Pysyvä muutos masennuslääkkeestä? (negatiivinen)

Kysymykseesi ei ole mitään absoluuttista vastausta. Mielialalääkkeistä erityisesti SSRI:t ja neuroleptit aiheuttavat osalle vakavia ja pysyviäkin seksuaalitoimintojen vaurioita. Olen kuullut, että ongelmaa on tavattu myös MAOI:n kanssa. Käyttämäsi moklobemidi on MAOI (monoamine oxidase inhibitor).

Kannattaa raportoida ongelmasta lääkärillesi tai psykiatrillesi, että tällainen ongelma on jäänyt lääkekäytön seurauksena. Toisaalta voidaan sanoa, että olet ollut ilman vasta puolivuotta, joten kannattaa ottaa ihan rauhassa. Aika voi korjata asiaa. On jotakin kertomuksia, joissa vakavammatkin seksuaalivammat ovat osittain korjautuneet vuosia käytön lopettamisen jälkeen, mutta niiden luotettavuudesta en osaa sanoa.

Seksuaalielämää koskettavat vammat ovat varsin yleinen ongelma mielialalääkkeiden käyttäjillä ja siitä hyvin vähän tahdotaan "uutisoida" aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Paljon pahemmatkin vammat ovat mahdollisia, joten jos et ole impotentti ja sinulla on seksuaalihalut jäljellä olet varmasti säästynyt pahimmalta. Pysyvä impotenttius ei ole mitenkään ennenkuulumaton vaurio, erityisesti siis SSRI- ja neuroleptien käyttäjille. Tässä vain esimerkki. http://keskustelu.suomi24.fi/node/11938181

Se mitä muita vammoja mahdollisesti olet voinut saada on mahdoton arvioida täältä käsin. Yleisiä pysyviäkin vammoja ovat tunteiden turtuminen ja kyvyttömyys tuntea mielihyvää. Ikään kuin tunteet olisivat latistuneet tai osalla kokonaan hävinneet. Sitten on juuri erilaiset seksuaalitoimintojen vammat tai uniongelmat, muistihäiriöt ja muiden kognitiivisten kykyjen heikentyminen. Sitten voi olla sydän ja verisuoniongelmia, ihon tuntohäiriöitä, virtsaamis- ja pidätysvaivoja. Kyllähän noita riittää. Vaivat voivat olla pitkäkestoisia tai pysyviä, mutta tästä en osaa valitettavasti itsekään sanoa kuin, että osa on toipunut esimerkiksi seitsemän vuoden jälkeen.

Jokainen arvioikoon itse onko riski käytön väärti.

hirveitä myrkkyjä ovat

haitat tulevat esiin vuosien päästä kun kaikki vetää jotain

aKelan lääkekorvaustilaston mukaan 1 067 964 suomalaista käytti vuonna 2010 masennus-, psykoosi-, neuroosi- ja unilääkkeitä. Lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttö on kolminkertaistunut 2000-luvulla. 15–24-vuotiaista suomalaisnuorista yli 50 000 sai viime vuonna jotakin psyyken toimintaa säätelevää lääkettä.

Selvästi käytetyimpiä ovat masennuslääkkeet. Niistä eniten kirjoitetaan SSRI-ryhmään kuuluvia selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä.

– Uudemman polven masennuslääkkeet ovat suosittuja, koska välittömät ja näkyvät haitat ovat vähäisemmät kuin vanhemman polven lääkkeissä, kertoo kliinisen psykiatrian professori Jari Tiihonen Tukholman Karoliinisesta instituutista.

Sosiologien mukaan erilaisten keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö on jo niin yleistä, että suomalainen hyvinvointivaltio on vääjäämättä muuttumassa psykofarmaseuttiseksi yhteiskunnaksi.

Kehitys on huolestuttava. Samaan aikaan kun psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt, väkivallanteot ja verilöylyt ovat tulleet osaksi suomalaisten arkea.

Kelan lääketilastojen mukaan alaikäisten psyyken lääkitseminen moninkertaistuu murrosiässä.

– Murrosikää on ryhdytty hoitamaan masennuslääkkeillä, ilman että kenelläkään on täsmällistä tietoa lääkehoidon haitoista. Normaalin kasvuun ja kehitykseen liittyvän kipuilun näkeminen lääkehoitoa vaativana oireiluna tai sairautena on äärimmäisen huolestuttavaa, ärähtää sosiologian dosentti Ilpo Helén Helsingin yliopistosta.

SSRI-ryhmän lääkkeiden haittavaikutuksista otsikoissa ovat olleet pääasiassa pysyvät seksuaalitoiminnan häiriöt. Vähemmän puhuttuja haittoja ovat itsetuhoisuus, impulsiivinen ja vastustava käyttäytyminen, yllättävät aggressiot sekä vihamielisyys.

Professori Jari Tiihosen mukaan luotettavinta tutkimustietoa on tällä hetkellä psykoosien, neuroosien ja unettomuuden hoidossa Suomessakin yleisesti käytettyjen bentsodiatsepiinien haitoista.

Dosentti Ilpo Helénin mukaan SSRI- lääkkeiden käyttömäärissä näkyy selvästi voimakkaan ja taitavasti toteutetun lääkemarkkinoinnin vaikutus.

– On korostettu hyötyjä ja vaiettu haitoista.
http://www.apu.fi/artikkeli/laakehaitat-joukkosurmien-taustalla


"Onko masennuksessa kyse siitä mitä sinä syöt vai siitä mikä syö sinua?"

