerat räksyttäjät. Varatut naiset ovat yleensä seesteisempiä eivätkä huutele miesten pahuudesta.
Buhahahahaa!!!!! :D
- 15+4
fromoutofspace kirjoitti:
Olen ulkopuolinen ja erilainen nainen, BMI 27. Ulkopuolisuuden tunne tulee siitä, ettei minulla ole juurikaan yhteisiä kiinnostuksen aiheita useimpien muitten naisten kanssa. En mieti mitä mieltä muut ovat minusta, en jaksa kiinnostua muodista tai julkkiksista, pelaan mielummin muita pelejä kuin parisuhdesellaisia. Tyttöporukassa olen alien ja se siitä.
Suurin osa miehistä on pinnallisia urheiluhulluja, vonkaajia ja känniääliöitä. Olen mielummin yksin kuin tyhmän laumasielun kanssa.vaimoainesta
- 15+4
15+4 kirjoitti:
vaimoainesta
Oikeesti toivon, että joskus kohtaisin jonkun vastaavan. En kuulu mihinkään urheiluhulluihin, tai ylipäätään muihinkaan miesporukoihin ja naisilla tuntuu olevan ihan eri kiinnostuksen kohteet tavoitteet elämässä. Joku sun-tapainen tyyppi ois mitä paras match mulle. Tuntuu vaan ettei teitä ole olemassakaan.
- fromoutofspace
15+4 kirjoitti:
Oikeesti toivon, että joskus kohtaisin jonkun vastaavan. En kuulu mihinkään urheiluhulluihin, tai ylipäätään muihinkaan miesporukoihin ja naisilla tuntuu olevan ihan eri kiinnostuksen kohteet tavoitteet elämässä. Joku sun-tapainen tyyppi ois mitä paras match mulle. Tuntuu vaan ettei teitä ole olemassakaan.
*blush*
Mistä sunlaisen miehen löytää? - 19+9
fromoutofspace kirjoitti:
*blush*
Mistä sunlaisen miehen löytää?Eipä oikein mistään enää nykyään, korkeintaan täältä sinkut-palstalta. Ihmettelen myös mistä hyvästä nuin paljon miinuksia :D Ollaan "ulkopuolisena" jopa "ulkopuolisten postauksessa" :DD
- fromoutofspace
19+9 kirjoitti:
Eipä oikein mistään enää nykyään, korkeintaan täältä sinkut-palstalta. Ihmettelen myös mistä hyvästä nuin paljon miinuksia :D Ollaan "ulkopuolisena" jopa "ulkopuolisten postauksessa" :DD
Samaa ihmettelin :D Tästä on paha panna pahemmaksi :D
- miehen logiikkaako 4567
Mitähän yhteistä sinulla olisi loveshy naisen kanssa?
Miksi tästä tulee kääntäen mieleen nainen joka biletettyään kolmekymppiseksi alkaakin kaivata sitä mukavaa ja kilttiä miestä.... oletko kuullut sellaisesta tällä palstalla?
Sinähän olet yli kolmenkymmenen, ollut useammassa suhteessa, asunutkin naisen kanssa, viettänyt railakasta opiskelija elämää (pilven pössyttelyt kuulunee tähän), jne.- kunhan mietin
Voisiko aloittaja kommentoida tähän?
- sillitrooli
En ole sanonut missään, että naisen tarvitsisi olla loveshy. Joku muu sen otti esiin.
En ole myöskään sanonut missään, että naisella ei saisi olla edellisiä suhteita.
Jos tietäisit millaisia ne minun suhteeni ovat olleet, miten surkeita, lyhyitä ja synkkiä, niin ehkä ymmärtäisit sitten. En osaa tiivistää muuta kuin että en vain kelpaa. Olisi mukava löytää joku nainen, joka olisi ollut vähän samaan tyyliin onneton suhteissaan, eikä ne olisi olleet kovin pitkiä eikä onnistuneita. Toisaalta tietenkin myös nainen, jolla ei suhteita juurikaan ole ollut, kävisi yhtä hyvin.
Useimmilla kolmekymppisillä tai sitä vanhemmilla naisillahan on ollut naisten puolelta jollain tapaa aika onnellisiakin suhteita, usein joidenkin pelimiesten tai alfa macho jyystärien kanssa. Suhteet ovat loppuneet lähinnä siihen, että mies on ollut niin kova menemään, tai niin suosittu, mitä tahansa ikinä onkaan, että kunnollisesta vakiintumisesta ei ole tullut mitään, vaikka yhdessä ollaan asuttukin. Sellaisesta vakiintumisesta, jossa mennään naimisiin ja perustetaan perhe.
Ei minulla ole mitään yhteistä niiden hyvin tyypillisten kolmekymppisten sinkkunaisten kanssa, joilla on tuollainen parisuhdehistoria. Nämähän ovat usein sinänsä ihan korkeastikoulutettuja, sosiaalisia ja järkeviä naisia. Tunteet vain ovat mitä ovat. Eivät ne naiset pysty ikinä minuun rakastumaan. Ihan turha edes yrittää. Olen minä näitä asioita sen verran pohtinut, että tiedän millaisten naisten kanssa ainakaan ei tule mistään mitään. - 234567890
sillitrooli kirjoitti:
En ole sanonut missään, että naisen tarvitsisi olla loveshy. Joku muu sen otti esiin.
En ole myöskään sanonut missään, että naisella ei saisi olla edellisiä suhteita.
Jos tietäisit millaisia ne minun suhteeni ovat olleet, miten surkeita, lyhyitä ja synkkiä, niin ehkä ymmärtäisit sitten. En osaa tiivistää muuta kuin että en vain kelpaa. Olisi mukava löytää joku nainen, joka olisi ollut vähän samaan tyyliin onneton suhteissaan, eikä ne olisi olleet kovin pitkiä eikä onnistuneita. Toisaalta tietenkin myös nainen, jolla ei suhteita juurikaan ole ollut, kävisi yhtä hyvin.
Useimmilla kolmekymppisillä tai sitä vanhemmilla naisillahan on ollut naisten puolelta jollain tapaa aika onnellisiakin suhteita, usein joidenkin pelimiesten tai alfa macho jyystärien kanssa. Suhteet ovat loppuneet lähinnä siihen, että mies on ollut niin kova menemään, tai niin suosittu, mitä tahansa ikinä onkaan, että kunnollisesta vakiintumisesta ei ole tullut mitään, vaikka yhdessä ollaan asuttukin. Sellaisesta vakiintumisesta, jossa mennään naimisiin ja perustetaan perhe.
