En tiedä kuvaamisen säädöistä mitään ja käytänkin kamerassa yleensä vaan sitä automaatti tilaa (tiedän, siitä ei saa mitään irti), mutta miten on näissä tavallisissa digikameroissa (kompaktikamera?), että onko niissä hyvä jos on enempi vai vähempi megapikseleitä? Muistelisin että kaupassa joskus sanottiin että jos on hirveän suuri määrä megapikseleitä niin se kuva näissä kameroissa menee hieman "mössöksi". Eli onko peruskameraan parempi esim 12 megapikseliä vai 18? Minun ensimmäinen digikamerani oli muistaakseni samsung missä oli joku 10-12 megapikseliä, ja kun ostin canon powershotin sx210 missä on 14,1 megapikseliä, niin huomasin heti että kuva on hiukkasen epätarkempi. Jos esim otti kuvan missä jotain tummaa taustaa, niin tässä tummassa taustassa näkyi sellasta "mössöä" vaikka muuten tämän canon piti olla tehokkaampi ja laadukkaampi, olihan paljon uudempikin.
Enemmän megapikseleitä hyvä vai huono?
41
468
Vastaukset
Hyvässä valossa ainakin hyötyy pikseleistä Huonossa valoissa ne voivat lisätä kohinaa, mutta toisaalta pikselimäärää voi vähentää. Muut seikat ovat ratkaisevampia, kuten kennon tyyppi. Tuo SX210 IS on jo kolme vuotta vanhaa teknologiaa. Olennaista on myös kohinanvaimennuksen määrä. Suuri vaimennus voi estää kohinaa, mutta peittää yksityiskohtia. Lisäksi vaikuttaa miten katsoo. Jos kuvia katsoo aina 1:1 suhteella, niin toki suurempi pikselimäärä tuo virheitä. Nykykameroissa on yleensä 12-16 megapikseliä.
- L-n
Pikselimäärän vaikutus kuvaan riippuu ensisijassa kennon mitoista. Sillä onko kamera kompakti vai järjestelmä ei ole tässä asiassa mitään merkitystä. Ns. pokkarissa ja järjestelmäkamerassa voi hyvinkin olla sama kenno.
– kompaktikameroissa esim ns pokkarissa kenno voi olla suurempi, yhtäsuuri tai pienempi kuin järjestelmäkamerassa.
– kennon erottelukyvyn (yksityiskohtien määrän kuvassa) ratkaisee pikselien lukumäärä
– kuva ei mene "mössöksi" pikselien suuren lukumäärän takia
– aiemmin pikselien koko vaikutti merkittävästi kennon dynamiikkaan (ja kuvan kohinaan)
– monissa kameroissa kuvaa tehdään mössöksi (vähennetään yksityoskohtia) kennon edessä olevalla sumennussuotimella (anti alias)
– jos mössö on kuvan tummassa niin vika ei ole kamerassa vaan kuvaajassa (alivalotus)
Eli kuvan erottelukykyyn vaikuttaa objektiivin ohella vain kennon pikselimäärä (suuri pikselimäärä = suuri erottelukyky)
– samalla tekniikalla valmistetuissa kennoissa dynamiikka on yleensä parempi siinä jossa on isommat ”pikselit”.
”Mössö” tulee yleensä osaamattomuudesta, ei pikselien lukumäärästä.
Mm. Sony A7r ja Nikon D800 on hyviä esimerkkejä siitä, että suuri pikselimäärä ja pienet pikselit eivät tee kuvastaa mössöä (A7r 36,4mpix/4,87µm ja D800 36,3mpix/4,88 µm.Hupsista ”L-n” tuo listasi on hieman epäilyttävä ainakin noin yleisessä mielessä.
Aika harvassa pokkarissa kenno on edes kroppikennon suuruinen eikä ainakaan täyskennoista isompi. Muutamassa on pokkariksi isoja kennoja mutta niiden optiikat ovat lyhyitä ja kiinteitä. Oikeassa pokkarissahan on zoomi, yleensä luokkaa 4x – 20x merkistä ja mallista riippuen.
