Kolumnin kuultuani ja tekstin uudelleen luettuani ei oikeastaan voi olla lainaamatta lyhyempää tekstin osaa, pilkkomatta sen ytimekkyyttä, tässä sen parasta antia:
"Nasaretin Jeesus on henkilönä mitä mielenkiintoisin. Koditon kulkuri vailla omaisuutta, vailla ammattia, sukulaistensa ja heimolaistensa hyljeksimä, köyhien ja osattomien ystävä, vallitsevan elämäntavan arvostelija, omasta turvallisuudestaan piittaamaton piikki systeemin lihassa, selibaatissa elävä huorien ja muun hyvinkin epämääräisen alakastin ymmärtäjä, henkilökohtaisen omaisuuden ja vaurauden ankara kriitikko, rikkaiden ja mahtavien tuomitsija.
Nykytermeille käännettynä: edistyksellinen vasemmistolainen vallankumouksellinen hippi.
Jeesus ei ole kuitenkaan askeetti, hän on aivan toisenlainen kuin ankaran dieetin ja sosiaalisen vetäytymisen ekspertti, korven karhu Kastaja-Johannes. Jeesus nauttii kavereineen ruuasta, juomasta ja seuranpidosta liikkuen festivaalilta toiselle kehottaen ihmisiä karistamaan murheen ja stressin. Häntä jopa syytetään mässäyksestä ja juopottelusta. Jeesus on rennon elämäntyylin mestari. Hän viettää mielellään aikaa pitopöydässä syntisten kanssa ja juttelee mukavia.
Kun naisystävä rasvaa Jeesuksen jalat kalliilla linimentillä ja Juudas nipottaa, että tuhlausta ja että nämäkin rahat olisi pitänyt sijoittaa köyhiin, niin Jeesus ei ole moksiskaan vaan selvittää kiusallisen tilanteen luontevasti ja oman arvonsa tuntien. Kaverissa on sielukasta tyyliä.
Varsin tärskäyttävä on Johanneksen evankeliumin neljännen luvun juttu, jossa Jeesus kohtaa kaivolla samarialaisen naisen, jolla on takanaan varsin vilkas seksuaalihistoria viiden miehen kanssa. Tässä Jeesus avaa tuosta vaan kolminkertaisen lukon. Hän kohtelee kunnioituksella henkilöä, joka on a) samarialainen, eli juutalaiskulmasta kurjinta rupusakkia, b) nainen, eli vähempi kuin mies, puolikansalainen ja c) vieläpä seksuaaliselta taustaltaan epämääräinen nainen.
Jeesus hyväksyy tämän naisen ihmisenä ja lähimmäisenä ilman mitään nipinää, napinaa tai nupinaa ja tarjoaa hänelle veden lisäksi elämän vettä. Tämä on rajua, poikkeuksellista ja suurta!
Jeesuksella ei ole muutoinkaan seksuaalisuudesta mitään rajoittavaa tai pahaa sanottavaa toisin kuin hänen vaikutuksensa synnyttämällä kristillisellä kirkolla, jonka pääteemoja kaikkinainen seksin demonisointi ja nujertaminen on ollut.
Aleksis Kivi kiteyttää näytelmässään Lea evankeliumit kahteen sanaan: rakasta vihamiestäsi. Pidän Kiven pelkistystä perusteltuna."
Alla koko kolumni:
Juha Hurme - Joulusaarna
http://yle.fi/radio1/kulttuuri/kultakuume/kolumnit/joulusaarna_43687.html
"Nasaretin Jeesus on henkilönä mitä mielenkiintoisin. Koditon kulkuri vailla omaisuutta, vailla ammattia, sukulaistensa ja heimolaistensa hyljeksimä, köyhien ja osattomien ystävä, vallitsevan elämäntavan arvostelija, omasta turvallisuudestaan piittaamaton piikki systeemin lihassa, selibaatissa elävä huorien ja muun hyvinkin epämääräisen alakastin ymmärtäjä, henkilökohtaisen omaisuuden ja vaurauden ankara kriitikko, rikkaiden ja mahtavien tuomitsija.
Nykytermeille käännettynä: edistyksellinen vasemmistolainen vallankumouksellinen hippi.
Jeesus ei ole kuitenkaan askeetti, hän on aivan toisenlainen kuin ankaran dieetin ja sosiaalisen vetäytymisen ekspertti, korven karhu Kastaja-Johannes. Jeesus nauttii kavereineen ruuasta, juomasta ja seuranpidosta liikkuen festivaalilta toiselle kehottaen ihmisiä karistamaan murheen ja stressin. Häntä jopa syytetään mässäyksestä ja juopottelusta. Jeesus on rennon elämäntyylin mestari. Hän viettää mielellään aikaa pitopöydässä syntisten kanssa ja juttelee mukavia.
Kun naisystävä rasvaa Jeesuksen jalat kalliilla linimentillä ja Juudas nipottaa, että tuhlausta ja että nämäkin rahat olisi pitänyt sijoittaa köyhiin, niin Jeesus ei ole moksiskaan vaan selvittää kiusallisen tilanteen luontevasti ja oman arvonsa tuntien. Kaverissa on sielukasta tyyliä.
Varsin tärskäyttävä on Johanneksen evankeliumin neljännen luvun juttu, jossa Jeesus kohtaa kaivolla samarialaisen naisen, jolla on takanaan varsin vilkas seksuaalihistoria viiden miehen kanssa. Tässä Jeesus avaa tuosta vaan kolminkertaisen lukon. Hän kohtelee kunnioituksella henkilöä, joka on a) samarialainen, eli juutalaiskulmasta kurjinta rupusakkia, b) nainen, eli vähempi kuin mies, puolikansalainen ja c) vieläpä seksuaaliselta taustaltaan epämääräinen nainen.
Jeesus hyväksyy tämän naisen ihmisenä ja lähimmäisenä ilman mitään nipinää, napinaa tai nupinaa ja tarjoaa hänelle veden lisäksi elämän vettä. Tämä on rajua, poikkeuksellista ja suurta!
Jeesuksella ei ole muutoinkaan seksuaalisuudesta mitään rajoittavaa tai pahaa sanottavaa toisin kuin hänen vaikutuksensa synnyttämällä kristillisellä kirkolla, jonka pääteemoja kaikkinainen seksin demonisointi ja nujertaminen on ollut.
Aleksis Kivi kiteyttää näytelmässään Lea evankeliumit kahteen sanaan: rakasta vihamiestäsi. Pidän Kiven pelkistystä perusteltuna."
Alla koko kolumni:
Juha Hurme - Joulusaarna
http://yle.fi/radio1/kulttuuri/kultakuume/kolumnit/joulusaarna_43687.html
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.