Balttialaisissa kielissä on ominaista että monet sanat päättyvät s-kirjaimeen. Muistaakseni latvian kielessä näin tapahtuu lähes jokaisen sanan kohdalla. Näiden kielten vaikutusta sanotaan olevan lukuisat suomen kielessä esiintyvät s-päätteiset sanat. Olen laskenut niitä yksikön nominatiivimuotoisena lähes 80 kappaletta, siis sellaisia, joita ei ole toisesta sanasta johdettu, ja joissa on "omalaatuinen" vartalo.
Viljelykulttuuria edustavat sellaiset sanat kuten nauris, oras, ruis, ja kuhilas.
Sitten rupesin ajatteluttamaan, että suomen kielessähän on näiden kahdeksankymmenen sanan lisäksi lukematon määrä substantiiveista ja verbeistä johdettuja s-päätteisiä sanoja. Jalka sanasta tulee jalas. Veistää sanasta veistos. Ampua verbistä ammus. Näitähän riittää.
Niinpä tuli mieleen, että onkohan jo tämä tapa tuottaa s-loppuisia sanoja myös peräisin näistä balttian kielistä, vai esiintyykö samaa myös niissä suomen sukulaiskielissä, jotka eivät ole olleet tekemisissä balttien kanssa?
Balttilaista lainaa
13
133
Vastaukset 13
- Minäs
Nyt on ensin huomioitava, että "Baltiassa" ja "baltialaisessa" käytettään lähtökohtaisesti vain yhtä t:tä, vaikka sitten sanotaankin aivan oikein "baltti".
Samantapaista muuntumistahan tapahtuu yleisestikin, esim. Bulgaria>bulgaari.
Kielet eivät ole yksinkertaisia. On taidettava kaikenlaisia hienouksia, jos haluaa tulla viestinnässään vakavasti otetuksi.- Minäs
Huomaa, että juuri oikeilla kohdilla minulta tuli huomaamatta mukaan ylimääräinen t ("käytettään"). Mutta se siis on lipsahdus, ei varsinainen kielivirhe eikä myöskään tarkoituksellinen vinoilu.
- Kirves mies
Minäs kirjoitti:
Huomaa, että juuri oikeilla kohdilla minulta tuli huomaamatta mukaan ylimääräinen t ("käytettään"). Mutta se siis on lipsahdus, ei varsinainen kielivirhe eikä myöskään tarkoituksellinen vinoilu.
"Mutta se siis on lipsahdus, ei varsinainen kielivirhe eikä myöskään tarkoituksellinen vinoilu. "
Nyt, kun olet saanut pahinta tärkeilyäsi purettua, niin voisit jo vaikka vastata avauksessa esitettyyn kysymykseen. - Minäs
Kirves mies kirjoitti:
"Mutta se siis on lipsahdus, ei varsinainen kielivirhe eikä myöskään tarkoituksellinen vinoilu. "
Nyt, kun olet saanut pahinta tärkeilyäsi purettua, niin voisit jo vaikka vastata avauksessa esitettyyn kysymykseen.Olemme kielipalstalla, joten myös viestien kieliasu kuuluu tarkkailun piiriin. Mitä ajateltaisiin matematiikkapalstasta, jos siellä ei noudatettaisi matematiikan merkitsemissääntöjä.
Eihän kuulu sallia virheiden esiintyvän huomaamatta ja siten leviävän esimerkin voimasta edelleen. Asianomaisille huomautetuillekin on eduksi, että heidän kielellisiä valmiuksiaan kehitetään. Tämä on paras kaikkien ymmärtää eikä ruveta pahastumaan aiheetta, ainakaan kun huomautetaan asiallisesti ja maltillisesti..
Kysymyksiin taas vastaavat ne, jotka siihen pystyvät. Ei täällä tarvitse kenenkään kaikesta huolehtia. - Kirves mies
Minäs kirjoitti:
Olemme kielipalstalla, joten myös viestien kieliasu kuuluu tarkkailun piiriin. Mitä ajateltaisiin matematiikkapalstasta, jos siellä ei noudatettaisi matematiikan merkitsemissääntöjä.
Eihän kuulu sallia virheiden esiintyvän huomaamatta ja siten leviävän esimerkin voimasta edelleen. Asianomaisille huomautetuillekin on eduksi, että heidän kielellisiä valmiuksiaan kehitetään. Tämä on paras kaikkien ymmärtää eikä ruveta pahastumaan aiheetta, ainakaan kun huomautetaan asiallisesti ja maltillisesti..
Kysymyksiin taas vastaavat ne, jotka siihen pystyvät. Ei täällä tarvitse kenenkään kaikesta huolehtia.No, nyt ainakin luulisi, että sait tärkeilyntarpeesi tyydytettyä!