Se on totta, että pikselimäärä paljolti määrää erottelukyvyn mutta ei yksin sillä optiikan laadulla on varsin suuri osuus terävässä kuvassa.
Pikselien koko vaikuttaa edelleen kuvan dynamiikkaan sekä kohinaan. Mitä isompi pikselikoko sen paremmat dynaamiset ominaisuudet kennolla yleensä on ja sen enemmän se myös kestää vahvistusta eli isompaa ISO:a.
Lähes kaikissa pokkareissa ja järkkäreissä on tuo anti alias suodin jotta voitaisiin välttää nk. Moiré ilmiötä joka on joissain tapauksissa kiusallinen. Nyt saa esim. D800E ja D7100 runkoja ainakin ilman tuota suodatinta. Tavallisessa kuvauksessa se ei haittaa ja kuvaahan voi aina hieman terävöidä. Todella suurissa suurennoksissa se voi hieman parantaa terävyyttä mutta niitä tehdään perin harvoin taviksen kuvista.
Kun otetaan jpg kuvia niin mustia alueita ei aina voi ”nostaa” näkyviin koska niistä tulee portaallisia jpg kuvan 8 bitin värien ansiosta. Tärkeistä kuvista joiden on pakko onnistua kerralla tuleekin ottaa kuva muussa muodossa jos vain kamera antaa myöden. Järkkäreiden 12 ja 14 bitin väreistä on osoittautunut noissa tapauksissa olevan hyötyä.
Nyt alan tutustumaan D800:n mutta ilmat ovat vielä hieman nuhruisia ja maisemat vaisuja ynnä mustia. Ne kuvat joita olen D800:lla nähnyt eivät todella ole mössöä vaan ne kestävät runsaasti leikkausta ja kroppaamalla siinä saa putkenkin jatkumaan tuplaksi ja silti vielä 15Mpix kuvan.
Suuresta pikselimäärästä voi olla etua sekä haittaa. Pääosin se riippuu kennon koosta ja siitä millaisissa olosuhteissa halutaan kuvata. Tavalla tai toisella on pikseleiden ominaisuuksia saatu runsaasti parannettua. Kun joskus vanhalla D70 rungolla ei oikein halunnut käyttää ISO800 niin D7100 kestää samoin kriteerein ISO3200 herkkyyden. Lisäksi dynamiikka on kasvanut huomattavasti.- satuilet
Työeläkeläinen kirjoitti:
Hupsista ”L-n” tuo listasi on hieman epäilyttävä ainakin noin yleisessä mielessä.
Aika harvassa pokkarissa kenno on edes kroppikennon suuruinen eikä ainakaan täyskennoista isompi. Muutamassa on pokkariksi isoja kennoja mutta niiden optiikat ovat lyhyitä ja kiinteitä. Oikeassa pokkarissahan on zoomi, yleensä luokkaa 4x – 20x merkistä ja mallista riippuen.
Se on totta, että pikselimäärä paljolti määrää erottelukyvyn mutta ei yksin sillä optiikan laadulla on varsin suuri osuus terävässä kuvassa.
Pikselien koko vaikuttaa edelleen kuvan dynamiikkaan sekä kohinaan. Mitä isompi pikselikoko sen paremmat dynaamiset ominaisuudet kennolla yleensä on ja sen enemmän se myös kestää vahvistusta eli isompaa ISO:a.
Lähes kaikissa pokkareissa ja järkkäreissä on tuo anti alias suodin jotta voitaisiin välttää nk. Moiré ilmiötä joka on joissain tapauksissa kiusallinen. Nyt saa esim. D800E ja D7100 runkoja ainakin ilman tuota suodatinta. Tavallisessa kuvauksessa se ei haittaa ja kuvaahan voi aina hieman terävöidä. Todella suurissa suurennoksissa se voi hieman parantaa terävyyttä mutta niitä tehdään perin harvoin taviksen kuvista.