Ei minulla ole mitään yhteistä niiden hyvin tyypillisten kolmekymppisten sinkkunaisten kanssa, joilla on tuollainen parisuhdehistoria. Nämähän ovat usein sinänsä ihan korkeastikoulutettuja, sosiaalisia ja järkeviä naisia. Tunteet vain ovat mitä ovat. Eivät ne naiset pysty ikinä minuun rakastumaan. Ihan turha edes yrittää. Olen minä näitä asioita sen verran pohtinut, että tiedän millaisten naisten kanssa ainakaan ei tule mistään mitään.Ei niistä pössyttelyporukoista sitten löytyisi ketään alakulttuurihenkistä ja/tai erilaista naista?
- sillitrooli
234567890 kirjoitti:
Ei niistä pössyttelyporukoista sitten löytyisi ketään alakulttuurihenkistä ja/tai erilaista naista?
Ensinnäkään en sellaista porukkaa enää edes tunne, ja vaikka tuntisinkin, niin sieltä löytyisi lähinnä niitä naisia, jotka ovat kiinnostuneita jyystärikarjuista ja sätkäkonehipeistä, ja joille minä en voisi ikinä riittää.
- Häpeäisit
sillitrooli kirjoitti:
Ensinnäkään en sellaista porukkaa enää edes tunne, ja vaikka tuntisinkin, niin sieltä löytyisi lähinnä niitä naisia, jotka ovat kiinnostuneita jyystärikarjuista ja sätkäkonehipeistä, ja joille minä en voisi ikinä riittää.
Jätkä on joku käytetty ex-sätkäkonehippi ja nyt esittää täällä siveää poikaa ja haaveilee neitsytmimmistä.
Tekopyhyys haisee kuin vanha pieru! Hyi helkkari! - sillitrooli
Häpeäisit kirjoitti:
Jätkä on joku käytetty ex-sätkäkonehippi ja nyt esittää täällä siveää poikaa ja haaveilee neitsytmimmistä.
Tekopyhyys haisee kuin vanha pieru! Hyi helkkari!En ole sätkäkonehippi. Voi kun olisinkin, silloin olisin varmasti kelvannut jo useammallekin niistä naisista, joiden kanssa olen jotain yrittänyt.
- Hei haloo hohhoi
sillitrooli kirjoitti:
En ole sätkäkonehippi. Voi kun olisinkin, silloin olisin varmasti kelvannut jo useammallekin niistä naisista, joiden kanssa olen jotain yrittänyt.
Sä oot joka tapauksessa käytetty tekopyhä öyhöttäjäsika joka ei todellakaan ansaitse mitään "kunnon naista".
- sillitrooli
Hei haloo hohhoi kirjoitti:
Sä oot joka tapauksessa käytetty tekopyhä öyhöttäjäsika joka ei todellakaan ansaitse mitään "kunnon naista".
Niin no... Öyhöttäjäsika en kyllä mitenkään voi olla, koska koko olemukseni on niin vastakkainen tuolle. Ei minulla ole millään tavalla edes vaadittavaa luonnetta ja kehoa öyhöttäjäsikailuun. Käytetty varmasti olen, tosin vähemmän käytetty kuin useimmat ikäiseni tai nuoremmatkaan naiset, mutta en kai ole vaatinutkaan neitsyttä.
- t rolli
sillitrooli kirjoitti:
Niin no... Öyhöttäjäsika en kyllä mitenkään voi olla, koska koko olemukseni on niin vastakkainen tuolle. Ei minulla ole millään tavalla edes vaadittavaa luonnetta ja kehoa öyhöttäjäsikailuun. Käytetty varmasti olen, tosin vähemmän käytetty kuin useimmat ikäiseni tai nuoremmatkaan naiset, mutta en kai ole vaatinutkaan neitsyttä.
Käytetty mikä käytetty. Mies kuuluu aina korkkaajalleen. Korkeintaan b-rappusi enää kelpaisi täällä ätämeille huutelevalle homolle.
- sillitrooli
t rolli kirjoitti:
Käytetty mikä käytetty. Mies kuuluu aina korkkaajalleen. Korkeintaan b-rappusi enää kelpaisi täällä ätämeille huutelevalle homolle.
Sopivalle naiselle voin kyllä tarjota b-rappunikin käytettäväksi, jos se naista kiinnostaa.
Ätämäeille huuteleva homo tai homot ei kiinnosta pätkääkään.
- yksin kotona
Kotona me aikaa vietämme. Pienellä porukalla kavereiden kesken joskus myös ulkosalla, rauhallisissa paikoissa, kuppilan syrjäisimmässä nurkassa samanhenkisessä seurassa. Jos siis ulkopuolisen määritelmään kelpaa tässä nainen, jolla on kyllä ystäviä eli ei mikään täysin erakko ole, vaan sellainen jolle sosiaalinen elämäkin on tärkeä, mutta perusluonne vetää kuitenkin lataamaan akkuja omiin oloihin. Sosiaaliset tilanteet väsyttävät, vaikka niistä pidänkin.
Erityisen väsyttävää on esillä oleminen, siksi ei "erilaista" naista välttämättä niin huomaakaan. Kaupungilla kuljetaan napit korvilla ja katsekontaktia tuntemattomiin vältellään. Töykeitä eivät nämä naiset siltikään ole vaan aivan peruskohteliaita ja voivat vaikka asiakaspalvelualallakin varsin hyvin toimia, mutta työpäivän päätteeksi vetäytyvät kotiin lukemaan kirjaa, ehkäpä nettisurffailemaan. Salitreenikin kuuluu hoitaa sellaiseen aikaan kun siellä on mahdollisimman vähän porukkaa. Viikonloput erityisesti ovat inhottavia aikoja olla ihmisten ilmoilla, koska niitä ihmisiä on silloin niin tuhottoman paljon liikkeellä, hälinää, melua ja örvellystä joka puolella.
Sanottakoon, että en myöskään ole "lihava vanha kurppa" vaan hoikka ja liikunnallinen nuori nainen. Enkä sen puoleen ruma ja harmaa hiirulainenkaan, pidän ulkonäöstäni huolta eikä minulle täysin onnettomia geenejäkään langennut, joskaan en mikään missiluokan kaunotarkaan ole.
