Olen 24-vuotias mies ja olen tainnut luopua uskostani.
Synnyin helluntailaiseen perheeseen ja Jumala oli vahvasti läsnä perheessä koko elämäni ajan.
Mutta viime kesänä tutkiskelin muita uskontoja, muunlaisia filosofioita jne. ja tajusin, että en mitenkään voi olla varma onko kristinusko juuri se oikea - minut on vain saatettu kasvattaa siihen.
SItten aloin ajatella, että kaikki kokemukset kristinuskoon liittyen, tuntemus Jumalan läsnäolosta jne. saattavat olla vain voimakasta joukkosuggestiota ja tottumusta, koska lapsesta asti minua on kasvatettu uskomaan Jumalaan.
En voi enää olla uskossa, koska minulla ei ole mitään tietoa Jumalasta tai Jeesuksesta.. muuta kuin se, mitä olen lapsena oppinut. Se, että lapselle opetetaan jotakin, ei tee siitä totta. Ihan hyvin olisin voinut syntyä shintolaiseen perheeseen ja minut olisi kasvatettu täysin erilaiseksi.
Jos kristinusko todella on se oikea uskonto ja Jeesus Kristus on tie, totuus ja elämä (ja ylipäänsä Jumalan poika), MITEN saan tietää tämän? Jeesus on ollut olemassa, mutta hän on saattanut olla vain hyvä poliitikko ja puheet taivasten valtakunnasta saattavat olla vain vertauskuvia onnellisuudelle, jonka ihminen voi löytää maan päältä.
En tunne sisimmässäni mitään, suuntaan tai toiseen.
Äläkä sano "sinun pitää vain uskoa", koska itsesuggestiolla ihmismieli saa minkä tahansa tuntumaan todelta.
Joka tapauksessa olen äärimmäisen ahdistunut, kun aloin kokea, että Jumalaa ei taidakaan olla olemassa.. Tämäkin on luultavasti vain ihmismielen reaktio siihen, että se luopuu turvallisesta ja totutusta asiasta.
Synnyin helluntailaiseen perheeseen ja Jumala oli vahvasti läsnä perheessä koko elämäni ajan.
Mutta viime kesänä tutkiskelin muita uskontoja, muunlaisia filosofioita jne. ja tajusin, että en mitenkään voi olla varma onko kristinusko juuri se oikea - minut on vain saatettu kasvattaa siihen.
SItten aloin ajatella, että kaikki kokemukset kristinuskoon liittyen, tuntemus Jumalan läsnäolosta jne. saattavat olla vain voimakasta joukkosuggestiota ja tottumusta, koska lapsesta asti minua on kasvatettu uskomaan Jumalaan.
En voi enää olla uskossa, koska minulla ei ole mitään tietoa Jumalasta tai Jeesuksesta.. muuta kuin se, mitä olen lapsena oppinut. Se, että lapselle opetetaan jotakin, ei tee siitä totta. Ihan hyvin olisin voinut syntyä shintolaiseen perheeseen ja minut olisi kasvatettu täysin erilaiseksi.
Jos kristinusko todella on se oikea uskonto ja Jeesus Kristus on tie, totuus ja elämä (ja ylipäänsä Jumalan poika), MITEN saan tietää tämän? Jeesus on ollut olemassa, mutta hän on saattanut olla vain hyvä poliitikko ja puheet taivasten valtakunnasta saattavat olla vain vertauskuvia onnellisuudelle, jonka ihminen voi löytää maan päältä.
En tunne sisimmässäni mitään, suuntaan tai toiseen.
Äläkä sano "sinun pitää vain uskoa", koska itsesuggestiolla ihmismieli saa minkä tahansa tuntumaan todelta.