Kun otetaan jpg kuvia niin mustia alueita ei aina voi ”nostaa” näkyviin koska niistä tulee portaallisia jpg kuvan 8 bitin värien ansiosta. Tärkeistä kuvista joiden on pakko onnistua kerralla tuleekin ottaa kuva muussa muodossa jos vain kamera antaa myöden. Järkkäreiden 12 ja 14 bitin väreistä on osoittautunut noissa tapauksissa olevan hyötyä.
Nyt alan tutustumaan D800:n mutta ilmat ovat vielä hieman nuhruisia ja maisemat vaisuja ynnä mustia. Ne kuvat joita olen D800:lla nähnyt eivät todella ole mössöä vaan ne kestävät runsaasti leikkausta ja kroppaamalla siinä saa putkenkin jatkumaan tuplaksi ja silti vielä 15Mpix kuvan.
Suuresta pikselimäärästä voi olla etua sekä haittaa. Pääosin se riippuu kennon koosta ja siitä millaisissa olosuhteissa halutaan kuvata. Tavalla tai toisella on pikseleiden ominaisuuksia saatu runsaasti parannettua. Kun joskus vanhalla D70 rungolla ei oikein halunnut käyttää ISO800 niin D7100 kestää samoin kriteerein ISO3200 herkkyyden. Lisäksi dynamiikka on kasvanut huomattavasti.”Pikselien koko vaikuttaa edelleen kuvan dynamiikkaan sekä kohinaan. Mitä isompi pikselikoko sen paremmat dynaamiset ominaisuudet kennolla”
—miksi tuollaisia valehtelet?
Katsoppa esim http://www.dxomark.com/
– Sony A7 r, pikselikoko 4,87µm, dynamiikka 14,1 Ev
– Pentax K-5, pikselikoko 4,7µm, dynamiikka 14,1 Ev
– Canon EOS 1Dx, piks 6,9µm, dynamiikka 11.8 Ev
– Canon EOS 6D, piks 6,5µm, dynamiikka 12,1 Ev
Eikös tuossa tilanne ole juuri päinvastoin kuin väität (mitä pienemmät pikselit sitä suurempi dynamiikka)?
”Suuresta pikselimäärästä voi olla etua sekä haittaa.”
—suuresta pikselimäärätä ei ole koskaan haittaa kuvanlaadulle
Kameran tyypistä on aivan turha ruikuttaa tässä asiassa, rungon rakenne ei muuta kennon ominaisuuksia. Joissakin kametamalleissa kennoa voi siirtää rungosta toiseen kennon ominaisuuksien muuttumatta. - sekä haittaa
Työeläkeläinen kirjoitti:
Hupsista ”L-n” tuo listasi on hieman epäilyttävä ainakin noin yleisessä mielessä.
Aika harvassa pokkarissa kenno on edes kroppikennon suuruinen eikä ainakaan täyskennoista isompi. Muutamassa on pokkariksi isoja kennoja mutta niiden optiikat ovat lyhyitä ja kiinteitä. Oikeassa pokkarissahan on zoomi, yleensä luokkaa 4x – 20x merkistä ja mallista riippuen.
Se on totta, että pikselimäärä paljolti määrää erottelukyvyn mutta ei yksin sillä optiikan laadulla on varsin suuri osuus terävässä kuvassa.
Pikselien koko vaikuttaa edelleen kuvan dynamiikkaan sekä kohinaan. Mitä isompi pikselikoko sen paremmat dynaamiset ominaisuudet kennolla yleensä on ja sen enemmän se myös kestää vahvistusta eli isompaa ISO:a.
Lähes kaikissa pokkareissa ja järkkäreissä on tuo anti alias suodin jotta voitaisiin välttää nk. Moiré ilmiötä joka on joissain tapauksissa kiusallinen. Nyt saa esim. D800E ja D7100 runkoja ainakin ilman tuota suodatinta. Tavallisessa kuvauksessa se ei haittaa ja kuvaahan voi aina hieman terävöidä. Todella suurissa suurennoksissa se voi hieman parantaa terävyyttä mutta niitä tehdään perin harvoin taviksen kuvista.
