Sähkövoima-alan työtilanne

Päteville kavereille kyllä aina löytyy töitä. Työtilanne on siinä mielesä huono, että töitä riittää välillä vähän liiankin kanssa. Verkkoihin investoidaan nyt ja tulevina vuosikymmeninä paljon. Ala ei myöskään ole niin suhdanneherkkä kuin teollisuus. Sähköä tarvitaan ja siirtohintoja maksetaan. Johdot pysyvät Suomessa, vaikka ne ulkolaisille myydäänkin.

Sähkövoima-alan koulutus antaa hyvät perustiedot ja ymmärryksen toimia sähkövoima-alalla, toisin kuin automaatiokoulutus. Käytännön työt oppii kuitenkin vasta tekemällä eikä koulun penkillä. Tärkeintä on kiinnostus siihen mitä tekee. Kaikenlaiset nördetaidot ovat myös eduksi monessa työtehtävässä, koska monet laitteet ovat nykyään tietokonepohjaisia, jollon yleismittarilla ja ruuvimeisselillä ei enää pärjää.

Ainakin jakeluverkon etäkäyttöjärjestelmät tekevät esiinmarssia. Kun toistuvat myrskyt katkovat linjoja ja asentajien aika kuluu korjaustöissä, pitää jonkun ehtiä tekemään verkoilla käyttötoimenpiteitä. Kauko-ohjattavat erottimet nopeuttavat keskeytysten selvittelyä ja siten verkkoyhtiöiden korvausvastuuta. Siksi niitä halutaan lisätä jakeluverkkoon ja se teettää töitä.

Muutenkin jatkuvat keskeytykset aiheuttavat paineita verkoston uusimiselle, joten muutakin alan työtä riittää.

btw. Maassamme ei liene ainoatakaan ammattitaitoista tervettä sähköverkkoasentajaa työttömänä, mutta se on eri juttu.

Jos työskentelee pelkästään esim. kaukokäyttöjärjestelmien parissa, niin ei siinä kovin syvällisiä sähköoppeja tarvita, vaan tärkeämpää on tulla toimeen atk-järjestelmien kanssa. Toki on hyvä ymmärtää sähkövoimatekniikan perussanasto ym perusasiat. Ne henkilöt, jotka tekevät sähköasemilla olevien suojareleiden ohjelmointia, tekevät yleensä muutakin, kuten käyttöönottotestauksia. Niissä hommissa tarvitaan enemmän sitä sähköoppiakin. Ja tekijöille on kysyntää.

Se, miten lähteä etenemään, riippuu siitä, mikä on pohjakoulutus ja haluaako palata koulun penkille. Automaatiopuolen koulutuksella varmaan pärjää, ainakin jos sähkövoimatekniikkaakin on opiskellut ja on tekniikan ihmelapsen ominaisuutta. Kyse on lähinnä siitä, millaisia kavereita työhaastatteluun pääsee. Koska valmiita tekijöitä ei kuitenkaan helpolla löydy, niin monesti otetaan joku sähkövoimatekniikan opiskelija kesätöihin ja sitten tekemään päättötyötä. Jos on työkokemusta automaatioalalta, niin kyllä voi rohkeasti hakea myös sähkövoimatekniikan hommiin, ei siinä paljoa menetäkään.

Jos ymmärtää muuntajien kellolukemat ja osaa laskea maasulkusuojauksen suojausasetteluja, ymmärtää todennäköisesti paljon muutakin sähkövoimatekniikkaan liittyvää. Sen puolesta voisi suoraan hakea alan töitäkin, vaikka tutkinto onkin hieman eri alalta. Varsinkin, jos hakee johonkin kaukokäyttö- tms töihin ja on aiempaa työkokemusta. Useimmissa työtehtävissähän tarvitaan vain joitain koulussa opetettuja asioita. Ja monet asiat on opetettu hyvin pintapuolisesti yleissivistävällä tasolla.

Toki alan tutkinto voisi olla plussaa työnhakutilanteessa, mutta jos esim. DI:ksi jatkaa, niin helposti kolme vuotta vierähtää ja joutuu käymään vaikeita matematiikan kursseja, joiden oppeja ei työelämässä tarvitse. Kuika suuren työn takana olisi suorittaa svoimatekniikan AMK-tutkinto? Oletko vastavalmistunut?

IEC61850-juttuja tuskin pintaa syvemmältä opetetaan kouluissakaan, vaan työelämässä ne on opeteltava jos niitä tietoja tarvii tai esim. jos tekee aiheeseen liittyvää päättötyötä. Aika vähän on sen alan asiantuntijoita toistaiseksi työelämässä, useimmassa verkkoyhtiössä ei yhtään, urakointipuolella jonkin verran, mutta varmaan osaajille riittää töitä.