Joka tapauksessa olen äärimmäisen ahdistunut, kun aloin kokea, että Jumalaa ei taidakaan olla olemassa.. Tämäkin on luultavasti vain ihmismielen reaktio siihen, että se luopuu turvallisesta ja totutusta asiasta.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Ei todellakaan ole "pakko" uskoa. Vapaa tahto, jonka Jumala on luonut antaa mahdollisuuden uskoa, jos haluaa. Ei ihminen pysty toiselle vakuuttamaan Jumalan olemassaoloa. Jokainen vastaa itse omasta uskon elämästään ja elämästään muutenkin. Luulisin kuitenkin, jos kerran olet helluntaiperheestä, että olet jotain yliluonnollisia kokemuksia saanut? Kielilläpuhumiset, Ihmeparantumiset, kaatumiset kokouksissa oudot sähkövirrat?? pakko jotain yliluonnollista olla niissä. Profetiat jne.. Siunausta.
http://www.youtube.com/watch?v=ZHqj0vwHi0w
Esim. Eikö tälläinen videomateriaali todista edes jonkinlaisen YLILOUNNOLLISEN olemassaolon? Ei elämä ole pelkkää sitä mitä me näemme.
En ole kokenut eläessäni ainuttakaan armolahjaa, pyhän hengen kosketusta, enkä ainuttakaan yliluonnollista asiaa... Olen jutellut Jumalalle koko elämäni, ja itsekseni olen tainnut jutella.
Tämä on hyvin masentavaa eikä tosiaan auta minua löytämään Jeesusta uudelleen.
Ja olen täysin tietoinen tuosta uskonvalinnasta. Mutta minusta on väärin, että Jumala tahtoo minun uskovan ilman merkkiäkään koko jutun todenperäisyydestä. Olen luonteeltani tieteellinen ajattelija ja siitä on ollut hyötyä, kun olen taistellut ateistien kanssa.. mutta mitä enemmän mietin asioita ja mitä enemmän opiskelen mm. psykologiaa ja vieraita kulttuureja, sitä todennäköisemmältä tuntuu, että kristinusko on ihan yhtä "tosi" uskonto kuin hindulaisuus, islam, shintolaisuus jne..
Lisäksi koen katkeruutta siitä, että Jumala kiroaa miljoonia ihmisiä helvettiin pelkästään siitä, ettei saanut heitä seuraajikseen. Miten ihmiseltä voi odottaa täyttä lojaaliutta, kun hän itse ei anna merkkiäkään olemassaolostaan? Ihminen ei pysty tuollaiseen.
David Herzog on monien mielestä huijari enkä ole häneen perehtynyt, joten en voi sanoa tuohon videoon juuta enkä jaata..
Raamatussakin varoitetaan vääristä profeetoista, jotka pystyvät jopa tekemään noita ihmisten kaatamisia jne.
Ymmärrän tuon pointin, mutta tässä puhuttiinkin Jumalan ja yliluonnollisen olemassaolosta. Ihan sama tapahtuuko se mistä voimasta Jumalasta vai jostain muusta, mutta jotain siellä on mitä me ei nähdä.
epäilijä502
_________
Me emme tarvitse tätä Herzogia mihinkään hän kyllä tarvitsee uskovaisten
rahoja.
Vainajien kanssa ei saa olla tekemisissä.
http://forum.netmission.fi/showthread.php?8557-David-Herzog/page36
"David Herzog kirjassaan Glory Invasion [GI] kertoo sivulla 127 Ruth Heflin nimisestä karismaattisesta naishenkilöstä, joka on toiminut Herzogin "oppi-äitinä". Heflinin kuoltua Herzog menee kuolleen Heflinin ruumiin luokse, kertoo kokevansa korkeaa kirkkauden tunnetta, suurempaa kuin Heflinin ollessa elossa.
Hän sanoo, että hänen käsketään laskemaan kätensä Heflinin kuolleen ruumiin ylle, saadakseen kaksinkertaisen määrän kirkkautta.
