RIikka Yrttiaho

Kaikki yhteiskunnat jakautuvat hyväksikäyttäjiin ja hyväksikäytettyihin. Harvoin anarkistit ovat se ensimmäinen hyväksikäyttäjä. Koko anarkismille ei olisi tarvetta jos joku toinen ei ensin olisi alkanut käyttäytyä kuin omistaisi koko Suomen, Suomen historian ja kulttuuriperinnönkin.

Hyväksikäyttäjän harvoin edes myöntävät toimintaansa hyväksikäyttämiseksi ja anarkismi on vasta reaktio havaittuun hyväksikäyttöön.

Itseäni suorastaan hävettää miten jotkut kehtaavat pitää muutamaa rikottua ikkunaa tärkeämpänä asiana kuin hyväksikäytön rattaisiin vammautuneiden, sairastuneiden ja kuolleiden ihmisten ja perheiden kokemiä vääryyksiä.

Olen ylpeä siitä, että uskallan vastustaa niitä ketkä sulkevat ovia ja hajottavat perheitä taloudellisella väkivallalla.

Itselleni en kaipaa enää mitään, mutta jos anarkistisesti käyttäytymällä saa yhdenkin hyväksikäytön uhrin tarinan julkisuuteen olen saanut enemmän aikaiseksi kuin suurin osa ihmisistä saa koko elämänsä aikana.

Media ei tee muuta kuin mielistelee auktoriteetteja ja vallanpitäjiä ja vähättelee työttömyyden uhrien kärsimyksiä siksi jokainen oikeasti rehellinen ihminen on pakotettu toimintaan.