Van aattelepa, että aiheesta kuin aiheesta saattaa olla kiinnostuneita myös sellaiset, jotka eivät ole alan spesialisteja. Jos he sellaisia olisivat, ei asioita tarvitse muilta kysyä. Esimerkiksi monilla matematiikasta kiinnostuneilla ei ole ollut edes tilaisuutta opiskella matematiikkaa ja sen merkitsemissääntöjä.
"Tämä on paras kaikkien ymmärtää eikä ruveta pahastumaan aiheetta, ainakaan kun huomautetaan asiallisesti ja maltillisesti.."
Ja höpö höpö. Näistä tajunnanvirtana tuotetuista, lyöntivirheitä vilisevistä teksteistä ei kukaan ota omia tuotoksiaan varten mallia, joten niiden kielellisestä tasosta ei kannata lähteä huomauttelemaan. Tälläkin vaivalla, jonka olet tuhlannut minun ojentamiseen, olisit monen kertaan vastannut avauksessa esittämääni kysymykseen. - Minäs
Kirves mies kirjoitti:
No, nyt ainakin luulisi, että sait tärkeilyntarpeesi tyydytettyä!
Van aattelepa, että aiheesta kuin aiheesta saattaa olla kiinnostuneita myös sellaiset, jotka eivät ole alan spesialisteja. Jos he sellaisia olisivat, ei asioita tarvitse muilta kysyä. Esimerkiksi monilla matematiikasta kiinnostuneilla ei ole ollut edes tilaisuutta opiskella matematiikkaa ja sen merkitsemissääntöjä.
"Tämä on paras kaikkien ymmärtää eikä ruveta pahastumaan aiheetta, ainakaan kun huomautetaan asiallisesti ja maltillisesti.."
Ja höpö höpö. Näistä tajunnanvirtana tuotetuista, lyöntivirheitä vilisevistä teksteistä ei kukaan ota omia tuotoksiaan varten mallia, joten niiden kielellisestä tasosta ei kannata lähteä huomauttelemaan. Tälläkin vaivalla, jonka olet tuhlannut minun ojentamiseen, olisit monen kertaan vastannut avauksessa esittämääni kysymykseen.Kirjoittele vain sinäkin niin kuin haluat, joku muu laatii sitten omia aikojaan huomautuksia. Eihän kumpikaan estä toista.
En tunne kysymääsi asiaa, enkä juuri nyt ryhdy sitä selvittelemäänkään. - Kirves mies
Minäs kirjoitti:
Kirjoittele vain sinäkin niin kuin haluat, joku muu laatii sitten omia aikojaan huomautuksia. Eihän kumpikaan estä toista.
En tunne kysymääsi asiaa, enkä juuri nyt ryhdy sitä selvittelemäänkään."muu laatii sitten omia aikojaan huomautuksia."
Saa niissä vastauksissa kielioppivirheistä sivumennen huomauttaa, milloin aihetta on. Mutta jos tällaisilla keskustelusivuilla vastauksen pääaiheeksi, tai ainoaksi sisällöksi muodostuu toisen tekemän kielioppivirheen repostelu, ja sen perusteella kirjoittajan kuntoisuuden kyseenalaistaminen, niin silloin ollaan jo pois laidalta. - Minäs
Kirves mies kirjoitti:
"muu laatii sitten omia aikojaan huomautuksia."
Saa niissä vastauksissa kielioppivirheistä sivumennen huomauttaa, milloin aihetta on. Mutta jos tällaisilla keskustelusivuilla vastauksen pääaiheeksi, tai ainoaksi sisällöksi muodostuu toisen tekemän kielioppivirheen repostelu, ja sen perusteella kirjoittajan kuntoisuuden kyseenalaistaminen, niin silloin ollaan jo pois laidalta."...toisen tekemän kielioppivirheen repostelu, ja sen perusteella kirjoittajan kuntoisuuden kyseenalaistaminen..."
En ymmärrä, miksi otat nämä kieliasiat noin raskaasti. Olenko minä repostellut ja edes viitannut kuntoisuuteesi? Kyllä se on omaa kuvitelmaasi. Sitä paitsi on selvää ja normaalia, että myös kielenkäytössä on suuriakin tasoeroja. Oma tasonsa on hyvä tuntea ja pyrkiä sitä nostamaan.
Mitä tästä maailmasta yleensäkään tulisi, jos tositen tekemisiä ja luomisia ei saisi arvioida ja korjata. Sitähän tapahtuu joka paikassa, alakoulusta lähtien. - Kirves mies
Minäs kirjoitti:
"...toisen tekemän kielioppivirheen repostelu, ja sen perusteella kirjoittajan kuntoisuuden kyseenalaistaminen..."