Ehkä tällaisen naisen tunnistaa siitä, että kun tutustuu (mahdollisesti yhteisten tuttavien kautta tai opiskelu- tai työympäristössä) niin luultavasti melko pian käy ilmi, että nainen viettää viikonloppunsa kotona, ei hakeudu jatkuvasti seuraan mutta viihtyy samanhenkisten ihmisten kanssa. Ikävä kyllä nämä naiset - sen verran kuin voin itseni ja kaltaisteni ystävien puolesta sanoa - eivät myöskään lämpene yllättäville treffipyynnöille, vaan mieluummin toivovat että mieskin haluaisi ensin vähän tarkastella tilannetta ja keskustelujen myötä huomata, ollaanko samalla aaltopituudella jotta syvempiäkin tunteita voisi kehittyä.- sillitrooli
Näen tällä hetkellä noin viittätoistaa pari-kolmekymppistä naista viikoittain. Siis naisia, joiden kanssa vietän aikaa samoissa tiloissa ja joiden kanssa olen jonkinlainen hyvänpäiväntuttu, vaikka en heitä mitenkään kovin hyvin tuntisikaan. Muutaman kanssa olen ehkä vähän parempikin tuttu.
Näistä naisista noin kymmenen viettää aikaansa naislaumassa. Mukana on miehiäkin, mutta itse asiassa lauma on matriarkaalinen, eli parin naisen ohjailema.
Sitten on pari kappaletta naisia, jotka hengaavat miesporukassa, ovat valinneet alfamiesten porukan, ja hengailevat siellä miesten suojissa.
Sitten on yksi nainen, joka kaveeraa monien ihmisten kanssa, ja toimii usein sekalaisen miesporukan keskipisteenä.
Näiden lisäksi on vielä kaksi naista. Toinen tekee selkeästi eron tuohon ensimmäisenä mainittuun kanalaumaan, vaikka periaatteessa hänen päivittäinen ohjelmansa liittyykin heihin. Tämä nainen on aika mielenkiintoinen siinä mielessä, että en yhtään osaa sanoa millainen ihminen hän on tämän tilanteen ulkopuolella. Hän on usein aika kovaääninen ja varma, ja kertoo mielipiteitään välittämättä siitä, että kanalauma selvästi vieroksuu häntä.
Sitten on vielä se viimeinen nainen. Hän vaikuttaa aika älykkäältä, ja itse asiassa sitä taatusti onkin. Myös aika boheemin oloinen, mutta kantaa erilaisuutensa jotenkin ilmavammin kuin tuo edellinen, äänekkäämpi nainen. Eroaa kanalaumasta selvästi, mutta ei myöskään hakeudu miesten suojaan. Juttelee aika monien ihmisten kanssa, mutta usein myös häviää porukasta kokonaan omille teilleen (tässä samaistun häneen aika vahvasti). Käsittääkseni hän seurustelee, mikä saattaa olla myös selitys sille, että hän pystyy kantamaan erilaisuuden viitan niin keveästi.
Syy, miksi näistä kirjoitin näin pitkän listauksen, on että minusta nuo kaksi selkeästi erilaisinta ja ulkopuolisinta naista ovat ekstroverttejä. Epäilen, että hiljaisemmista ja erakkomaisemmista naisista sitä on lähes mahdoton huomata, millaisia he ovat. He luultavasti maastoutuvat sinne kanalauman joukkoon, vaikka eivät sitä koekaan niin omaksi ympäristökseen.
Vai mitä itse ajattelet asiasta? - 1+20
sillitrooli kirjoitti:
Näen tällä hetkellä noin viittätoistaa pari-kolmekymppistä naista viikoittain. Siis naisia, joiden kanssa vietän aikaa samoissa tiloissa ja joiden kanssa olen jonkinlainen hyvänpäiväntuttu, vaikka en heitä mitenkään kovin hyvin tuntisikaan. Muutaman kanssa olen ehkä vähän parempikin tuttu.
Näistä naisista noin kymmenen viettää aikaansa naislaumassa. Mukana on miehiäkin, mutta itse asiassa lauma on matriarkaalinen, eli parin naisen ohjailema.
Sitten on pari kappaletta naisia, jotka hengaavat miesporukassa, ovat valinneet alfamiesten porukan, ja hengailevat siellä miesten suojissa.
Sitten on yksi nainen, joka kaveeraa monien ihmisten kanssa, ja toimii usein sekalaisen miesporukan keskipisteenä.
Näiden lisäksi on vielä kaksi naista. Toinen tekee selkeästi eron tuohon ensimmäisenä mainittuun kanalaumaan, vaikka periaatteessa hänen päivittäinen ohjelmansa liittyykin heihin. Tämä nainen on aika mielenkiintoinen siinä mielessä, että en yhtään osaa sanoa millainen ihminen hän on tämän tilanteen ulkopuolella. Hän on usein aika kovaääninen ja varma, ja kertoo mielipiteitään välittämättä siitä, että kanalauma selvästi vieroksuu häntä.
Sitten on vielä se viimeinen nainen. Hän vaikuttaa aika älykkäältä, ja itse asiassa sitä taatusti onkin. Myös aika boheemin oloinen, mutta kantaa erilaisuutensa jotenkin ilmavammin kuin tuo edellinen, äänekkäämpi nainen. Eroaa kanalaumasta selvästi, mutta ei myöskään hakeudu miesten suojaan. Juttelee aika monien ihmisten kanssa, mutta usein myös häviää porukasta kokonaan omille teilleen (tässä samaistun häneen aika vahvasti). Käsittääkseni hän seurustelee, mikä saattaa olla myös selitys sille, että hän pystyy kantamaan erilaisuuden viitan niin keveästi.
Syy, miksi näistä kirjoitin näin pitkän listauksen, on että minusta nuo kaksi selkeästi erilaisinta ja ulkopuolisinta naista ovat ekstroverttejä. Epäilen, että hiljaisemmista ja erakkomaisemmista naisista sitä on lähes mahdoton huomata, millaisia he ovat. He luultavasti maastoutuvat sinne kanalauman joukkoon, vaikka eivät sitä koekaan niin omaksi ympäristökseen.
