Koska täällä on syytetty mormoneja siitä, että kirkko ei kaikissa tapauksissa noudata yhteiskunnan säätämiä liberaalisia lakeja eli ei salli sellaista mitä vapaamielinen valtiovalta sallii, niin esitän tässä muutamia esimerkkejä siitä, miten on ollut aikaisemmin.
Silloin kun kirkko aloitti toimintansa rekisteröitynä uskonnollisena yhteisönä, kirkossa säädetty viisauden sana oli kaikilta osilta ristiriidassa yhteiskunnan arvojen kanssa: Tupakointi, alkoholin ja kahvin käyttö oli sallittua erityisemmin ilman kieltoa. (Tosin alkoholin myynti oli säännösteltyä.) Silloin kukaan ei moittinut kirkkoa siitä, että ei sen arvot eivät olleet samoja yhteiskunnan vapaamielisen mittapuun kanssa.
Nykyisin varmaan pidetäisiin outona, jos valtiovalta olisi yrittänyt jotenkin painostaa mormonikirkkoa tupakoinnin suhteen. Mutta kukaan ei pohdi sitä, pitäisikö Luterilaisen kirkon kieltää omia jäseniä tai toimihenkilöitä tupakoimasta, koska se on nykyajan yhteiskunnan suuntaus.
Alkoholin suhteen valtiovalta rajoitti sen saatavuutta toisin kuin nykyisin, joten siihen aikaan kirkon viisauden sanassa sisältynyt kielto oli varmaan sopusoinnussa yhteiskunnan arvojen kanssa. Mitenköhän se mahtaisi olla tänä päivänä jos asiaa tarkasteltaisiin puhtaasti lakien kannalta?
Kahvikielto on kaiketi ollut kirkon 70-vuotisen Suomessa olemassaolon aikana ristiriidassa yhteiskunnallisten arvojen kanssa. Joten ei siitä sen enempää.
Tätä voisi laajentaa muullekin alueelle. Kysymys kuuluukin, missä asioissa uskonnollisen yhdyskunnan pitäisi alistaa omat arvot valtiovallan säätämien lakien alaisiksi ja missä ei? Mitkä olisivat kriteerit, kun yhteiskunnan arvot kuutuvat vähän väliä ja lait niiden mukana?
Minusta valtion lakia säätävien elinten pitäisi kuulla lakeja säätäessä eri uskonnollisia yhdyskuntia ja kirkkoja ainakin silloin, kun säädettävät lait koskettavat uskonnollisia arvoja, joiden suhteen niiden jäsenet joutuisivat ristiriitatilanteisiin. Esimerkkinä voisi nyt mainita avioliittolakia.
Haluan korostaa tässä yhteydessä sitä, että kuultavina pitäisi Suomen altaisessa maassa olla muitakin kirkkoja kuin vain se yksi. Tällä hetkellä Luterilainen kirkko nauttii tietynlaista arvonantoa valtiovallan taholta, niin että lakeja säädettään sen antamien lausuntojen pohjalta.
Silloin kun kirkko aloitti toimintansa rekisteröitynä uskonnollisena yhteisönä, kirkossa säädetty viisauden sana oli kaikilta osilta ristiriidassa yhteiskunnan arvojen kanssa: Tupakointi, alkoholin ja kahvin käyttö oli sallittua erityisemmin ilman kieltoa. (Tosin alkoholin myynti oli säännösteltyä.) Silloin kukaan ei moittinut kirkkoa siitä, että ei sen arvot eivät olleet samoja yhteiskunnan vapaamielisen mittapuun kanssa.
Nykyisin varmaan pidetäisiin outona, jos valtiovalta olisi yrittänyt jotenkin painostaa mormonikirkkoa tupakoinnin suhteen. Mutta kukaan ei pohdi sitä, pitäisikö Luterilaisen kirkon kieltää omia jäseniä tai toimihenkilöitä tupakoimasta, koska se on nykyajan yhteiskunnan suuntaus.
Alkoholin suhteen valtiovalta rajoitti sen saatavuutta toisin kuin nykyisin, joten siihen aikaan kirkon viisauden sanassa sisältynyt kielto oli varmaan sopusoinnussa yhteiskunnan arvojen kanssa. Mitenköhän se mahtaisi olla tänä päivänä jos asiaa tarkasteltaisiin puhtaasti lakien kannalta?