Kun otetaan jpg kuvia niin mustia alueita ei aina voi ”nostaa” näkyviin koska niistä tulee portaallisia jpg kuvan 8 bitin värien ansiosta. Tärkeistä kuvista joiden on pakko onnistua kerralla tuleekin ottaa kuva muussa muodossa jos vain kamera antaa myöden. Järkkäreiden 12 ja 14 bitin väreistä on osoittautunut noissa tapauksissa olevan hyötyä.
Nyt alan tutustumaan D800:n mutta ilmat ovat vielä hieman nuhruisia ja maisemat vaisuja ynnä mustia. Ne kuvat joita olen D800:lla nähnyt eivät todella ole mössöä vaan ne kestävät runsaasti leikkausta ja kroppaamalla siinä saa putkenkin jatkumaan tuplaksi ja silti vielä 15Mpix kuvan.
Suuresta pikselimäärästä voi olla etua sekä haittaa. Pääosin se riippuu kennon koosta ja siitä millaisissa olosuhteissa halutaan kuvata. Tavalla tai toisella on pikseleiden ominaisuuksia saatu runsaasti parannettua. Kun joskus vanhalla D70 rungolla ei oikein halunnut käyttää ISO800 niin D7100 kestää samoin kriteerein ISO3200 herkkyyden. Lisäksi dynamiikka on kasvanut huomattavasti.”Se on totta, että pikselimäärä paljolti määrää erottelukyvyn mutta ei yksin sillä optiikan laadulla on varsin suuri osuus terävässä kuvassa.”
Aikuisten oikeasti pikselimäärä yksin ratkaisee kennon erottelukyvyn, objektiivilla ei ole sen asian kanssa mitään tekemistä. Kuvan terävyys taas on täysin eri asia kuin erottelukyky.
Ymmärrätkö oikeasti mitään kameroiden rakenteesta ja rakenteen vaikutuksesta kuvaan? - obscura
Aloittelevat kuvaajat usein olettavat, että pikselimäärä on ainoa kuvanlaatuun vaikuttava tekijä. Markkinoille tulee koko ajan kameroita, joiden pikselimäärä on suurempi, kennon koon säilyessä samana.
Tämähän johtuu tietenkin siitä, että kuvakenno on digikameran kallein yksittäinen osa. Sen suurentaminen kasvattaa valmistuskustannuksia huomattavasti. Ja tästä johtuen monet valmistajat, ymmärrettävästi, yrittävät puristaa samankokoisiin kennoihin yhä enemmän pikseleitä. Tämä aiheuttaa pikseleiden kerrostumista, mikä puolestaan laskee yksittäisen pikselin laatua ja tuottaa paljon kuvakohinaa. Kennon laatu ratkaisee enemmän, kuin pikselimäärä. - satuilet
satuilet kirjoitti:
”Pikselien koko vaikuttaa edelleen kuvan dynamiikkaan sekä kohinaan. Mitä isompi pikselikoko sen paremmat dynaamiset ominaisuudet kennolla”
—miksi tuollaisia valehtelet?
Katsoppa esim http://www.dxomark.com/
– Sony A7 r, pikselikoko 4,87µm, dynamiikka 14,1 Ev
– Pentax K-5, pikselikoko 4,7µm, dynamiikka 14,1 Ev
– Canon EOS 1Dx, piks 6,9µm, dynamiikka 11.8 Ev
– Canon EOS 6D, piks 6,5µm, dynamiikka 12,1 Ev
Eikös tuossa tilanne ole juuri päinvastoin kuin väität (mitä pienemmät pikselit sitä suurempi dynamiikka)?
”Suuresta pikselimäärästä voi olla etua sekä haittaa.”
—suuresta pikselimäärätä ei ole koskaan haittaa kuvanlaadulle
Kameran tyypistä on aivan turha ruikuttaa tässä asiassa, rungon rakenne ei muuta kennon ominaisuuksia. Joissakin kametamalleissa kennoa voi siirtää rungosta toiseen kennon ominaisuuksien muuttumatta.oops olin huolimaton, suurin dynamiikka putosi joukosta
– Nikon D800E, pikselikoko 4,8µm, dynamiikka 14,3 Ev
Mistä se tulee, että tuota pienempi pikselikoko = huonompi dynamiikka-valhetta edelleen täällä kierrätetään?