Vai mitä itse ajattelet asiasta?Introvertti saattaa olla tällainen:
"Sitten on vielä se viimeinen nainen. Hän vaikuttaa aika älykkäältä, ja itse asiassa sitä taatusti onkin. Myös aika boheemin oloinen, mutta kantaa erilaisuutensa jotenkin ilmavammin kuin tuo edellinen, äänekkäämpi nainen. Eroaa kanalaumasta selvästi, mutta ei myöskään hakeudu miesten suojaan. Juttelee aika monien ihmisten kanssa, mutta usein myös häviää porukasta kokonaan omille teilleen (tässä samaistun häneen aika vahvasti)."
Jotkut introvertit vaikuttavat extroverteiltä, mutta pidemmän päälle sosiaaliset tilanteet vievät heiltä energiaa ja siksipä katoavatkin "omille teilleen" tilanteen salliessa. - Kympin Nainen
1+20 kirjoitti:
Introvertti saattaa olla tällainen:
"Sitten on vielä se viimeinen nainen. Hän vaikuttaa aika älykkäältä, ja itse asiassa sitä taatusti onkin. Myös aika boheemin oloinen, mutta kantaa erilaisuutensa jotenkin ilmavammin kuin tuo edellinen, äänekkäämpi nainen. Eroaa kanalaumasta selvästi, mutta ei myöskään hakeudu miesten suojaan. Juttelee aika monien ihmisten kanssa, mutta usein myös häviää porukasta kokonaan omille teilleen (tässä samaistun häneen aika vahvasti)."
Jotkut introvertit vaikuttavat extroverteiltä, mutta pidemmän päälle sosiaaliset tilanteet vievät heiltä energiaa ja siksipä katoavatkin "omille teilleen" tilanteen salliessa.Sama ajatus tuli mieleen minullekin. Käyttäydyn itse juuri noin (olen ehkä 25% ekstro- ja 75% introvertti). Nautin seurasta kyllä jonkun verran, mutta kynnys lähteä omille teille on matala. Hyvät ystäväni tuon tietävät ja ymmärtävät, että tarvitsen vain omaa tilaa, mutta nuorempana juuri ”kanalauma” tykkäsi tuosta kyttyrää ja piti sitä ylimielisyytenäni tms.; laittoivat myös tuosta syystä typeriä juttuja liikkeelle kostaakseen. Parisuhteessakin tuo voi olla hieman hankala ominaisuus, jonkun mielestä saatan tarvita liikaa omaa aikaa ja tilaa.
Mutta aloituksen varsinaiseen kysymykseen: minusta erilaisuutta ja ulkopuolisuutta voi olla niin monenlaista, että kaksi itsensä erilaisiksi ja ulkopuolisiksi tuntevaa voivat olla toisistaankin niin erilaisia etteivät koskaan yhteen sopisi, vaan heilläkin pitäisi olla erilaisuudessaan jotain samankaltaista, joka heidät yhdistäisi. Ja joska erilaisuutta ja ulkopuolisuutta on niin monenlaista, en usko että on mitään yhtä reseptiä, jolla heidät tunnistaisi. Ehkä jos jotain pitäisi sanoa, niin juuri sellaista oman tien kulkijuutta. Mutta ei sekään aina heti ilmi tule..
Piti vähän tuumata, että mitä tuo ulkopuolisuus ja erilaisuus mahtaa tässä tarkoittaa, mutta ilmeisesti sitten ei sen kummempaa kuin että ei ole kauheasti minkäänlaisia suhteita takana. Kyllähän tällaisia naisia löytyy, mutta ei ehkä yli kolmikymppisistä enää ihan hirmu paljon (tietenkään, eiväthän he muuten mitään erilaisia olisikaan). Ulkonäöstä nyt voi olla vähän vaikee sanoa, veikkaisin, ettei nyt ehkä kauheasti mitään glitteriä tai rakennekynsiä olisi, mutta mistäpä minä kaiken tiedän :).
Totta kyllä tuo ed. vastaajan mainitsema juttu, etteä ylläri treffikutsut ole niin kauhean kivoja, mieluummin vähän tutustuisi ensin kaveripohjalta.- sillitrooli
Ei kun se, että suhteita, ainakaan onnellisia suhteita, ei ole juurikaan takana, on lähinnä seuraus tuosta ulkopuolisuudesta ja erilaisuudesta.
Veikkaan, että jokainen, joka edes suunnilleen kuuluu hakemaani ryhmään, kyllä tunnistaa nuo tunteet. Ulkopuolisuus ja erilaisuus, tai ainakin tuntuma niistä, mihin ikinä sitten meneekään. Noista sitten seuraa monenlaisia asioita, kuten pettyminen ihmisiin yleensä, ja pettyminen vastakkaiseen sukupuoleen. Tai voihan toki olla, että joku näitä kokenut olisi löytänyt oman viiteryhmänsäkin jo suht nuorena, ja kotiutunut niin hyvin, ettei enää joutuisi miettimään paljoakaan ulkopuolisuuttaan. Myös tällaisista kokemuksista saa kertoa. sillitrooli kirjoitti:
Ei kun se, että suhteita, ainakaan onnellisia suhteita, ei ole juurikaan takana, on lähinnä seuraus tuosta ulkopuolisuudesta ja erilaisuudesta.
Veikkaan, että jokainen, joka edes suunnilleen kuuluu hakemaani ryhmään, kyllä tunnistaa nuo tunteet. Ulkopuolisuus ja erilaisuus, tai ainakin tuntuma niistä, mihin ikinä sitten meneekään. Noista sitten seuraa monenlaisia asioita, kuten pettyminen ihmisiin yleensä, ja pettyminen vastakkaiseen sukupuoleen. Tai voihan toki olla, että joku näitä kokenut olisi löytänyt oman viiteryhmänsäkin jo suht nuorena, ja kotiutunut niin hyvin, ettei enää joutuisi miettimään paljoakaan ulkopuolisuuttaan. Myös tällaisista kokemuksista saa kertoa.Vai niin. Jopas menee monimutkaisiksi vaatimukset. Siis pitääkö päässä olla jotakin vikaa vai ihan helvetin ruma, että olisi tarpeeksi ulkopuolinen ja erilainen ollakseen kelpamatta sen takia?
- yksin kotona
stellaria81 kirjoitti:
Vai niin. Jopas menee monimutkaisiksi vaatimukset. Siis pitääkö päässä olla jotakin vikaa vai ihan helvetin ruma, että olisi tarpeeksi ulkopuolinen ja erilainen ollakseen kelpamatta sen takia?
