Mistä Proteiinia?

Oletko kokeillut soijamaitoa ja jugurtteja. Jos on oikein herkkä niin myös laktoosittomat maitotuotteet eivät käy,
Proteinia saa kyllä lihasta, munista ja kalasta ja soijasta, mutta kalkkia saattaa jäädä puuttumaan jos ei voi käyttää maitotutoteita, joten kalkkitabletteja on hyvä jonkin verran käyttää. Kuitenkin kalkkia ei kannata silti syödä liikaa. Tabletti sillloin tällöin riittää.

Soijapavut ovat ilmeisen hyviä proteiinin lähteitä. Soija papuja suositellaan idättämään ennen käyttöä. Ihmettelen vain miksi itse idätettyjä soija papuja suositellaan ryöpättäväksi ennen käyttöä.

Heraproteiini?

Juustoissa ei ole laktoosia, kypsytetyissä juustoissa.

Maitoo ei tarvii juoda aikuisen lainkaan, koska se ei ole terveellistäkään.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/kalsium.htm

Proteiinit:

Proteiinien päivittäinen tarve 0,8-2 grammaa per painokilo (normaali paino) riippuen aktiivisuudesta. Proteiinit ovat elimistölle välttämättömiä rakennusaineita, joita mm. solut, hormonit, aineenvaihdunta ja lihakset tarvitsevat. Proteiinit koostuvat aminohapoista. Keho ei pysty valmistamaan läheskään kaikkia tarvitsemiaan aminohappoja, vaan ne on saatava ravinnosta. Aminohappojen lähteenä voivat olla joko eläin- tai kasviproteiinit. Eläinproteiinien lähteitä ovat kaikki lihat, kalat, äyriäiset, ja muna. Kaikki eläinproteiinien lähteet tarjoavat jokaisen tarvittavan välttämättömän aminohapon.



Suomalaisen ravitsemussuosituksen (VRN) mukaan proteiinia tulisi saada n. 20 % päivittäisestä energiasta. Aikuisen perusruokavaliossa tämä tarkoittaa n. 100 g proteiinia päivässä.

Monet varmasti muistavat sen ajan, kun mieleemme iskostettiin, että kananmunien syönti tukkii verisuonet ja vie varmaan ennenaikaiseen kuolemaan. Vielä nykyäänkin monet pelkäävät kananmunien syöntiä virheellisten käsitysten vuoksi, jotka ovat peräisin menneiltä vuosikymmeniltä.

Toisin kuin meitä peloteltiin, niin kananmunien syönti ei tuki verisuonia tai aiheuta muitakaan terveyshaittoja. Tilanne on itse asiassa ihan päinvastainen: Kananmunat ovat hyvällä syyllä todellista superruokaa esimerkiksi sydänterveyttä ajatellen. Kananmuna on myös loistava proteiinin lähde ja se sisältää runsaasti vitamiineja ja mineraaleja.

Kananmunat sisältävät runsaasti antioksidantteja, joista voi olla apua monenlaisten sairauksien ehkäisyssä. Tutkijat ovat havainneet, että kaksi raakaa kananmunan keltuaista sisältää yhtä paljon antioksidantteja kuin 25 grammaa karpaloita. Tutkijoiden mukaan ihmisiä tulisikin rohkaista syömään enemmän kananmunia, koska ne ovat niin terveellisiä. Suomalaiset syövät keskimäärin vain 3 kananmunaa viikossa, joka on kananmunien terveellisyyttä ajatellen todella vähän.

Kananmunien suhteen on erityisen tärkeää huomioida laatutekijät etenkin jos kananmunia syö runsaasti. Voi olla mahdollista, että tehotuotettujen munien runsas syöminen ei ole pitkässä juoksussa hyvä juttu terveyttämme ajatellen. Tämä johtuu siitä, että tehotuotetut kananmunat ovat esimerkiksi rasvahappokoostumukseltaan huomattavasti huonompia, kuin laadukkaat kananmunat. Lisäksi on hyvä muistaa sekin, että laadukkaat kananmunat sisältävät paljon enemmän vitamiineja kuin tehotuotetut kananmunat.