Luuleeko joku, että jos samaa valhetta toistaa riittävän usein niin tapahtuu ihme ja valhe muuttuu todeksi? - kuvakohinaa?
obscura kirjoitti:
Aloittelevat kuvaajat usein olettavat, että pikselimäärä on ainoa kuvanlaatuun vaikuttava tekijä. Markkinoille tulee koko ajan kameroita, joiden pikselimäärä on suurempi, kennon koon säilyessä samana.
Tämähän johtuu tietenkin siitä, että kuvakenno on digikameran kallein yksittäinen osa. Sen suurentaminen kasvattaa valmistuskustannuksia huomattavasti. Ja tästä johtuen monet valmistajat, ymmärrettävästi, yrittävät puristaa samankokoisiin kennoihin yhä enemmän pikseleitä. Tämä aiheuttaa pikseleiden kerrostumista, mikä puolestaan laskee yksittäisen pikselin laatua ja tuottaa paljon kuvakohinaa. Kennon laatu ratkaisee enemmän, kuin pikselimäärä.”… yhä enemmän pikseleitä. Tämä aiheuttaa pikseleiden kerrostumista, mikä puolestaan laskee yksittäisen pikselin laatua ja tuottaa paljon kuvakohinaa.”
Yritätkö tuolla todistaa, että esim D800:n ja A7r:n kennoissa on pikselien kerrostumista mikä ”tuottaa paljon kuvakohinaa” siksi kun niissä on paljon pikseleitä. Vai mistä on kysymys?
EOS 1Dx, ISO 800, SNR 36,5dB
A7r, ISO 800, SNR 36,8dB
D800, ISO 800, SNR 36,8dB
Mitä on kuvakohina (kennokohinaa, värikohinaa, luminanssikohinaa)?
Osa nykyisistä kameroista valottaat kaksi kuvaa (toinen musta) ja poistavat ns kennokohinan ohjelmallisesti kameran softassa. - Aloittelevat?
obscura kirjoitti:
Aloittelevat kuvaajat usein olettavat, että pikselimäärä on ainoa kuvanlaatuun vaikuttava tekijä. Markkinoille tulee koko ajan kameroita, joiden pikselimäärä on suurempi, kennon koon säilyessä samana.
Tämähän johtuu tietenkin siitä, että kuvakenno on digikameran kallein yksittäinen osa. Sen suurentaminen kasvattaa valmistuskustannuksia huomattavasti. Ja tästä johtuen monet valmistajat, ymmärrettävästi, yrittävät puristaa samankokoisiin kennoihin yhä enemmän pikseleitä. Tämä aiheuttaa pikseleiden kerrostumista, mikä puolestaan laskee yksittäisen pikselin laatua ja tuottaa paljon kuvakohinaa. Kennon laatu ratkaisee enemmän, kuin pikselimäärä.”Aloittelevat kuvaajat usein olettavat, että pikselimäärä on ainoa kuvanlaatuun vaikuttava tekijä.”
Mistä sait tuollaisen tiedon, lieneekö vain omakohtainen kokemuksesi joka ei koske muita aloittelijoita?
”Markkinoille tulee koko ajan kameroita, joiden pikselimäärä on suurempi, kennon koon säilyessä samana.”
Ihanko totta, ovatko valmistajatkin aloittelijoita jotka ”usein olettavat” …?
Kerroppa esimerkkejä kameroista joissa on koko ajan tullut lisää pikseeitä ja paljon kuvakohinaa.
Minun ensimmäisessä digijärjestelmä-kamerassani (Nikon D2) oli pienin pikselimäärä 4,1 mpix, mutta ylivoimaisesti eniten kohinaa, paljon enemmän kuin nykyisessä pokkarissani (COOLPIX P7000) 10,1 mpix satuilet kirjoitti:
”Pikselien koko vaikuttaa edelleen kuvan dynamiikkaan sekä kohinaan. Mitä isompi pikselikoko sen paremmat dynaamiset ominaisuudet kennolla”
—miksi tuollaisia valehtelet?