Mahdollista tuo on ilman että on päässä vikaa tai että on ruma. Minulla ei ole kumpaakaan noista ongelmista, eikä niitä ole niillä ystävillänikään, jotka ovat samankaltaisia kanssani.
- sillitrooli
stellaria81 kirjoitti:
Vai niin. Jopas menee monimutkaisiksi vaatimukset. Siis pitääkö päässä olla jotakin vikaa vai ihan helvetin ruma, että olisi tarpeeksi ulkopuolinen ja erilainen ollakseen kelpamatta sen takia?
En minä tiedä. Itselläni on varmaan päässä vikaa, kun olen niin ulkopuolinen. Tai jotain traumoja.
Naisilta hyväksyn ihan minkä tahansa syyn tuohon. Ei sitä ole rajoitettu millään tapaa. Uskoisin, että enemmän se on persoonallisuudenpiirteistä kiinni niin naisilla kuin miehilläkin.
- tykkää jos tykkäät
Niin, kyllähän ne laihat ja meikkaamattomatkin joskus huoraavat ja kauniit ja laitetut ovat aina yksin.
- Ulkopuolinen nainen
Lasken itseni tuollaisten ulkopuolisten naisten ryhmään, vaikka olen sosiaalinen ja helpostilähestyttävä. Usein miehet kiinnostuvat minusta joko ulkonäköni tai tämän sosiaalisen ulkokuoreni perusteella. Aina kuitenkin toistuu sama kaava, kun joku itseäni kiinnostava mies osoittaa kiinnostusta minua kohtaan. Menen lukkoon ja alan käyttäytyä kummallisesti. Koitan miellyttää liikaa miestä, jolloin minusta tulee todella outo. Kaikki tämä johtuu siitä että minulla on todella huono itseluottamus.
Tämän takia olen tapaillut paljon sellaisia miehiä joita kohtaan minulla ei ole ollut oikeastaan edes kunnolla kiinnostusta. Kun menen ulos epäkiinnostavan miehen kanssa, niin ei ole mitään menetettävää ja osaan olla rento ja oma itseni ja treffit menevät hyvin. Jos taas mies kiinnostaa, niin hermostun ja alan käyttäytymään kummallisesti ja mies ilmoittaa ekojen treffien jälkeen ettei tästä tule mitään.
Takana on kaksi parisuhdetta, joista ensimmäinen oli sellaisen miehen kanssa, josta en oikeastaan edes pitänyt. Toinen parisuhde oli elämäni ainut, jossa olen osannut alusta asti osannut olla rennosti, vaikka olinkin miehestä todella kiinnostunut alusta alkaen. Tämä johtui ihan vaan siitä, että kun tapasin hänet, olin päättänyt etten aloita parisuhdetta ja tämän vuoksi ei ollut paineita ja tutustuminen oli minullekin helppoa.
Nyt taas sinkkuna, ja tällä kertaa olen huomannut, etten enää pyri edes iskemään ketään mielestäni kiinnostavaa ja hyvännäköistä, jotta välttäisin nuo kiusalliset epärennot treffit. Ja kun ei kannata käydä epäkiinnostavien ihmistenkään kanssa ulkona, niin voi olla että pitkä sinkkuus edessä ennen kuin kemiat kohtaa jonkun kanssa. Mutta se ei haittaa ja itsekseenkin on ihan mukava olla välillä. - syrjäytynyt
Olen erilainen ja syrjäänvetäytyvä nainen. Nykyään kyllä seurustelen koska löysin miehen netistä treffipalstalta ja hänen kanssaan viihdyn tosi hyvin yhdessä asioita tehden ja rennosti elämää elellen. En tykkää edes sukulaisissa käydä vierailemassa kuin tosi harvoin ihan siksi koska minulla ei ole kovin syvällistä suhdetta heihin. Vanhempani ja siskoni on kuitenkin minulle tärkeitä ja heitä näen muutaman kerran kuukauteen. Viihdyn oikein hyvin kotona mieheni kanssa, lenkkeillään, pelataan lautapelejä, katsotaan ylen dokumentteja, keskustellaan syvällisiä, tehdään ruokaa, luetaan kirjaa, löhöillään, tehdään pihahommia jne. ja joskus jotain pientä vaihtelua.
Erilaiseksi tunnen itseni koska en halunnut olla ihmisten seurassa jotka olivat turhan pintapuolisia... en jaksanut keskustella säästä tai mitä telkkarista tulee tai jostain uusista kankaista ja mitä niistä voi askarrella. Tunsin oloni vaivautuneeksi tilanteissa joissa aihe ei ollut tarpeeksi syvällinen minulle. Joskus yritin aloittaa vaikka taloustilanteesta keskustelua taikka lehdestä lukemastani uutisesta (muusta kuin tyyliin "Tukiaisella uusi mekko" tai "Oulussa on varastettu kultaliikkeestä ja varkaat pelleilevät kameran edessä... katso kuvat!". Silloin minua katsottiin oudosti. Ei ketään kiinnostanut. Olemukseltani olen tavallinen. Tosin en itseäni laittele ollenkaan koska näen sen pinnallisena enkä ole kiinnostunut meikeistä, vaatteista, sisustuksesta, muodista, elektroniikasta, hiuksista jne.. tärkeintä on hyvä olo ja se että tuntee itsensä terveeksi ja mieluiten ilman myrkkyjä. Silti huomasin joidenkin miespuolisten huomion töissä vielä ollessani.. en kyllä tiedä miksi. Olen perusystävällinen ja hiljainen.. pikkuisen hymyilevä ja omissa oloissani viihtyvä ja jos pitää valita iso lauma vai yksinäisyys niin silloin yksinäisyys.
Joskus kun vielä olin välillä 18-20 olin maastoutunut kaveriporukkaani sinä hiljaisena osallistujana.. katselijana joka oli muuten ihan samanlainen kuin muutkin teinit. Vasta sitä vanhempana uskalsin olla erilainen ja myöntää sen itselleni, jolloin minun ei enää tarvinnut yrittää olla kiinnostunut kaikesta hömpästä millä ei oikeasti ole mitään väliä. En enää jaksanut esittää mukana vain jotta kuulun porukkaan. Olin hyväksyvästi syrjäytyneenä.