Herzog kirjoittaa: "Kun nyt hänen ruumiinsa oli korkeamassa kirkkauden tilassa, hänen ruumiinsa oli kosketuspisteessä välittääkseen kirkkauden taivaan ja maan välillä." [GI s.127] Tässä hetkessä kuin sähkövirta, Herzog kokee voimaa omassa kehossaan. Tämän sähkövirran Herzog ymmärtää "ylösnousemusvoimana".
Tämä on hänen oma todistuksensa kirjassaan Glory Invasion."
epäilijä502 sanoi :
Olen jutellut Jumalalle koko elämäni, ja itsekseni olen tainnut jutella.
______________
Et ole jutellut itseksesi - Jumala kuulee.
Minulle Hän on puhunut selvällä suomen kielellä kahteen otteeseen ja tuupannut
oikeaan suuntaan.
Ei se ihan niin mene, oletko saanut oikean kuvan uskon asioista? Jeesus maksoi ison hinnan sinunkin syntiesi sovitukseksi ensin kärsimällä ja sitten kuolemalla ristillä, ettet joutuisi sinne helvettiin.
Laita kysymyksesi ruokouksessa suoraan Jumalalle, silloin ainakin rukoilet rehellisesti ja ihan oikein, vastauksen tulevat vielä, ole kärsivällinen.
Uskontoja ja uskonnottomuuksia yhdistää näkemys ihmisestä pohjimmiltaan hyvänä otuksena. Rikoksiin kuten pahoinpitelyihin ja varkauksiin syyllistyneet luokitellaan ihmisinä viallisiksi, sairaiksi, kenties lapsuudessaan kokemiensa vääryksien traumatisoimiksi. Kuitenkin kaikenlainen järkeily etiikasta ja moraalista pitää selvänä totuutena asioita, joita se yrittää kieltää. Jos Jeesusta Kristusta ei ole olemassa ei meillä ole mitään anteeksi pyydettävää eikä sellaisia sanoja kuin vastuullisuus tai syyllisyys. Eikö tällöin meistä uros ja naaras apinoista ole viisain se, joka kaikkein häikäilemättömimmin, keinoja kaihtamatta toteuttaa luonnonvalintaa?
Ihmiskunnan suurin ongelma ei ole uskon asia vaan on jokaisen nähtävillä: Ihminen on itsekeskeinen ja ahne olento, surmannut mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla toisia ihmisiä koko historiansa ajan, kiinnostuneempi omasta hyvinvoinnistaan kuin naapurin kohtalosta. Raamattu on ainoa teos, joka paljastaa meille tämän järisyttävän totuuden ihmisluonnosta. Meissä elää sama kapinahenki, jonka tähden vedenpaisumus lähetettiin. Siihen aikaan ihmisen ajatukset ja pyrkimykset olivat kauttaaltaan pahat [1 Moos 6:5], väkivalta täytti maan [1 Moos 6:11],turmelus vallitsi kaikkialla ja ihmiset kuluttivat elämänsä pahuudessa [1 Moos 6:12].
"Jos Jeesusta Kristusta ei ole olemassa ei meillä ole mitään anteeksi pyydettävää eikä sellaisia sanoja kuin vastuullisuus tai syyllisyys"
Oletko aivan tosissasi? Olen ateisti ja pyydän anteeksi jos olen jotakuta loukannut, kannan vastuun teoistani ja tunnen itseni syylliseksi jos olen tehnyt jotain väärin. Yritätkö tosiaan väittää että vain kristityt osaavat kantaa vastuunsa tai syyllisyytensä. Itse olen enemmän nähnyt kristittyjä jotka parhaansa mukaan sälyttävät vastuun muille, itseasiassa koko kristinusko perustuu sille että vastuu siirretään toiselle eli Jeesukselle. Ateistit esim. kantavat itse vastuunsa koska heillä ei ole ketään kelle vastuun siirtäisi.
Oletko sinä niitä uskovia jotka ilman uskoa heittäytyvät täysin hillittömiksi?
Moni uskova on sanonut että jumalan rangaistuksen pelko on ainoa syy heidän hyvään käyttäytymiseensä. Jos näin on niin toivottavasti pysytte uskovina.