Katsoppa esim http://www.dxomark.com/
– Sony A7 r, pikselikoko 4,87µm, dynamiikka 14,1 Ev
– Pentax K-5, pikselikoko 4,7µm, dynamiikka 14,1 Ev
– Canon EOS 1Dx, piks 6,9µm, dynamiikka 11.8 Ev
– Canon EOS 6D, piks 6,5µm, dynamiikka 12,1 Ev
Eikös tuossa tilanne ole juuri päinvastoin kuin väität (mitä pienemmät pikselit sitä suurempi dynamiikka)?
”Suuresta pikselimäärästä voi olla etua sekä haittaa.”
—suuresta pikselimäärätä ei ole koskaan haittaa kuvanlaadulle
Kameran tyypistä on aivan turha ruikuttaa tässä asiassa, rungon rakenne ei muuta kennon ominaisuuksia. Joissakin kametamalleissa kennoa voi siirtää rungosta toiseen kennon ominaisuuksien muuttumatta.Tällöin pitää verrata saman tyyppistä kennoa ja sen pikseleitä. Kennot ovat kehittyneet huomattavasti viimeiset kymmenen vuotta ja joka vuosi tulee aina vaan parempia kennoja. Paremmuus tässä tarkoittaa niiden dynamiikkaa sekä kohinaominaisuuksia.
Jo vuodenkin ero kennon suunnittelussa vaikuttaa asiaan.- Mitä on
kuvakohinaa? kirjoitti:
”… yhä enemmän pikseleitä. Tämä aiheuttaa pikseleiden kerrostumista, mikä puolestaan laskee yksittäisen pikselin laatua ja tuottaa paljon kuvakohinaa.”
Yritätkö tuolla todistaa, että esim D800:n ja A7r:n kennoissa on pikselien kerrostumista mikä ”tuottaa paljon kuvakohinaa” siksi kun niissä on paljon pikseleitä. Vai mistä on kysymys?
EOS 1Dx, ISO 800, SNR 36,5dB
A7r, ISO 800, SNR 36,8dB
D800, ISO 800, SNR 36,8dB
Mitä on kuvakohina (kennokohinaa, värikohinaa, luminanssikohinaa)?
Osa nykyisistä kameroista valottaat kaksi kuvaa (toinen musta) ja poistavat ns kennokohinan ohjelmallisesti kameran softassa.”Mitä on kuvakohina”?
– ”kuvakohina” on tietysti tulostimen tekemäiä ylimääräisiä pisteitä kuvassa.
– ”signaalikohinaa” syntyy kameran elektroniikassa (pääosin kennon sähköisen signaalin tuottamaa). Se on hyötysignaaliin kuulumatonta satunnaissignaalia.
– ”valkoinen kohina” on satunnaista signaalia, jossa esiintyvät arvot eivät ole riippuvaisia toisistaan.
jne - satuilet
Työeläkeläinen kirjoitti:
Tällöin pitää verrata saman tyyppistä kennoa ja sen pikseleitä. Kennot ovat kehittyneet huomattavasti viimeiset kymmenen vuotta ja joka vuosi tulee aina vaan parempia kennoja. Paremmuus tässä tarkoittaa niiden dynamiikkaa sekä kohinaominaisuuksia.
Jo vuodenkin ero kennon suunnittelussa vaikuttaa asiaan.”Tällöin pitää verrata saman tyyppistä kennoa ja sen pikseleitä”
Väitäkö nyt, että dynamiikka riippuukin kennon tyypistä eikä pikselien lukumäärästä?
Mikä ero on esim em Canonien ja Pentaxin kennojen tyypillä?
1Dx:ssa on noin 50% suuremmat pikselit kuin K-5:ssa, mutta K-5:n dynamiikka on noin 20% parempi kuin 1Dx:n
Sekä 1Dx:n. että K-5:n kennotyyppi on CMOS
Mikä on se ero noiden kennojen ”tyypissä” joka aiheuttaa noin suuren eron dynamiikassa pienempien pikselien hyväksi?
