en ole koskaan nauttinut huomion keskipisteenä olemisesta. kasilla ja ysillä eristäydyin täysin eikä nyt lukion ekalla mikään ole muuttunut. olen yksinäinen sekopää mielenterveysongelmien kanssa (syömishäiriö, masennus, itsetuhoisuus..) ja pelkään, etten koskaan voi saada ystäviä. mulle on muutaman kertaa yritetty jutella, mutta oon aina mennyt ihan lukkoon. pelkään ihan hirveästi ihmisiä mutta samalla yksin jäämistä. miten saisin kerättyä rohkeutta ihmisille juttelemiseen? lukiossa on myös yksi jätkä kelle haluaisin mennä puhumaan, mutta pelkään että näytän hänen silmissään naurettavalta... mua hävettää ajatella että mulla olis mitään mahdollisuuksia sen tai kenenkään muun kanssa.
vinkkejä, omia kokemuksia ja muuta apua toivotaan.
kuulostan varmaan naurettavalta
tyttö16vee
2
261
Vastaukset
- ras93
Aloita ihan pienistä asioista. Moikkaa ihmisille, myös sille pojalle. Tai hymyilet ohimennen. Pikkuhiljaa kehityt siinä ja pystyt todennäköisesti alkaa juttelemaan ihmisille enemmän. Ja siitä jätkästä, jos se ei kiinnostu susta niin ei se sillon jaksa analysoida sen enempää miltä sen silmissä näytät. Jos se kiinnostuu, sillonhan kaikki menee nappiin eikö ? Riskejä täytyy ottaa... ja puhun kokemuksesta ja tiedän ettei se oo helppoa.
- hei, bingo
Oot ihan oikeassa, kuulostaa todella typerältä
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1562687
- 2001968
- 711716
- 921638
Kesä, kesä!
Veikkaan, ettet juuri nyt ikävöi minua, ehket enää koskaan? Näkemättömyys on laimentanut tunteet, ja katselet iloisena k91441Oletko kertonut jo muille tunteistasi?
Ystävillesi esimerkiksi? Minä en ole vielä kertonut kenellekään tästä meidän jutusta.321176- 761111
- 811040
- 951019
Miksi sanotaan että Suomella on suuri armeija, tykistö jne.
Asioita tarkemmin seuranneet tietävät että tuolla Ukrainassa palaa kuukaudessa sen verran mitä Suomella on kokonaisuudes191954