Kannattaa varmaan käydä esim. alan messuilla tekemässä itseään tutuksi ja juttelemassa työnantajien kanssa, niin saa varmaan parempaa näkemystä, miten kannattaa edetä.

Jos automaation DI niin suosittelisin katsomaan keikkahommia ohjelmoitavien logiikoiden ja mekatroniikan parista ts. laajentamaan nykyistä osaamistasi.
Sitten on tietti IT- ja elektroniikka-alat mutta noissakin hommissa on omat kapulansa rattaissa ja päälle hirmuisesti jengiä kortistossa.

Sähkövoimapuoli on käytännössä ihan oma maailmansa kuten myös sisäjohto- ja teollisuusasennukset joten vaihto alalta toiseen ei käy ihan helposti.

No ei suomessa mutta jos kiinnostaa keikkahommat ulkomailla niin sitten on.

Ainoa että pitäisi aina lähteä sillä alle viikon varoitusjalla kun soitto tulee mikä tietty ei ihan onnistu noin vaan jos vaikka sattuu perhettä olemaan tai vaikka koira tai muita elikoita hoidettavana.

Prosessiautomaatio vaatii ainakin asentajilta mielestäni enemmän kuin perinteinen "niks-naks" logiikka, tein joskus kuukauden keikan intrumentointiasentajana (tosin puoliksi putkarin hommina ja apparina kylläkin) ja en välttämättä haluaisi uusiksi tehdä ainakaan ilman kunnollista perehdyttävää koulutusta.
Mitä prosessiautomaation kenttälaitteisiin tulee niin ne ovat ihan eri vehkeitä ja toisilla periaatteilla kuin "tavallisen" PLC:n perässä olevat ja ammattikouluissa on tuosta syystä erikseen prosessi ja kappaletavara-automaatiolinjat tai ainakin ennen oli.

PLC:istä Siemensiä jonkun verran käytetään mutta ainakin omalla kohdallani Omronin ymmärtäminen olisi paikallaan koska toiset kiroavat joka Siemensit alimpaan helvettiin ja pitävät Omronia kaikin puolin parempana.
Ilmeisesti tuohon on syynsä mutten tiedä itsekään tarkalleen mikä, mutta ainakin yhdet haukut sain eräässä pikku firmassa siitä etten osannut "kunnon lokiikoita" ohjelmoida (eli omronia) vaan jotain "turhaa" siimenssiä.

Itse olen siis lähinnä asentajana noiden kanssa tekemisissä joten sinänsä minulle siis on yhdentekevää mitä logiikoita johdotetaan ja laitetaan kunhan kuvissa on vaan tolkkua,melkein yhden käden sormilla voi laskea sen milloin asentaja olisi joutunut noita varsinaisesti ohjelmoimaan jos vaan on joku insinööri talossa.
Mutta mitä nyt noita inssejä työmailla olen sivusilmällä katsellut ja tosinaan haastellut kun hikoilevat koko päivän läppäreidensä ääressä niin aika vaativalta tuo kyllä näyttää eli ei ihan välttämättä pelkästään ammattikoulun logiikka opinnoilla pärjää vaikka aika pitkälle niilläkin jo pääsee.

Oikeastaan paraskeino on alkaa selailemaan mol.fi, monsteri, yms. hakemuksia ja kyselemään mitä mihinkin hommaan sisältyy, koska itse en kyllä osaa sanoa mitä insseiltä odotetaan noissa, asentajan hommat kyllä tiedän.

Yleensä noita logiikoita ei pahemmin vaihdella vanhin siemenssi mihin olen itse törmännyt on ollut S100U joskus 10vuotta sitten (vieläpä isolla tehtaalla).
Melkoinen dinosaurus kun "kannettava" ohjemointilaitekin painoi varmaan päälle 15kg.

Joo toi ZEN on suora kilpailija Siemensin LOGO!:lle ja noilla on tarkoitus korvata relelogiikka ja ainakin logon releet kestävät verkkojännitteellä MAX 10A kuormaa joten noilla voi ohjata esim. loistelamppuja sun muuta pientä (kuten releilläkin siis).
Aika harvoin kyllä nähnyt noita LOGO!:ja tai ZENejä tosiaan missään vaan aika usein hommataan suoraan esim. S200 vaikka saman olisi voinut tehdä helposti LOGO!:llakin.

Molempia LOGO!:ja ja ZENejä saa tietääkseni myös transistori lähdöillä jotka eivät sovellu kuorman ohjaukseen.