Ilmeisesti ko. henkilöitä puuttuu täysin empatiakyky.
"Eikö tällöin meistä uros ja naaras apinoista ole viisain se, joka kaikkein häikäilemättömimmin, keinoja kaihtamatta toteuttaa luonnonvalintaa?"
Häikäilemättömyys ei toimi luonnonvalinnassa, se on uskovien yleinen väärinkäsitys. Tosiasiassa häikäilemätön jää yleensä ilman lajikumppaniensa suojaa ja menettää myös mahdollisuutensa lisääntyä. Sen sijaan yhteistoimintaan kykenevällä on paremmat mahdollisuuudet selviytyä ja lisääntyä.
Ihmiskuntakin on menestynyt siitä syystä että olemme sosiaalisia eläimiä ja kykenemme yhteistyöhön ja toisten auttamiseen.
Kukaan ei halua olla häikäilemättömän yksilön kanssa tekemisissä, ei ihminen eikä apinat. Viisain on se joka tulee parhaiten toimeen lajikumppaniensa kanssa.
"Raamattu on ainoa teos, joka paljastaa meille tämän järisyttävän totuuden ihmisluonnosta"
Raamattu paljastaa lähinnä kuinka julma ja sadistinen on se jumala jota palvotte.
Suurin osa raamatun raakuuksista ja julmuuksista on jumalan joko suoraan tekemää tai ihmisillä teettämää. Se paha mitä ihmiset raamatussa tekevät on pientä herra Sebaotin tekojen rinnalla.
Minun mielestäni Raamattu kertoo että on olemassa enemmäin kuin pelkkä vajavaiset aivot omistava ihminen, on olemassa Jumala.
Tuo on kyllä ihan totta, 1 1.
Olen itsekin sitä mieltä, että kristinusko ja Raamatun opetukset tekevät ihmisistä parempia.
Paholainen yrittää vetää jokaisen uskovaisen vuorollaan erilleen seurakunnasta ettei hän kuulisi enempää opetusta ja saisi vastauksia kysymyksiinsä.
Eipä ihme jos olet ahdistunut, pysy vähän aikaa poissa seurakunnasta.
Noin nuorena älä salli painostaa itseäsi.
Vähänkin epämukava olo, sitten he vetoavat kaikessa Raamattuun ja vesittävät hienoa asiaa.
Kaikissa muissakin asioissa ihmisellä on valinnan vapaus, miksei uskonnossakin?
Tartu siihen vapauteen jonka näet, Jeesus neuvoi totuus on tekevä teidät vapaiksi.
Minusta tuli levollinen vasta kun tajusin että ihmisen elämä menee Jumalan suunnittelemalla tavalla kun hän on ottanut uskon vastaan, vaikka hän aivoitteleekin itse tiensä.
Pitäisikö kysyä Jualalta, onko hän olermassa?
Sinun kannattaa olla nyt levollinen ja vapaa ja jättää asian täysin Jumalan huoleksi. Sinä voit rukoilla vaikka näin: ilmaise Herra minulle itsesi niin kuin haluat. Jumala näkee sinun rehellisyytesi tässä asiassa. Onko sinulla sisimmässä rauha ja lepo: jos ei niin pyydä Jeesusta se sinulle antamaan. Jumalan tehtävä on tehdä itsensä tiettäväksi ihmiselle.
Hindulaisuus perustuu siihen, että ihminen voisi omilal teoillaan tulla hyväksi. jokainen oikeasti rehellinen ihminen huomaa, että kukaan ihminen ei ole täydellinen.
Budhalaisuus taas on täynnä epäoikeudenmukaisuutta, ihmsien elämän onnettomuutta ja selkeitä yhteiskunnalisia ongelmia ei paraneta vaan uskotaa karmaan.
Islam nyt ei ole mikään rauhanuskonto vaikka rauhaomaisia muslimeja on paljon.