”Jo vuodenkin ero …”
EOS 6D vuonna 2012, 1Dx vuonna 2011 ja K-5 vuonna 2010
Voiko K-5 olla noin paljon parempi siksi, että se on vuoden pari vanhempi malli kuin Canonit?
Kuinka pitkälle ajassa kannattaa mennä taaksepäi, että kennossa on paras mahdollinen dynamiikka?
Uskotko itse omiin satuihisi eli ymmärrätkö mitään kameroiden tekniikasta? - työeläkkeellä
satuilet kirjoitti:
”Tällöin pitää verrata saman tyyppistä kennoa ja sen pikseleitä”
Väitäkö nyt, että dynamiikka riippuukin kennon tyypistä eikä pikselien lukumäärästä?
Mikä ero on esim em Canonien ja Pentaxin kennojen tyypillä?
1Dx:ssa on noin 50% suuremmat pikselit kuin K-5:ssa, mutta K-5:n dynamiikka on noin 20% parempi kuin 1Dx:n
Sekä 1Dx:n. että K-5:n kennotyyppi on CMOS
Mikä on se ero noiden kennojen ”tyypissä” joka aiheuttaa noin suuren eron dynamiikassa pienempien pikselien hyväksi?
”Jo vuodenkin ero …”
EOS 6D vuonna 2012, 1Dx vuonna 2011 ja K-5 vuonna 2010
Voiko K-5 olla noin paljon parempi siksi, että se on vuoden pari vanhempi malli kuin Canonit?
Kuinka pitkälle ajassa kannattaa mennä taaksepäi, että kennossa on paras mahdollinen dynamiikka?
Uskotko itse omiin satuihisi eli ymmärrätkö mitään kameroiden tekniikasta?Vanhempi malli, pienempi kenno, pienemmät pikselit = parempi dynamiikka?
satuilet kirjoitti:
”Tällöin pitää verrata saman tyyppistä kennoa ja sen pikseleitä”
Väitäkö nyt, että dynamiikka riippuukin kennon tyypistä eikä pikselien lukumäärästä?
Mikä ero on esim em Canonien ja Pentaxin kennojen tyypillä?
1Dx:ssa on noin 50% suuremmat pikselit kuin K-5:ssa, mutta K-5:n dynamiikka on noin 20% parempi kuin 1Dx:n
Sekä 1Dx:n. että K-5:n kennotyyppi on CMOS
Mikä on se ero noiden kennojen ”tyypissä” joka aiheuttaa noin suuren eron dynamiikassa pienempien pikselien hyväksi?
”Jo vuodenkin ero …”
EOS 6D vuonna 2012, 1Dx vuonna 2011 ja K-5 vuonna 2010
Voiko K-5 olla noin paljon parempi siksi, että se on vuoden pari vanhempi malli kuin Canonit?
Kuinka pitkälle ajassa kannattaa mennä taaksepäi, että kennossa on paras mahdollinen dynamiikka?
Uskotko itse omiin satuihisi eli ymmärrätkö mitään kameroiden tekniikasta?Ymmärryksesi saattaisi parantua jos opettelisit lukemaan! Lisäksi luetun ymmärtämisestä on huomattava etu mutta ainakaan et ole ymmärtänyt sitä mitä minä kirjoitin.
Pikselien lukumäärä ei sinänsä vaikuta kuin erottelukykyyn jos optiikka on riittävä erottelemaan riittävän juovaluvun eli juovapareja puolet yhden suunnan pikselimäärästä, yleensä pystysuuntaa pidetään esimerkkinä (ainakin noilla testifirmoilla).
Koska pikselin antama signaali on riippuvainen pikselin ominaisuuksien lisäksi siihen osuvien valokvanttien määrästä niin maalaisjärkikin sanoo isoon ämpäriin osuvan enemmän kuin kahvikuppiin jos viet ne rinnakkain sateeseen mikä on aivan vastaava esimerkki.
Eri valmistajien (en tunne valmistajien määrää sen paremmin) tuotteilla lienee eroja kuten niitä on autoissakin, onhan Mersulla ja Fiatilla ainakin hintaero jos ei laadussakin. Lisäksi moni kameran valmistaja saattaa tilata noita kennoja omilla spekseillään joten samankin fabriikin kennot saattavat poiketa toisistaan.
