http://www.iltasanomat.fi/terveys/art-1288634106378.html
Suomalaistutkimus: Joka 8. lapsi käyttää mielenterveyspalveluja
Julkaistu: 19.12.2013 10:44
^>^ Moni lapsi saa mielenterveysdiagnoosin vuosien viiveellä. Varhainen puuttuminen säästäisi myös rahaa.
Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan joka kahdeksas suomalaislapsi käyttää mielenterveyspalveluja ennen 14. ikävuottaan.
Erikoissairaanhoidon palveluja käytettiin psykiatrisiin, neuropsykiatrisiin tai oppimishäiriöihin liittyvien diagnoosien takia. Tutkimusaineisto käsitti lähes 60 000 lasta.
Noin kuudella prosentilla lapsista diagnosoitiin seuranta-aikana oppimisen ja motoriikan häiriöitä. Ahdistus-, ADHD- ja käytöshäiriöitä diagnosoitiin kutakin noin kahdella prosentilla.
Tutkijoiden mukaan lapsen mielenterveysdiagnoosi viivästyy usein vuosia.
- Moni lapsi sai diagnoosin vuosia tyypillisen oireiden alkamisiän jälkeen. Esimerkiksi puolet aineiston autismispektrin häiriöistä diagnosoitiin ikävuosina 9-14, vaikka oireet ovat nähtävissä päiväkoti-iässä, tutkimusraportin pääkirjoittaja David Gyllenberg toteaa Turun yliopiston tiedotteessa.
Jo aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että ennustetta voitaisiin parantaa riittävän varhaisella hoidolla, kuntoutuksella ja tuella.
– Tämä vaatisi selkeän hoitopolun ja tehokkaita hoitomenetelmiä tarjottavaksi lapsille, joilla on tarkempia tutkimuksia vaativa ongelma. Tällä hetkellä hoitoja on tarjolla rajoitetusti ja enimmäkseen erikoissairaanhoidon piirissä, sanoo Gyllenberg.
Varhainen puuttuminen toisi myös rahallisia säästöjä. Aikuisiän terveys-, päihde-, elämänhallinta- ja sosiaalisten ongelmien tiedetään liittyvän lapsuusiän mielenterveyden kehityshäiriöihin. Ne ovat kansanterveydellisesti ja kansantaloudellisesti merkittävä ongelma.
– Varhainen tunnistaminen ja toimiva hoitoon ohjaus ovat avainasemassa, jotta väestötason mielenterveysongelmien inhimillisesti ja taloudellisesti raskaat pitkäaikaisvaikutukset saadaan hallintaan, tutkimuksen johtaja, professori Andre Sourander Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta painottaa.
Tutkimustulokset julkaistiin Psychiatric Services -lehdessä.
IS
?????????????????????????????????????????????????????????????????
MIKSI?
Suomalaistutkimus: Joka 8. lapsi käyttää mielenterveyspalveluja
Julkaistu: 19.12.2013 10:44
^>^ Moni lapsi saa mielenterveysdiagnoosin vuosien viiveellä. Varhainen puuttuminen säästäisi myös rahaa.
Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan joka kahdeksas suomalaislapsi käyttää mielenterveyspalveluja ennen 14. ikävuottaan.
Erikoissairaanhoidon palveluja käytettiin psykiatrisiin, neuropsykiatrisiin tai oppimishäiriöihin liittyvien diagnoosien takia. Tutkimusaineisto käsitti lähes 60 000 lasta.
Noin kuudella prosentilla lapsista diagnosoitiin seuranta-aikana oppimisen ja motoriikan häiriöitä. Ahdistus-, ADHD- ja käytöshäiriöitä diagnosoitiin kutakin noin kahdella prosentilla.
Tutkijoiden mukaan lapsen mielenterveysdiagnoosi viivästyy usein vuosia.
- Moni lapsi sai diagnoosin vuosia tyypillisen oireiden alkamisiän jälkeen. Esimerkiksi puolet aineiston autismispektrin häiriöistä diagnosoitiin ikävuosina 9-14, vaikka oireet ovat nähtävissä päiväkoti-iässä, tutkimusraportin pääkirjoittaja David Gyllenberg toteaa Turun yliopiston tiedotteessa.
Jo aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että ennustetta voitaisiin parantaa riittävän varhaisella hoidolla, kuntoutuksella ja tuella.
– Tämä vaatisi selkeän hoitopolun ja tehokkaita hoitomenetelmiä tarjottavaksi lapsille, joilla on tarkempia tutkimuksia vaativa ongelma. Tällä hetkellä hoitoja on tarjolla rajoitetusti ja enimmäkseen erikoissairaanhoidon piirissä, sanoo Gyllenberg.
Varhainen puuttuminen toisi myös rahallisia säästöjä. Aikuisiän terveys-, päihde-, elämänhallinta- ja sosiaalisten ongelmien tiedetään liittyvän lapsuusiän mielenterveyden kehityshäiriöihin. Ne ovat kansanterveydellisesti ja kansantaloudellisesti merkittävä ongelma.