En ymmärrä, miksi otat nämä kieliasiat noin raskaasti. Olenko minä repostellut ja edes viitannut kuntoisuuteesi? Kyllä se on omaa kuvitelmaasi. Sitä paitsi on selvää ja normaalia, että myös kielenkäytössä on suuriakin tasoeroja. Oma tasonsa on hyvä tuntea ja pyrkiä sitä nostamaan.
Mitä tästä maailmasta yleensäkään tulisi, jos tositen tekemisiä ja luomisia ei saisi arvioida ja korjata. Sitähän tapahtuu joka paikassa, alakoulusta lähtien." Olenko minä repostellut ja edes viitannut kuntoisuuteesi?"
No, niinkin voisi sanoa. Ja seuraava sitaatti kertoo, millä perusteella.
"On taidettava kaikenlaisia hienouksia, jos haluaa tulla viestinnässään vakavasti otetuksi."
Ilman näitä kaikenlaisia hienouksiakin ovat monet tämän aihealueen asiantuntijat kyenneet kysymyksiäni oikein tulkitsemaan ja niihin ilman yksittäisten sanojen kirjoitusasuun takertumista vastaamaan. Minäs kirjoitti:
Olemme kielipalstalla, joten myös viestien kieliasu kuuluu tarkkailun piiriin. Mitä ajateltaisiin matematiikkapalstasta, jos siellä ei noudatettaisi matematiikan merkitsemissääntöjä.
Eihän kuulu sallia virheiden esiintyvän huomaamatta ja siten leviävän esimerkin voimasta edelleen. Asianomaisille huomautetuillekin on eduksi, että heidän kielellisiä valmiuksiaan kehitetään. Tämä on paras kaikkien ymmärtää eikä ruveta pahastumaan aiheetta, ainakaan kun huomautetaan asiallisesti ja maltillisesti..
Kysymyksiin taas vastaavat ne, jotka siihen pystyvät. Ei täällä tarvitse kenenkään kaikesta huolehtia.Matematiikkapalstaa jonkin verran lukeneena voi kertoa, että siellä ei noudateta matematiikan merkitsemissääntöjä, paitsi satunnaisesti. Tarkoitan, että ei noudateta edes siinä määrin kuin Suomi24:ssä (jossa viestit ovat pelkkää tekstiä) olisi mahdollista.
Eikä siellä yleensä kovasti huomautella asiasta. Sinänsä on ihan ookoo huomauttaa merkintätavoista ja kirjoitusasusta, mutta kannattaa miettiä, missä määrin se on olennaista ja ovatko lukijat tiedolle vastaanottavaisia.
Selvää toki on myös se, että oikeita merkintätapoja käyttämällä antaa itsestään fiksumman vaikutelman, ja ehkä viestin perillemenokin paranee. Onko se reilua? Ehkä ei. Mutta sellainen maailma on: koska emme yleensä voi oikeasti selvittää, mitä joku ymmärtää aiheesta, josta kirjoittaa, teemme omia päätelmiämme. Jos joku ei noudata tietyn alan yleisiä merkintätapoja, on luonnollista päätellä, että hän a) ei tunne alaa, b) ei välitä lukijoistaan tai c) haluaa olla erikoinen.- Minäs
Kirves mies kirjoitti:
" Olenko minä repostellut ja edes viitannut kuntoisuuteesi?"
No, niinkin voisi sanoa. Ja seuraava sitaatti kertoo, millä perusteella.
"On taidettava kaikenlaisia hienouksia, jos haluaa tulla viestinnässään vakavasti otetuksi."
Ilman näitä kaikenlaisia hienouksiakin ovat monet tämän aihealueen asiantuntijat kyenneet kysymyksiäni oikein tulkitsemaan ja niihin ilman yksittäisten sanojen kirjoitusasuun takertumista vastaamaan.""On taidettava kaikenlaisia hienouksia, jos haluaa tulla viestinnässään vakavasti otetuksi."
Yleinen muistutus ja hyvä neuvo. Eiköhän se noin ole. Kyllä tämänkin palstan kommentteihin suhtautumisessa ratkaisee paljon, vaikka ei kaikkea, viestin kielellinen korrektius. Itse asiassa se on perustesti. Mutta tämän tarkastelun tarkkuus luonnollisesti riippuu tarkastelijan itsensä kielellisistä valmiuksista, eli miten hän pystyy arvioimaan toisten ja omia luomuksia.
- Viljams Šekspīrs
Much Ado About Nothing.
Kiinnostavaa pohdintaa, josta ensimmäiseksi tulee mieleen, että balttilaiset kielet ovat säilyttäneet indoeurooppalaisen kantakielen yhden sanatyypin s-loppuisuuden. Tällöin s on itse asiassa yksikön nominatiivin sijapääte ja samaa alkuperää kuin latinan hyvin monet (yksikön nominatiivissa) -us-loppuiset ja kreikan -os-loppuiset sanat.