Onneksi sain miehen joka rakastaa minua tällaisen.. hiljaisena, laittamattomana, hymyilevänä, tunteellisena, syvällisenä, ujona ja silti itsevarmana omista arvoistaan ja mitä elämältään haluaa. Voin varmasti luokitella itseni tuohon naisryhmään. Mutta en usko, että itseni kaltaiset naiset ryhmän sisällä olisivat samanlaisia, mikä tässä ketjussa on tullutkin esille.
Koetan nyt vastailla kertomalla millainen itse olen, mutta samalla kommentoisin muiden vastauksia sen takia, kun joistain niistä saa sen kuvan, että tietty "ominaisuus" olisi piirre joka on ulkopuolisella/erilaisella naiselle. Yksilöitä kun kaikki ovat kuitenkin.
Minä olen erilainen, ja varmasti monen mielestä outo ja kummallinen, koska en ole koskaan seurustellut, olen vielä jopa neitsyt, ja ikäkin on jo 43. Syynä on traumaattinen lapsuus ja nuoruus. Ilman traumoja olisin suht varmasti naimissa, seurustellut olisin ainakin, ja ensimmäisen kerran jo aika nuorena; enkä tietysti olisi neitsytkään. Kaiken lisäksi olen vielä helvetin ruma.
Minua kiusattiin lapsena usean vuoden ajan ulkonäkösyistä, sekin aiheutti yhden trauman ja sai aikaan ulkopuolisuuden tunteen jo lapsesta. Ei ulkopuolisuus automaattisesti tarkoita, että olisi paha syömishäiriö. Itselläni on, muttei koskaan mitään holtitonta syömistä ja nyt laihdutan ja liikun. Oma syömishäiriöni johtuu kiusaamisesta, mutta onhan noita ylipainoisia naisia naimisissakin.
Minulla on ollut koira vaikka olenkin erilainen ja introvertti. Olin parikymppinen, kun hankin koiran. Oen viime aikoina harkinnut, josko jossain vaiheessa vielä hankkisin koiran. Koiranomistajana on helpompi tutustua ihmisiin ja jutella muiden koiranomistajien kanssa, paitsi jos on hirvittävän ujo.
Ja tuo, että koira ja dildo riittää, niin on kyllä täysin asiatonta.
Lukiossa sain paljon ystäviä, mutta he ovat kaikki naimisissa. Toisaalta surullista, mutta ymmärrettävää, että en ole heidän kanssa enää missään tekemisissä, koska elämäntilanteemme on niin erilainen. Ei minua kiinnostaa puhua lapsista, asuntolainoista ym.
Muoti, meikit, juorulehdet ei kiinnosta, ei ylipäänsä mitkään pinnalliset asiat. Uskoisin, että suht samanlaisia ovat muutkin erilaiset naiset. Eli erilaiset naiset tuskin selailevat Seiskaa, Cosmoa ym. samankaltaisia lehtiä.
Minulla ei niitä ystäviä siis paljon ole, ainoa ystäväni on läheinen sukulainen. Kavereita ei ole, muutama tuttu on, mutta tekstailemme vain harvakseltaan. Erilainen nainen ei välttämättä vältä ihmiskontakteja. Minä olen seurallinen ja kaipaan seuraa ja haluaisin saada kavereita/ystäviä, mutta se on hyvin vaikeaa tässä iässä. Huono itsetuntoni heikentää mahdollisuuksiani.
Mutta en usko, että huono itsetunto olisi erilaisen naisen tuntomerkki missään nimessä. Kertoo enemmän siitä, että erilaiset naiset eivät ole mikään homogeeninen ryhmä. Siksi tuntuu, että mitään yleispätevää neuvoa on vaikea antaa.
Kuten "yksin kotona" sanoi, niin minäkin viihdyn enimmäkseen kotona, ihan liiankin paljon. Ulkona kuljen napit korvilla ja vältän katsekontaktia, usein olen niin omissa ajatuksissani. Saatan ehkä sen takia vaikuttaa ylpeältä, vaikken sitä ole, kohtelias yritän aina olla. Hassua myös miten tuo salilla käynti muistuttaa omaani. Käyn kunnallisessa vanhustenkeskuksen kuntosalissa, käyttäjät ovat noin 40-70 ikäisiä, käyttäjiä on vähän ja välillä saa olla salilla yksin.
En ole katkera, enempikin surullinen, että traumani ovat olleet niin rankkoja, etten ole saanut perhettä saati seurustellut. Enkä vihaa miehiä.
Minun kaltaisia kotonaan enimmäkseen nysvääviä naisia on todella vaikea tavata. Ainoat paikat jotka tulevat mieleen ovat kirjasto, museot, taidenäyttelyt, pienempimuotoiset konsertit, ei missään nimessä mitkään massatapahtumat. Minä itse voisin mennä massatapahtumiin korkeintaan jos olisi seuraa, baarikeikalle myös. Erilaisella naisella voi olla myös hiukan erilaisia harrastuksia, esim. luontoharrastus, kuvataiteet, käsityöt.- olen erilainen
Koen itseni ulkopuoliseksi. Olen rationaalinen ja älyllisesti utelias. Pidän itsenäisestä ajattelusta mikä on harvinaista miehille mutta vielä harvinaisempaa naisille. Olen myös vähän eksentrinen ihminen. Minua on näiden takia epäilty aspergeriksi muutaman kerran. Oikeasti olen ehkä liiankin herkkä sosiaalisille säännöille ja koen niiden noudattamisen väsyttävänä.
Jos olen ulkona liikkeellä satunnaisessa työ/opiskeluporukassa niin minut saattaa tunnistaa siitä että jossain vaiheessa keskustelua katseeni lasittuu tai alkaa harhailla pitkin baaria. Jos olen samanhenkisen kaverin kanssa niin eipä tunnista paljon mistään, näyttää luultavasti ihan samalta kuin tyttökaverien jutustelu yleensä. Liikun myös usein yksin, koska kavereita ei yllättäen niin helposti löydy. Tosin en muutenkaan liiku niin paljoa kaupungilla päivisin koska en ole kiinnostunut shoppailusta. Helpoiten minut saattaa löytää jostain kulttuuritapahtumasta, hyvän bändin keikalta tai kirjastosta. - Saanen kysyä?