– Varhainen tunnistaminen ja toimiva hoitoon ohjaus ovat avainasemassa, jotta väestötason mielenterveysongelmien inhimillisesti ja taloudellisesti raskaat pitkäaikaisvaikutukset saadaan hallintaan, tutkimuksen johtaja, professori Andre Sourander Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta painottaa.
Tutkimustulokset julkaistiin Psychiatric Services -lehdessä.
IS
?????????????????????????????????????????????????????????????????
MIKSI?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Porvarihallitukset kepun johdolla ovat vähentäneet mielenterveyspalveluiden rahoitusta, siinä sen syy
http://www.satshp.fi/pls/wportal/docs/PAGE/TIETOPANKKI/KEHITTAMISTOIMINTA/LANSI2012/PILOTIT/RAUMA/LAPSUUDESTA%20NUORUUTEEN%20KARUKIVI%20070212.PDF
Lasten ja nuorten psykiatrinen palvelujärjestelmä Suomessa
*Lastenpsykiatria ikävuodet 0-12
*Pikkulapsipsykiatria, neuropsykiatria yms.
*Edellyttävät erilaisia hoitomalleja
*Nuorisopsykiatria ikävuodet 13-22
*Osastohoito 13-17-vuotiaille ja avohoito 13-22-vuotiaille
*Suurta alueellista vaihtelua ikärajoissa ja palveluvalikossa
Kehityksellinen näkökulma lapsuuteen
*Oraalivaihe (0-18 kk)
*Lapsi havainnoi maailmaa ensisijaisesti suun kautta
*Anaalivaihe (n. 18-36 kk)
*Kehitysvaiheessa keskeistä peräaukon hallitseminen ja tämän (ja kävelykyvyn) mahdollistama itsenäisyys
*Fallinen, oidipaalinen vaihe (n. 3-5 v)
*Vietti kohdistuu ensisijaisesti vastakkaista sukupuolta olevaan vanhempaan
*Päättyy siihen, että lapsi huomaa, että ei pysty korvaamaan omaa sukupuoltaan olevaa vanhempaa vanhempien parisuhteesta eräänlainen ideaali
*Latenssivaihe (n. 5-11 v)
Ei liity erityisiä viettitavoitteita
Lastenpsykiatrinen hoito usein perhekeskeisempää kuin nuorisopsykiatria
Molemmilla aloilla enenevässä määrin erikoistuneita työryhmiä
Esim. neuropsykiatria, syömishäiriöt, liikkuvat työryhmät yms.
Nuoruusikä
*Sijoittuu ikävuosien 12-22 väliin
*Varhaisnuoruus 12-14 v
*Varsinainen nuoruus 15-17 v
*Myöhäisnuoruus 18-22 v
*Nuoruus nykyisin aiempaa pidempi
*Voimakasta kasvun ja kehityksen aikaa niin psyykkisesti kuin fyysisesti
*Fyysiset muutokset ”pakottavat” psyykkisen kehityksen käyntiin
*Tyttöjen kehitysaikataulu kulkee edellä
*Yläasteikäisissä hyvinkin suuria eroja kehitysaikataulussa
Kehityksellinen näkemys nuoruusikään
Nuoruusiässä persoonallisuusrakenteet järjestäytyvät uudelleen ja vakiintuvat
Nuoruusiän kehitykselliset tehtävät:
1) Autonomian saavuttaminen irrottautumalla vanhemmista (ja heidän löytämisensä uudelleen)
2) Muuttuvan ruumiin ja seksuaalisuuden haltuun ottaminen
3) Ikätovereihin turvautuminen kasvun ja kehityksen tukena
Mahdollisuuksien aikaa – avarat horisontit
***
Miten mielenterveyden häiriö kehittyy?
Käytännössä kaikkien on mahdollista sairastua lähes kaikkiin mielenterveyden häiriöihin
Poislukien lähinnä kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt
Haavoittuvuus-stressi-malli
Stressi joko ulkoista tai sisäistä
Häiriön kehittyminen yksilöllistä ja usein monen asian summa
Psyykkisten häiriöiden ilmiasu hyvin vaihteleva verrattuna esim. fyysisiin sairauksiin
Mielenterveyden häiriöt lapsilla
Esimerkkejä psyykkisten sairauksien yleisyydestä lapsuudessa:
ADHD, kouluikäisistä 4-5 %
Vakava masennus 0.1-2 %, lievemmät masennustilat 4 %
Uhmakkuushäiriö 10 %
Ahdistuneisuushäiriöt 5 %
Asperger 0.2-0.3 %, Tourette >> Pdf
Tuollaiset palvelut pitää heti lopettaa.
"Tasa-arvoinen" niinsanottu "avioliitto" on eräs hyökkäys terveitä lapsia ja terveitä perheitä kohtaan. Ällöttävää sekoilua. Käy tulevaisuudessa kalliksi
Tää sairas houlhous/pahoinvointiyhteiskunta tekee sairaita ensin vanhemmista ja sitten lapsista. Hyvät ihmiset, jos teillä ei ole varaa muuttaa sivistysvaltioon, älkää myöskään tehkö niitä lapsia!