Jos päästä "viiraa", niin se on lääkkeen puutetta. Näin kaikille lääkäreille sekä potilaalle opetetaan ja annetaan ymmärtää.

"Ruokavalio on parhaimmillaan lääkettä ja pahimmillaan sairauksille altistava. Ne, joilla on rohkeus kohdata itsensä, pääsevät hyvin eteenpäin. On myös niitä, jotka mieluummin vain kärsivät kuin tekevät paranemisen edellyttämiä fyysisiä ja/tai psyykkisiä muutoksia. Ihmisessä on itsessään paljon sekä parantavia että tuhoavia voimia. Tietyt mielenterveyssairaudet voivat johtua häiriintyneestä aivokemiasta lapsuuden kaltoin kohtelun tai muun sellaisen sijaan. Mielenterveysongelmia pitää hoitaa biokemiallisen ja fysiologisen tietämyksen avulla, ilman lääkkeitä. Nykyisin tiedetään, että ravintotekijöillä on keskeinen rooli mielensairauksien ehkäisyssä ja hoidossa."

Lääkäri ja biokemian Tohtori Abram Hoffer
Psykiatri Humphry Osmond

Bisnes se on kuin kannattaa ja erityisesti juuri lääkebisnes. Käyttäkööt lääketehtaat mitä tahansa lipevää sanahelinää. Totuus on, että niiden valmistamien lääkkeiden tavoiteltu vaikutus on tuottaa lääkeyhtiölle liikevoittoa ja sitähän ne tahkoavat vuosi vuodelta aina enemmän ja enemmän, vaikka kansa ei tervehdy mitenkään. Haittavaikutukset eivät haittaa.

Koululääketieteellä on paikkansa, mutta niin kauan kun ravitsemuksen ja kokonaisvaltaisen hoidon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille ei tunnusteta, ovat koululääketieteen lääkärit melko kyvyttömiä auttamaan ihmisiä lukuisissa eri sairauksissa ja siten tuleekin hoidetuksi vain oireita, eikä potilas parane.

Masennuksen omatoiminen hoito:
http://personal.inet.fi/koti/remeli/laakkeet.htm

Vakavan masennuksen omatoiminen hoito voi johtaa kuolemaan. Pikkuinen alakulo voikin omin avuin parantua, mutta oikein psykoottistasoista masennusta, kuten itsellä oli, ei omin voimin hoideta.

Muutin ruokavaliotani. Karppasin ja jätin lihatuotteet, söin vitamiineja ja hivenaineita, mutta masennus oli ja pysyi ja paheni. Olin jo kävelemässä rekan alle, kun minut korjattiin suljetulle osastolle. Minä kohtasin itseni rohkeasti, kuten nimim. "terveyttä." suositteli ja päätin, jotta ansaitsen kuoleman. Ei taida toimia kaikilla lääkkeetön elämä.

Suljetun osaston laitosruoka on tässä:

Ruoka on lisäainepitoisia eineksiä, viljaa eri muodoissaan, sokeria, keinotekoisia makeutusaineita, prosessoituja kasvirasvoja (margariini, kasvirasvakerma jne...), sokerisia muroja, sekä sokeririkkaita maustettuja maitotaloustuotteita. Sellainen ruoka ei riitä. Se sairastuttaa.

Ensimmäinen vastaus oli oikein pätevä. On erittäin ikävää, että lääkärit eivät kerro mahdollisista (jopa pysyvistä) haitoista mitään. Itseltäni katosi koko seksuaalisuus pitkäksi aikaa, kun näitä myrkkyjä söin, meni vuosia että tilanne normalisoitui lopetettuani lääkityksen. Seurustelukumppaneistani kolme on kokeillut ssri-lääkitystä ja myös heille kaikille on tullut pahoja seksuaalisia vaikutuksia. Käytännössä normaalin parisuhteen voi unohtaa, jos näitä lääkkeitä erehtyy syömään. Lienee paljon yleisempiä nämä haitat kuin annetaan ymmärtää......

Nämä lääkkeet ei paranna, ne vain piilottavat oireet, siinä missä alkoholi tai muut huumeet.

Nimim. "miten kävi". En voinut tietää, miten pahaksi masennus voi mennä, siksi koitin selvitä tilanteesta omin avuin. Meinasin, jotta kun kerran ruoka aiheuttaa vaikka mitä ongelmia, niin syödään sitten terveellisesti. Masennus paheni kuukausien kuluessa, enkä lopulta enää edes tiedostanut, jotta olin ihan pihalla normaalielämästä.

Jokainen masentunut tietää, että masennus etenee hiipien, eikä sairastunut aina edes tajua, miten heikossa kunnossa on, ennekuin joku ulkopuolinen siitä huomauttaa. Suljetulla osastolla kului pitkä tovi ja seuraavaksi tuli maniavaihe, joten diagnoosiksi tuli lopulta bipo. Ja ei, en parantunut, kidun lääkkeineni kait lopun elämääni. Ei psykoosia tajua kirjoja selaamalla, sen ymmärtää todella vain sen sairastanut.

Älä nyt enää jaksa. En saanut ensimmäistä maniaa sairaalassa. Psykoosin sain ihan luomutilassa ollessani, ilman mitään lääkkeitä. Joskus ihminen vaan sairastuu mieleltään vakavasti, ilman lääkkeitä, sen vaan hyväksyy jos pystyy. Terapiaa olisin saanut, mutta kävin 4 kertaa ja lopetin, kun terapeutti meinasi nukahtaa.