Jos sä kerran olet niin kiltti ja mukava, niin miksi sä ap käytät nimimerkkiä Sillitrooli?
Ja miksi sä olet edelleen sinkku?
Mitä jos naisen nikki olis Munahaukka tai Pallihaavi ja juttelis täällä ihan tosissaan kaipaavansa vain turvallista kainaloa ja jonkun sohvalle juttelemaan?
Menisikö läpi? Olisiko uskottavaa?- sillitrooli
Nimimerkki oli aluksi trolli siili, joka on käännettynä toisinpäin sillitrooli. Nimenkääntö oli muistaakseni vain jekku, katsoin kauanko menee, että se tajutaan kuka sillä kirjoittaa.
Siili minua kuitenkin kuvaa paremmin http://img.izismile.com/img/img2/20090518/hedgehog_08.jpg - sillitrooli
sillitrooli kirjoitti:
Nimimerkki oli aluksi trolli siili, joka on käännettynä toisinpäin sillitrooli. Nimenkääntö oli muistaakseni vain jekku, katsoin kauanko menee, että se tajutaan kuka sillä kirjoittaa.
Siili minua kuitenkin kuvaa paremmin http://img.izismile.com/img/img2/20090518/hedgehog_08.jpgTai siis eihän se ole toisinpäin käännetty, vaan sananmuunnos. Eiköhän tämän kaikki käsittäneet, mutta varmistin vain, ettei tarvitse viisastella.
- Tämä totuus.
Läpi mätä pas.ka se on. Luonnevikainen ku.sipää ja siksi ikuisesti sinkkuna. Jos joku wt-nainen siihen jätteeseen joskus haksahtaakin, niin hänkin huomaa pian tyypin olevan täysin häiriintynyt ja kelpaamaton edes hänelle.
- Hyvää joulua
sillitrooli kirjoitti:
Tai siis eihän se ole toisinpäin käännetty, vaan sananmuunnos. Eiköhän tämän kaikki käsittäneet, mutta varmistin vain, ettei tarvitse viisastella.
Siilit ovat söpöjä ja
silli on kylmien vesien rasvainen kala.
Joita taas kalastetaan mm. troolaamalla.
Se on, miehille ja naisille on eri säännöt.
Sen huomaa esim. tässä nimimerkkiasiassa.
Ei siinä mitään.
Jatkakaa Hih, ei minulle kyllä ihan tuommoista tuosta nimimerkistä mieleen tullut, vaikka hieman likaisen mielikuvituksen omaankin. :D
- Hei haloo
sillitrooli kirjoitti:
Tai siis eihän se ole toisinpäin käännetty, vaan sananmuunnos. Eiköhän tämän kaikki käsittäneet, mutta varmistin vain, ettei tarvitse viisastella.
Lol. Ei sitten tulllut mieleen mikä tosta sanasta ekana tulee mieleen - ei tosiaan mikään sananmuunnos.
- vanha palstailija
sillitrooli kirjoitti:
Nimimerkki oli aluksi trolli siili, joka on käännettynä toisinpäin sillitrooli. Nimenkääntö oli muistaakseni vain jekku, katsoin kauanko menee, että se tajutaan kuka sillä kirjoittaa.
Siili minua kuitenkin kuvaa paremmin http://img.izismile.com/img/img2/20090518/hedgehog_08.jpgtaisit olla mies28 ennen sitä. Tai joku vastaava. Ei ollut ensimmäinen nimimerkkisi tuo trolli silli.
- sillitrooli
Hei haloo kirjoitti:
Lol. Ei sitten tulllut mieleen mikä tosta sanasta ekana tulee mieleen - ei tosiaan mikään sananmuunnos.
Ei se minun vikani ole, että monilla palstan lukijoilla on niin kieroutunut mieli.
- Nainen_666
Minäkin tunnen itseni ulkopuoliseksi.
Olen 23-vuotias nainen, mutta minua varjostaa vieläkin yläasteen koulukiusaamistausta. Seiskaluokan alussa minut pullautettiin ulos tyttöporukoista, minkä seurauksena vietin seuraavat kolme vuotta enemmän tai vähemmän yksin. Uppouduin omaan maailmaani, johon kuului HTML-koodikielen opettelu ja kotisivujen rakentaminen, sotahistoriaan perehtyminen ja varsinkin natsi-Saksan keskitysleiriltä selviytyneiden ihmisten ja näiden leirien komendanttien elämäntarinoiden lukeminen, koiraharrastus, realistinen piirtäminen sekä netissä luodut ihmissuhteet. Luin tuohon aikaan myös paljon filosofian perusteoksia.
Olin siis todellakin erilainen mitä tuon ikäiset tytöt yleensä. En oppinut tuolloin meikkaamaan, ja rintaliivitkin taisin ensimmäistä kertaa laittaa päälleni vasta 8. luokan lopulla, osittain tosin siksi että ei ollut mitään mitä liivien olisi pitänyt kannatella. En missään vaiheessa oppinut flirttailemaan tai näyttämään viehättävältä, sillä se ei kuulunut omaan maailmaani. Olin tietysti salaa ihastunut muutamaan poikaan, mutta tunsin ettei minulla ole minkäänlaisia mahdollisuuksia saada miespuolisten huomiota.
Seurustellut olen tähän mennessä kolme kertaa. Minulla on suhteellisen paljon kavereita, mutta vain muutama ystävä. Olen tyytyväinen elämääni.
Tunnen nykyään itseni erilaiseksi tilanteissa, joissa huomaan kavereideni flirttailevan miehille. Minä en kertakaikkiaan osaa pelata sellaista peliä! Jos joku mies tuleekin juttelemaan, menen totaalisen assburgeriksi. En osaa sanoa mitään ja ikään kuin näen itseni ulkopuolelta. Hyvin äkkiä mies lähteekin pois ja minä jään helpottuneena paikoilleni. En osaa olla rento. Olo on kuin olsii työnnetty metrinen talikko perseeseen.