Kirtinuskon ongelma omasta milestäni on se,että se on vesittynyt.
Juutalaisessa yhteiskunnassa jossa uskonnolla oli merkitys ja oikeaoppisella suorittamisella Jeesuksen armon sanoma oli radikaalia. Se oli myös osa yhteiskunnallista kapinaa ja Jeesus oli kapinajohtaja.
Ja nyt sanon, että mielestäni nykyisten uskovien sisäpiiri "herätykset" ja muotivirtauksett eivät kosketa paljoakaan muuta yhteiskuntaa.
Harvemmat kokevat tarvitsevansa armoa koska itseä ei mielletä syntiseksi.
Nykyaikaisessa ajattelussa sen tajuaakin, pahuuskin on monesti olosuhteisen ja osattomuuden summa. Fariseuksen pahuutta ei oikein nähdä itsessä ja hutkitaan valtakirkkoa joka kuitenkin tekee paljon hyvääkin.
Se minua ihmetyttää, että uskovien eliitijoukko kehtaa omia itselleen jonkin auktoriteetin määritellä se millainen Jumala on ja millainen on oikea usko.
Vakuutan sinulle että Jumala on olemassa, ihan oikeasti on olemassa, on vain eri asia joko sinulla on usko vaiko ei ole, koska vain Jumala voi sen ihmiselle lahjoittaa.
jumalat on vain mielikuvitusta. ei kauaa tarvitse vanhaa testamenttia lukea että tajuaa sen olevan takajapuisten paimentolaisten sepittämää
Itse luen sitä Vanhaa Testamenttia ja tajusin että se on vanhinta päiväkirjaa mitä on olemassakaan.
Kuten Luther sanoi, usko on luja luottamus, eikä sillä ole tunteiden kanssa paljoakaan tekemistä: se on päätös. Kuten päätös rakastaa puolisoaan ensi ihastuksen jälkeen. Tunteiden pohjalle rakennettu usko on kuin karkki, joka sulaa, kun tulee vähänkin kuumat paikat. Joko päätät uskoa tai sitten kikkailet joillain "aloin kokea jutuilla", joista ei varmaan loppua tule.
Usko on
luja
luottamus!
Ei pelkkä
tunneasia vaan.
Kukaan ei oikeastaan ole vastannut sinulle. En oikein usko, että tietty tapa rukoilla tai kehotukset luottaa vain lujemmin, auttavat sinua juurikaan tässä tilanteessa. Jos uskon pohja on todella mennyt, on vain teeskentelyä yrittää kovemmin.
"MITEN saan tietää tämän?...puheet taivasten valtakunnasta saattavat olla vain vertauskuvia onnellisuudelle"
Jeesuksen puheet saattavat olla vain vertauskuvia onnellisuudelle, mutta mitä sitten? Eikö se pohjimmiltaan ole se, mitä sinä olet etsimässä? Onnellisuutta? Vai tarkoittaako sana MITEN, että haluat saada selville, mikä on totta? Tahtoo sanoa, että kenties olisi hyvä tehdä itselleen selväksi, mitä sinä oikeastaan haluat? Haluatko vastauksen, joka ottaa pois ahdistuksen vai haluatko tietää mikä on totta ja mikä ei?
" Tämäkin on luultavasti vain ihmismielen reaktio siihen, että se luopuu turvallisesta ja totutusta asiasta. "
Älykäs huomio, jos saan sanoa. Jos epäilet, että sinut on kasvatettu tiettyyn uskontoon tai tuntemuksesi Jumalasta ovat jonkinlaista itsesuggestiota, niin ahdistus on tosi looginen lopputulos. Mitä muuta voisit tuntea, jos noin perustavanlaatuinen asia elämässä joutuu kokonaan kyseenalaiseksi?
