Edistyksellinen nationalismi edesauttaa kansallisten etujen puolustamista. Jos kansa ymmärtää nationalismin oikein, se voi saavuttaa kansallisen yhtenäisyyden, puolustaa sen etuja ja vaikuttaa kohtaloonsa.
Nationalismista tuli kansakunnan etujen puolustamisen ideologiaa kansakunnan synnyn ja kehityksen myötä. Vaikka kansakunnat eroavat taustoiltaan toisistaan, kaikki niistä ovat sosiaalisia yhteisöjä, jotka ovat historiallisesti muodostuneet ja vakiintuneet yhteisen perimänsä, kielensä, asuinalueensa ja kulttuurinsa pohjalta koostuen eri luokista ja kerroksista.
Jokainen kuuluu johonkin ryhmään tai kerrokseen ja samaan aikaan kansakuntaan, joka varustaa jokaisen sekä kansallisella- että luokkaluonteella. Kansakunnan luokat ja kerrokset itse asiassa edustavat eri vaatimuksia ja tarpeita niiden erilaisten yhteiskunnallisten ja taloudellisten toimintojen vuoksi.
Kun kapitalismi kehittyi ja porvaristosta tuli johtava luokka eri maiden porvarillisten vallankumousten voiton jälkeen, nationalismia ryhdyttiin hyödyntämään porvarillisen luokan etujen puolustamiseen. Porvaristo käyttää luokkaetujensa ajamiseen nationalistisia tunnuksia.
Tämä johdosta kansan keskuudessa kaikki kansallisajattelu ymmärretään porvarillisena ideologiana. Pitää erottaa toisistaan kansakuntaa rakastava ja sen etuja puolustava aito kansallisajattelu ja porvarillisen luokan etuja peräänkuuluttava porvarillinen nationalismi.
Porvarillinen nationalismi pohjautuu kansalliseen itsekkyyteen, individualismiin ja maiden ja kansakuntien väliseen suurvaltasortoon; se synnyttää vihamielisyyttä ja erimielisyyksiä maiden ja kansakuntien välillä sekä estää maailman eri kansojen välisten ystävällisten suhteiden kehittämisen.
Kansallisajattelu ja internationalismi eivät ole ristiriidassa keskenään. Keskinäinen apu, maiden ja kansojen välinen tuki ja yhteistyö – ne ovat internationalismia. Internationalismi ilmentyy maiden ja kansojen välisissä suhteissa. Internationalismi ilman yhteyttä kansakuntaan ja kansallisajatteluun on kuin tyhjä kuori.
Nationalismista tuli kansakunnan etujen puolustamisen ideologiaa kansakunnan synnyn ja kehityksen myötä. Vaikka kansakunnat eroavat taustoiltaan toisistaan, kaikki niistä ovat sosiaalisia yhteisöjä, jotka ovat historiallisesti muodostuneet ja vakiintuneet yhteisen perimänsä, kielensä, asuinalueensa ja kulttuurinsa pohjalta koostuen eri luokista ja kerroksista.
Jokainen kuuluu johonkin ryhmään tai kerrokseen ja samaan aikaan kansakuntaan, joka varustaa jokaisen sekä kansallisella- että luokkaluonteella. Kansakunnan luokat ja kerrokset itse asiassa edustavat eri vaatimuksia ja tarpeita niiden erilaisten yhteiskunnallisten ja taloudellisten toimintojen vuoksi.
Kun kapitalismi kehittyi ja porvaristosta tuli johtava luokka eri maiden porvarillisten vallankumousten voiton jälkeen, nationalismia ryhdyttiin hyödyntämään porvarillisen luokan etujen puolustamiseen. Porvaristo käyttää luokkaetujensa ajamiseen nationalistisia tunnuksia.
Tämä johdosta kansan keskuudessa kaikki kansallisajattelu ymmärretään porvarillisena ideologiana. Pitää erottaa toisistaan kansakuntaa rakastava ja sen etuja puolustava aito kansallisajattelu ja porvarillisen luokan etuja peräänkuuluttava porvarillinen nationalismi.
Porvarillinen nationalismi pohjautuu kansalliseen itsekkyyteen, individualismiin ja maiden ja kansakuntien väliseen suurvaltasortoon; se synnyttää vihamielisyyttä ja erimielisyyksiä maiden ja kansakuntien välillä sekä estää maailman eri kansojen välisten ystävällisten suhteiden kehittämisen.
Kansallisajattelu ja internationalismi eivät ole ristiriidassa keskenään. Keskinäinen apu, maiden ja kansojen välinen tuki ja yhteistyö – ne ovat internationalismia. Internationalismi ilmentyy maiden ja kansojen välisissä suhteissa. Internationalismi ilman yhteyttä kansakuntaan ja kansallisajatteluun on kuin tyhjä kuori.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.