Kun puhutaan ruokakauppojen valikoimasta, niin luomumunat on parempi vaihtoehto kuin tehotuotetut kananmunat, mutta myös nämä luomumunia munivat kanat voivat syödä ruokaa joka on kaukana siitä ruoasta mitä kanan olisi hyvä syödä. Ja tunnetusti kananmunien laatu riippuu täysin siitä, mitä kana syö ja minkälaisissa oloissa se elää.

Parhaimmat munat löytyvät yleensä pieniltä tiloilta, joissa kanojen elinolot ja ruoka on sitä mitä kanoilla kuuluu olla. Vaikka pieneltä munatilalta ei saisikaan mitään luomusertifioituja munia, niin usein nämä munat ovat laadun suhteen huomattavasti parempia kuin kaupoissa myytävät luomumunat.

Jos ostat munia kaupasta, niin kannattaa suosia ainoastaan munia, jotka ovat viileähyllyssä. Kananmunat säilyvät huoneenlämmössä priimakunnossa vain noin 10 päivää, mutta viileässä ne voivat säilyä erinomaisena helposti yli kuukauden. Säilyvyyden kannalta pahinta on lämpötilanvaihtelut. Eli jos ostat kaupasta munia, jotka on säilytetty huoneenlämmössä, niin älä pistä niitä kotona jääkaappiin.

Munat kannattaa säilyttää omassa pakkauksessa. Pakkaus vähentää munasta ilmakanavien kautta tapahtuvaa hiilidioksidin ja veden haihtumista ja estää vieraiden hajujen ja makujen siirtymistä ympäristöstä muniin.

Kananmunan terveysvaikutukset saa hyödynnettyä parhaiten jos sen syö mahdollisimman vähän kuumennettuna. Esimerkiksi keltuaisen antioksidanttipitoisuus vähenee puoleen jos sen kypsentää.
http://www.terveydenjuuri.fi/kananmuna-on-todellista-terveysruokaa

Kananmunien syönti ei lisää sydän- ja verisuonisairauksia. Yhdysvaltalaisen meta-analyysin mukaan kananmunien syönti ei lisää sepelvaltimotautia eikä aivoverenkierron häiriöitä. Meta-analyysiin oli sisällytetty kahdeksan artikkelia ja yhteensä yli 250 000 osallistujaa. (Rong Y ym. BMJ 2013:346:e8539 doi: 10.1136/bmj.e8539)

Kananmuna on yksi maailman täydellisimmistä ruuista. Yksi muna sisältää kuusi grammaa proteiinia ja kaikkia välttämättömiä aminohappoja. Siinä on kaikkia rasvaliukoisia vitamiineja, montaa eri kivennäisainetta sekä folaattia, joita me suomalaiset saamme ruokavaliostamme aivan liian vähän.

Keltuaisessa on antioksidantteja erityisesti luteiinia ja kseaksantiinia, jotka ehkäisevät merkittävällä tavalla silmänpohjan rappeumaa. Munassa on koliinia, joka osallistuu aivojen, hermoston sekä verenkiertoelimistön toimintojen säätelyyn, sekä valkuaisaineosia, jotka laskevat verenpainetta ja suojelevat virustaudeilta. Suojaravinteet imeytyvät kananmunasta noin puolet tehokkaammin kuin kasviksista.

Ja kuitenkin me suomalaiset syömme munia vain noin kymmenen kiloa henkeä kohti vuodessa. Se tekee kolme munaa viikossa. Tähän on laskettu mukaan myös kaikki munat, jotka käytetään ruoanlaittoon: lettutaikinoihin, marenkeihin, pullien voiteluun ja majoneesikastikkeisiin. Miksi ihmeessä niin vähän?

Kolesterolin takiapa tietenkin.

Kauhea kolesterolipommi?