Ahdistus on myös loistava tilanne, koska se tunne kertoo sinulle paljon itsestäsi. Ihminen ahdistuu kun hän ei tiedä mitä tehdä. Tai kun jokin loppuu, eikä sen tilalle tunnu löytyvän mitään, tulee epätietoisuus. Ja siitä nousee ahdistus. Se ahdistus kertoo sen mistä oikeastaan on kysymys jos uskallat mennä syvemmälle siihen. Jos tutkit itseäsi, niin nouseeko ahdistus siitä että epäilet Jumalan olemassaoloa? Vai siitä, että...?
Jos sinut olisi kasvatettu shintolaisuuteen, joo olisit shintolainen, mutta kuinka kauan? Kun lähetystyö tavoittaisi sinut ja ympäristösi, olisi sinulla mahdollisuus löytää aito Jumala kristinuskosta. Kait ymmärrät, että joku tuhansista uskonnoista täytyy olla totta. Nyt kun olet turvallisessa kristillisessä ympäristössä kasvanut ja alkanut tutkia muita uskontoja ja filosofioita, mielesi onkin hämmennyksissä: mikä sitten on totuus?
Jumalasta oleva tietohan meillä on Raamatussa. Miten saat varmuuden, että se on totta? Vain lukemalla, antamalla sen vaikuttaa, antautumalla kristillisen opetuksen piiriin. Antautumalla tiedolle kristillisyydestä. Näinhän olet nyt tehnyt muiden uskontojen suhteen. Jos nyt jätät kristinuskon tutkimisen ja antaudut muiden uskomusten tutkimiseen ja omaksumiseen, eksyt siltä tieltä, josta Jeesus sanoi sen olevan kaita.
Haluaisit konkreettisen kokemuksen Jumalasta. Sen saat rukoilemalla, vaikkapa että 'tunnet olevasi eksyksissä, auta Jeesus niin että saan sinusta niin vahvan kokemuksen, ettei minun tarvitse haahuilla muihin uskomuksiin. Jos sinä kerran olet sanonut olevasi tie, totuus ja elämä, anna minunkin se ymmärtää kokemuksen tasolla'.
Älä luovuta. Monet kokee uskonelämässään erilaisia vaiheita. Joskus ollaan kauempana Jumalasta, mutta Jumala vetää kyllä ihmistä lähemmäksi esim. erilaisten elämäntilanteiden kautta. Vihollisen metkujakaan ei tässä asiassa kannata unohtaa. Se on aina tukkimassa uskovan tietä ja yrittämässä uskovaa luopumaan uskosta.
Sinulle epäilevä502
Mulla olisi tässä ihan hyvä linkki missä käsitellään jumalan sanaa.
http://www.tv7.fi/vod/player/?program=5365
Siinä kerrotaan kuinka totinen on Jumalan sanan auktoriteetti. Kaikki kannattaa tosin koetella.
Itse olen huomannut että kaikki meidän ympärillämme kertoo luojastaan. Joka ikinen solu kertoo omalla olemassaolollaan Jumalan suuresta luomistyöstä ja viisaudesta, jolla hän kaiken on sanallaan luonut.
Tavallinen maallinen ihminenkin joka ei Jumalaan usko käsittää, että esimerkiksi auto on jonkun tekemä ja suunnittelema.
Samoin ihminen, joka on paljon monimutkaisempi on Jumalan suunnittelema, eikä voi kehittyä itsestään vaan tarvitaan luoja.
Usko tosin tulee vain yksin Jumalan armosta.
Niin kehoitankin rukoilemaan uupumatta.
Siunausta!
Hypnoosiako se Herzog käytteleekin tuossa videolla osoittaen h:löä ja kaataa ja nostaa pystyyn tämän vuoron perään ja puhuu semmosta kuinka pitää hauskaa Pyhän Hengen kanssa/avulla/ have some fun vai miten se menikään
(vähän samaltä näyttää kuin viihdeohjelmassa "mitä tuli tehtyä" jossa hypnotisoija saa hypnotispimansa tekemään sormiansa napsauttamalla mitä tahansa). heh......
siis....hypnotisoimansa.....