Kahvikielto on kaiketi ollut kirkon 70-vuotisen Suomessa olemassaolon aikana ristiriidassa yhteiskunnallisten arvojen kanssa. Joten ei siitä sen enempää.
Tätä voisi laajentaa muullekin alueelle. Kysymys kuuluukin, missä asioissa uskonnollisen yhdyskunnan pitäisi alistaa omat arvot valtiovallan säätämien lakien alaisiksi ja missä ei? Mitkä olisivat kriteerit, kun yhteiskunnan arvot kuutuvat vähän väliä ja lait niiden mukana?
Minusta valtion lakia säätävien elinten pitäisi kuulla lakeja säätäessä eri uskonnollisia yhdyskuntia ja kirkkoja ainakin silloin, kun säädettävät lait koskettavat uskonnollisia arvoja, joiden suhteen niiden jäsenet joutuisivat ristiriitatilanteisiin. Esimerkkinä voisi nyt mainita avioliittolakia.
Haluan korostaa tässä yhteydessä sitä, että kuultavina pitäisi Suomen altaisessa maassa olla muitakin kirkkoja kuin vain se yksi. Tällä hetkellä Luterilainen kirkko nauttii tietynlaista arvonantoa valtiovallan taholta, niin että lakeja säädettään sen antamien lausuntojen pohjalta.
Vastaukset 9
Vanhimmat
"Minusta valtion lakia säätävien elinten pitäisi kuulla lakeja säätäessä eri uskonnollisia yhdyskuntia ja kirkkoja ainakin silloin, kun säädettävät lait koskettavat uskonnollisia arvoja, joiden suhteen niiden jäsenet joutuisivat ristiriitatilanteisiin. Esimerkkinä voisi nyt mainita avioliittolakia."
Et näköjään tiedä, että kyllähän eri intressiryhmiä kuullaan lakeja säädettäessä. Aina niitä lähetetään kuulemiskierrokselle. Aviolittolakia mahdollisesti muutettaessa kuullaan muun ohella varmasti myös luterilaista kirkkoa.
Mitä ilmeisesti ajat takaa: ei MAP-kirkkoa tarvitse kuulla lakeja säädettäessä. 3200 jäsenen kirkko on niin pieni, että se ei käytännössä ole mahdollista eikä tarvittavaa.
Kahvista, tupakasta ja alkoholista kirjoittamaasi en ymmärtänyt. Saahan jokainen niitä olla käyttämättä mistä tahansa syystä. Kahvista (ja teestä) ei ole kenellekään haittaa. Niiden juominen on suomalainen tapa. Niistä kieltäytyvä kyllä poikkeaa paljon yleisistä tavoista, mutta saa niin tietysti tehdä.
Eihan yhteiskunta vaadi vaikka tupankanpoltto tms muu TAPA olisi yleistä, että kaikkien pitäisi polttaa, eivät ruoka- tai nautintoaineiden käyttötavat ole yhteiskunnallisia arvoja vaan tapoja.
"Minusta valtion lakia säätävien elinten pitäisi kuulla lakeja säätäessä eri uskonnollisia yhdyskuntia ja kirkkoja ainakin silloin, kun säädettävät lait koskettavat uskonnollisia arvoja, joiden suhteen niiden jäsenet joutuisivat ristiriitatilanteisiin. Esimerkkinä voisi nyt mainita avioliittolakia." yhteiskunta on demokraattinen ja sekulaari, uskonto- ja muut vakaumukset ovat kunkin henkilön yksityisasioita joita ei voi vaatia muiden yhteiskunnan jäsenten omaksuvan.
Yhteiskunnan tulee pyrkiä jäsentensä tasa-arvoon, uskonnot useinkaan eivät pyri, avioliittolait eivät enää voi sortaa vaikkapa naisia tai homoja, uskova homoseksuaali ei ehkä elä parisuhteessa lainkaan, tai jos elää, ei hae sille muiden hyväksyntää, uskova heteropari ehkä elää niin että nainen tottelee miestään, mutta yhteiskunta ei voi tällaista sanktioida, se on kunkin yksityisasia, yhteiskunnan on ylläpidettävä jokaisen jäsenensä oikeutta tasa-arvoon. Muslimeja kuultaessa ehkä vaadittaisiin miesten polygamian tunnustamista mikä on heidän uskonnollinen arvonsa, mutta naisten sortoa.