Toisaalta suomen sananloppu -s saattaa palautua erilaiseen sananloppuun, eivätkä sanat suinkaan aina lainaudu yksikön nominatiivin mukaisessa muodossa. Ja esimerkiksi suomen sana ”herne” (joka ääntyy normaalisti konsonanttiloppuisena) on joissakin murteissa (ja virossa) muodossa ”hernes”, ja sana on jokseenkin varmasti balttilainen laina, mutta siitä siis s-aines on täysin hävinnyt suomen yleiskielestä.
Katsotaanpas, mitä Nykysuomen etymologisella sanakirjalla on sanottavana.
”Nauris” on alkuperältään tuntematon. Asu viittaa lainaperäisyyteen, mutta mitään uskottavaa lainaselitystä ei ole esitetty.
”Oras” on johdos piikkiä tarkoittavasta sanasta ”ora”, joka on hyvin vanha (arjalainen) laina. Tässä siis ”-s” on suomen kielen johdin.
”Ruis” on perinnäisesti selitetty germaaniseksi lainaksi (konstruoitu alkumuoto ”rugiz”, josta on peräisin nykyruotsin ”råg”). Toisaalta ”balttilaiskielissä on samantapaisia sanoja, esim. muinaispreussin rugis ’rukiinjyvä’ ja latvian rudzis, joten itämerensuomen ruis voisi periaatteessa olla lainaa tältäkin taholta.”
Kuhilas-sanaa kirjassa ei käsitellä.
Esimerkiksi jalas-sanassa on kyllä näennäisesti johdinaineksena -s, mutta se on vain yksikön nominatiivin erikoisuus – substantiivien ”perusmuoto” on muutenkin usein poikkeavan erikoinen! Sanan normaali vartalohan on jalakse-, ja yksikön nominatiivissa se on lyhentynyt (loppuvokaali on kadonnut ja sen jälkeen konsonanttiyhdistelmä yksinkertaistunut). Tämän johtimen alkuperä lienee vanhempi kuin kosketus balttilaisiin kieliin. Asia varmaankin selviäisi kirjasta ”Suomen kielen rakenne ja kehitys” (erinomainen opus – varsin vanha, mutta kukaan ei ole tehnyt uudempaakaan samasta aiheesta).
Balttilaisperäinen loppu-s esiintyy muun muassa sanassa ”kirves”, vrt. liettuan ”kirvis”, latvian ”cirvis”. Muitakin vastaavia tapauksia varmaan on, mutta kaikki s-loppuiset sanat eivät siis suinkaan ole balttilaisperäisiä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Anni Ihamäki saa tylyä kommenttia TTK:sta - Erityisesti tämä "vääryys" ärsyttää
Kaikille ei ole mieleen se, että Anni Ihamäki on mukana uudella Tanssii Tähtien Kanssa -kaudella. Ihamäki saa varsin ty521670Päivän Riikka: Pandan suklaatehdas Jyväskylästä Viroon
Menkää töihin! Viroon! --- Liki sata vuotta kestänyt suklaantuotanto makeisvalmistaja Pandan tehtaalla Vaajakoskella pä3711394- 681206
Tiesitkö? Vappu Pimiän ensimmäinen aviomies ei ole Teemu-rakas
Vappu Pimiä on tätä nykyä naimisissa Teemu Huuhtasen kanssa. Pimiä on toista kertaa naimisissa, sillä ensimmäinen liitto381174Mitä et ole valmis sietämään ihmissuhteissasi ja miksi?
Aiemmin jo kyseltiin mitkä vaatimukset olivat mielestänne liiallisia. Kyselläänkin nyt sitä, että millaisilla asioilla s3551122Kai mua vähän
Masentaa tämä kaikki. Tämä koko meidän välinen juttu on niin vaikea… Voitaisiinko molemmat lopettaa tilanteen ruokkimine137999Älä nyt ylikuormitu vaikka sinusta pidänkin rakas nainen
Tiedän, että olet minulle oikea. En halua pilata tätä juttua malttamattomuudella, mutta epäilen. Haluan vain olla lähel37902Treffi-ilmoituksia!
Tähän avaukseen voipi treffeille halukkaat laittaa oman - lyhyen - vapaamuotoisen hakunsa,burneri emaileinee). Tavoitte204808Onko karhukanta jo liian iso? Lenkkeilijä kohtasi kontion juoksulenkillä
Rantasalmella lenkkeilijä kohtasi karhun. Kylällä karhun näkeminen on ollut tosi harvinaista. Onko karhukanta jo liian i100671- 62658