Kananmunat synnyttävät vahvoja mielikuvia kolesterolisodan tuoksinasta. 1980-luvulla asiantuntijat kehottivat välttämään munia. Markettien munahyllyillä törmää edelleen ihmisiin, jotka empivät ostaa munia, ”kun niissä on sitä kolesterolia!”

On totta, että munissa on kolesterolia. Se ei kuitenkaan päädy sellaisenaan elimistöön, sillä maksa säätelee veren kolesterolipitoisuutta. Jos ruoka sisältää vähän kolesterolia, maksa tuottaa sitä elimistön tarpeiksi. Vastaavasti, jos kolesterolia on paljon, maksa vähentää omaa tuotantoaan.

Munia syödään usein epäterveellisissä yhteyksissä: pyttipannun päällä, hampurilaisen välissä tai pekonin ja vaalean leivän kanssa. Mutta jos munat yhdistää aterioihin, jotka sisältävät paljon kasviksia, veren rasva-arvot pysyvät tasapainossa. Ei ole olemassa mitään todisteita siitä, että munien syöminen lisäisi sydäntautiriskiä. Harvardin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa ei löydetty 14 vuoden seurannan aikana lainkaan eroa sellaisten henkilöiden välillä, jotka söivät yhden munan viikossa tai vaihtoehtoisesti useamman kuin yhden munan päivässä.

Ruokavaliossa ratkaisee aina kokonaisuus.

Ehkäpä innostut tekemään kasvispitoisia munakkaita tai ruokaisia salaatteja, joissa on keitettyä kananmunaa.

Munat voivat auttaa myös painonhallinnassa. Yksi kananmuna sisältää noin 80 kilokaloria ja hieman yli viisi grammaa hyvää rasvaa.

Eräässä tutkimuksessa, jossa tutkittavat söivät kananmunaa sisältävän aamiaisen, ylipainoiset laihduttajat pudottivat 65 prosenttia enemmän painoa kuin saman verran huonoja hiilihydraatteja syöneet vertailuryhmäläiset. Munalla päivänsä aloittaneet söivät lounaalla keskimäärin 112 kilokaloria vähemmän ja vuorokauden aikana huikeat 400 kaloria vähemmän kuin vertailuryhmä. Tiedetään, että kananmuna saa elimistön tuottamaan runsaasti hormonia, joka hillitsee ruokahalua ja syömistä.

Munia syövillä ihmisillä on todettu olevan parempi ruokavalio. Tutkijat arvelevat, että tämä johtuu munia syövien ihmisten taipumuksesta syödä munapitoisia aamiaisia. Koska muna ylläpitää kylläisyyttä, ruokavalio pysyy paremmin tasapainossa koko päivän.

Proteiinia saa myös kasvikunnan tuotteista. Hyviä lähteitä ovat pavut (esim.soijapavut,tofu,valkopavut, kidneypavut, ym.) , herneet (tavalliset herneet ja kik-herneet), linsseistä (vihreät ja punaiset linssit),pähkinöistä (esim. saksanpähkinät,chasewpähkinät) ja erilaisista siemenistä sekä quinoasta ja kuskusista. Maidosta saatavaa kalsiumia voi korvata juomalla vaikka mantelimaitoa tai soijamaitoa (löytyy kauppujen maitohyllyjen nurkilta)

Jos joku raaka-aine ei ollut tuttu, niin kokeile googlettaa tai katso wikipediasta.

Hyvää uutta vuotta:)

ps.Jos ruokavalion koostaminen mietityttää, niin terveyskeskuksista voi varata ajan ravintoterapeutille, joka osaa neuvoa miten koostaa hyvä, Sinulle sopiva ravinteikas ruokavalio:)

Vegaaniliiton sivulta saa tietoa, mitä kaikkea pitää syödä, jotta saa rehuista kaikki aminohapot.

Lihassa on kaikki, mutta rehuissa ei ole.

Soija saattaa aiheuttaa vatsa- ja suolistovaivoja jos siihen ei ole tottunut. Näin ainakin mulla, joten syön Valion turkkilaista jogurttia sitten, kun soijajogurtti ei sovi.