On asioita joissa eri uskontokuntia pitää kuunnella, mutta ne eivät ole niitä jotka vaikuttaisivat kaikkiin yhteiskunnan jäseniin, myös ei-uskoviin
Kun rotusorto on selvästi kielletty laissa, ei kenekään pidä saada siihen erivapauksia uskontoihin tai muihin satuihin vedoten.
Uskonnot pidettäköön visusti erossa politiikasta ja koulutuksesta!
Yhteiskunnan ja koulutuksen pitää olla maallista. Muuten menee homma metsään!
Mitään shariaa tai Smithin aivoituksia ei saa sotkea politiikkaan tai koulutukseen ja uskonnolliset yhteisöt noudattakoot kiltisti maan lakia!
Olen pääasiasta samaa mieltä, mutta uskonnollakin on paikkansa yhteiskunnassa, ja sen harjoittaminen vapaasti tulee edelleen turvata lailla. Ei tule myöskään estää uskonnollisten arvojen vaikuttamista poliittisiin päätöksiin silloin, kun nuo arvot ovat rakentavia. On tarpeen estää lailla järjestystä, terveyttä ja muuta hyvinvointia haittaavia lakeja.
Homofobia ei ole rakentavaa vaan yhtä sairasta kuin Smithin kirkon uskonnon varjolla harjoittama rotuerottelu, jonka kirkko on kai jollain tavalla myöntänyt virheeksi.
"Olen pääasiasta samaa mieltä, mutta uskonnollakin on paikkansa yhteiskunnassa, ja sen harjoittaminen vapaasti tulee edelleen turvata lailla. "
Väärin. Uskonnon harjoittaminen tulee sallia vain silloin kun se noudattaa voimassa olevia lakeja. Jos uskontoa harjoitettaessa rikotaan lakeja niin silloin kyseisen uskonnon harjoittaminen tulee kieltää. Ei ole oikein suorittaa eläin- tai ihmisuhreja jumalilleen vaikka jonkin uskonnon rituaalit sellaisia mahdollisesti vaatisi. Ei ole myöskään oikein naida useita aviopuolisoita niin kauan kun maan lait sellaisen kieltävät. Ne uskonvaiset, jotka kuvittelevat voivansa rikkoa säädettyjä lakeja uskonnonvapauden nojalla, on syytäkin laittaa kuriin ja järjestykseen valtiovallan toimesta, koska muutoin kuka tahansa voi vaatia olevansa oikeutettu ihan mihin tahansa kauheuksiin uskonnon varjolla.
"Olen pääasiasta samaa mieltä, mutta uskonnollakin on paikkansa yhteiskunnassa, ja sen harjoittaminen vapaasti tulee edelleen turvata lailla. "
Uskonnolla ei ole paikkaa tasa-arvoisen yhteiskunnan lakeja säätävissä elimissä. Uskonnot ovat vallanhimoisia meemejä, jotka kaikin keinoin pyrkivät syrjäyttämään kilpailevat meemit, eikä sen takia niitä pidä päästää säätämään omia arvojaan noudattavia lakeja. Valta-asemaan päästyään uskonnot synnyttävät teokratioita ja toimivat yksinvaltaisesti sortaen ja hankaloittaen järjestelmällisesti kilpailevien meemien toimintaedellytyksiä.
Rakentavaa toki on pakottaa naisille burkha päälle, katkaista varkaalta käsi, kieltää kahvi, tee, alkoholi, esiaviolliset suhteet, avioero yms... (!!!)
Suksikaa kuuseen koko porukka!!!
Teikäläisiä ei saa päästää säätämään yhtään mitään yhtään mistään.
Pysykää koloissanne leikkimässä.
Älähän taas innostu ajamaan ketään mihinkään. Ketkä teikeläiset? Sinusta siis täytyy olla katolinen vapaamuurari pystyäkseen säätämään mitään lakeja ja asetuksia?