Tutustuminen ja ensivaikutelman tekeminen ovat minulle hankalin osuus. Siitä kun päästään yli ja uskallan rentoutua, muutun omaksi itsekseni. Kaikki seurustelukumppanit ovat sanoneet minun käyttäytyneen erikoisesti kun suhde on alkanut syventyä. Olen luonteeltani suora enkä pelkää kertoa tunteistani avoimesti. Nykyinen mies oli kuulemma todella hämmentynyt, kun tulin heti aluksi ihan lähelle ja kerroin kirkkain silmin tykkääväni hänestä. Se oli hänen mielestään vähän pelottavaakin, koska yleensä naisia täytyy ”lukea” ja totuus löytyy rivien välistä. Minä sen sijaan en ole koskaan oppinut pelaamaan niitä rivienvälipelejä, joten olen kiinnostavan miehen edessä ollut aina ”takki auki”. Hei, tällainen minä olen, minä pidän sinusta, pidätkö sinä minusta?
Nykyään miehen kanssa katselemme yhdessä paljon toiseen maailmansotaan sijoittuvia elokuvia ja käymme salilla. Minä maalaan ja 3d-mallinnan harrastuksekseni.
Olen ihan nätti ja päällisin puolin näytän sopivan joukkoon, mutta aika usein kavereidenkin kanssa tulee sellainen olo että olen ulkopuolinen. Analysoin itseäni todella usein objektiivisen katsojan silmin ja ajattelen miten minun olisi järkevintä käyttäytyä. En osaa huutaa tai raivota, mikä on aika uuvuttavaa sillä otan liian usein vastuun kannettavakseni kaikista kohtaamistani ihmissuhdeongelmista. Olisi ihanaa, jos osaisi joskus vaan antaa kaiken pahan olon tulla ulos huutamisena, mutta minä analysoin kaikki tunteeni läpi ja mietin onko järkevää suuttua tästä, kannattaako minun sanoa näin tai oliko tämä nyt minun vika.
En osaa elää hetkessä, minkä vuoksi tarvitsen paljon omaa aikaa järjestelläkseni asioita päässäni.- sillitrooli
Miten suhteesi ovat sitten alkaneet? Oletko aina vain lähestynyt suoralla aloitteella miehiä, joista olet ollut kiinnostunut?
- Nainen_666
sillitrooli kirjoitti:
Miten suhteesi ovat sitten alkaneet? Oletko aina vain lähestynyt suoralla aloitteella miehiä, joista olet ollut kiinnostunut?
Olen mennyt itse jututtamaan miestä.
Muutaman kerran olen saanut tylytystä (”Painu vittuun, etkö näe että juttelen kaverin kanssa?!”), useimmiten miehet on kuitenkin ihan mukavia.
- 17+12
Tunnen olevani ainakin sillä tavoin erilainen nainen, ettei minulla ole koskaan ollut kavereita. Olen absolutisti. Suutelin ja harrastin ensimmäisen kerran seksiä vasta 25-vuotiaana, ja olen ollut vain yhdessä parisuhteessa. Tämä suhde jatkuu edelleen. Täytän tänä vuonna 30.
Ulkoiselta olemukseltani en ole mitenkään poikkeava. Olen lähempänä ali- kuin ylipainoa. Minulla on pitkät hiukset. Kasvoissani tai muussa olemuksessani ei ole mitään erityisen kaunista, muttei toisaalta mitään huomattavan rumaakaan. Meikkaan vähän ja pukeudun kuten suuri osa 20-30-vuotiaista naisista. Julkisissa kulkuvälineissä olen yleensä syventynyt kirjaan. Työpaikkani ja harrastukseni ovat naisvaltaisia. - Olkaa yksin.
opiskelen kultuurialalle en meikkaa en kiinnitä suurempaa huomiota muotiin kuljen julkisilla ja yksin kahviloissa olen usein ja nenä kirjassa sielläkin. Baareissa en käy jos käyn tyttö porukalla. En ota kontakteja miehiin en koskaan. Tukkani on takkuinen ja hento mielenkiintoni kohteet ovat marginaaliset useat eivät kiinostu puheistani. Viimeisin parisuhteeni päättyi jouluna 2009 sen jälkeen olen ollut yksin. Yleensä kun tulen kadulla vastaan en katso silmiin ketään ja missä ikinä olenkin miehet kohtelevat minua kuin tapettia olen hieman pyöreä lantiosta ja erikoisen näköinen kasvoista.. Olen alkanut opettelemaan rakastamaan tätä yksinäisen elämää. Naiset suuremmaksi osaksi eivät viihdy seurassani vanhempien naisten kanssa tulen yllättäen paremmin juttuun tyyliin Mummoni ikäpolvi. Koulu, työ ja harrasteet on minulla naisvaltaisia. Niin olen seurustellut kahdesti.
- Erilainen
"sillitrooli"
Kahvilassa nainen, joka juo yksin kahvia ja jota vilkuillaan, MUTTA kukaan ei uskalla lähestyä.
Siitä tunnet tämän naisen ja nainen olisi mielissään jos joku fiksu mies uskaltaisi tulla juttelemaan.
Kerran olin terassilla lukemassa iltalehteä ja yksi hieman juopunut mies kiersi ainakin 3 kertaa kaikki pöydät, joissa nainen yksin ja yritti päästä juttelemaan, MUTTA ei tullut minun pöytääni.
Ei uskaltanut edes juovuksissa.
Revi siitä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mies pakko olla rehellinen
Kiinnostuin koska olet tosi komea ja sulla on ihana puheääni. Olen aika pinnallinen sitten kai... 😓 kyllä olet tosi rau566628Olet saanut kyllä tunnisteita
Itsestäsi ja meistä. Mutta mikä siinä on, ettet kirjoita etkä anna itsestäsi merkkejä. Ellei ole kysymys siitä, mikä ens404522- 542259
Kristo Salminen, 52, riisuutui - Paljasti Iso-Börjen tatuoinnit - Somekansan tuomio yksimielinen
Iso-Börje, tuo iso, tatuoitu, yltiöromanttinen ja aika kuuma rikollispomo - vai mitä mieltä sinä olet? Lue lisää ja kat391848Hirvenmaitojuusto
Olin Prisman juustohyllyllä kun vierestä alkoi kuulua kamala paapatus. Siinä oli vanha muori, joka räyhäsi raivokkaasti,71428Joka päivä olen lukenut
Lähes kaiken. Ne sanat ja miten olet minut nähnyt. Se sattuu niin syvälle sydämeen. Ehkä vain manipuloit tai jotain. Sil151199- 171171
- 241154
Kerro mulle miksi juuri me
Kohdattiin? Tässä elämässä. Vaikka ollaan edelleen tutut tuntemattomat. Se on omituinen tunne.671087- 671018