Mitä eroa on Pentaksin ja Canonin kennoilla? Mistä minä tiedän? en ole yhtään noita kameroita purkanut saatikka testannut enkä edes tutkinut saatavilla olevasta materiaalista miten heidän kennonsa poikkeavat toisistaan, en usko tosin sinullakaan olevan asiasta muuta kuin mutu tietoa.
Onko sinulla tosiaan kaikki nuo rungot ja niihin sopivia laseja? onnittelen sillä lienet lottovoittaja koska ainakin eläkeläisen runko kuten lasivalikoimaa rajoittaa yksi pieni tekijä eli eurojen määrä säästöpossussa.
Oletko siis omakohtaisesti nuo kokeet tehnyt?
Runko on lisäksi voitu tehdä kennolle jonka valmistus on suunniteltu jo aiemmin joten jonkun merkin 2012 kenno saattaa olla jopa vanhempi kuin toisen 2011 rungon. Minulla ei ole asiasta sen parempaa tietoa vaan en usko sinullakaan olevan, esitän vain oletuksia ja mahdollisuuksia.
Olematta mikään varsinainen asian tuntija noiden Canonin runkojen suhteen niin ainakaan dpreview ei ollut vielä testannut Canonin 1Dx runkoa vaan esitti ainoastaan preview:n eli esitietoja mutta 1D oli siellä testattuna.
Mitä minä nyt ymmärtäisin kameroiden tekniikasta, olen eläkkeellä elektroniikkasuunnittelijan toimesta mutta en koskaan joutunut puuttumaan kameroiden elektroniikan suunnitteluun vaan en usko sen suuresti eroavan tekemästäni instrumentointiin liittyvästä elektroniikasta ja sen komponenteista. Varsinaisia kuvakennoja en kuitenkaan ole koskaan käyttänyt mutta muita erilaisia ilmaisimia datan hankkimiseen.sekä haittaa kirjoitti:
”Se on totta, että pikselimäärä paljolti määrää erottelukyvyn mutta ei yksin sillä optiikan laadulla on varsin suuri osuus terävässä kuvassa.”
Aikuisten oikeasti pikselimäärä yksin ratkaisee kennon erottelukyvyn, objektiivilla ei ole sen asian kanssa mitään tekemistä. Kuvan terävyys taas on täysin eri asia kuin erottelukyky.
Ymmärrätkö oikeasti mitään kameroiden rakenteesta ja rakenteen vaikutuksesta kuvaan?Kuva koostuu kennon, optiikan ja rungon prosessorin yhteistyöstä. Jos sinulla on huono optiikka niin et pysty käyttämään kennon koko erottelukykyä hyväksesi.
Karkea esimerkki asian selvittämiseksi, kyse ei nyt ole mistään erityisestä kennosta vaan vain esimerkistä.
Kennon lyhyen sivun pikselimäärä on 4000 pikseliä jolloin sen maksimi erottelu on 2000 juovaparia (musta ja vaalea vuorottelevat) jolloin joka toinen saa valoa enemmän kuin joka toinen. Suurempaan erotteluun tuo kenno ei pysty koska osa pikselit ovat mahdottomia.
Jos optiikka pystyy piirtämään ainoastaan 1000 juovaparia niin erottelusta saadaan vain puolet hyödyksi ja sille optiikalle riittäisi kenno jossa on 2000 pikseliä sillä sivulla.
Ainakin osa paremmista testaajista kertoo tuon viivaparimäärän niin keskellä kuin reuna-alueellakin ja joskus vielä kulmissa erikseen. Kannattaa katsoa! Yleensä vielä saatetaan kertoa mikä on se kontrastisuhde tumman ja vaalean välillä joka vielä hyväksytään. Sekä optiikan ominaisuudet että kennon anti alias filtteri saattavat huonontaa kontrastisuhdetta hyvin suurella juovamäärällä. Nykyisinhän jotkin uudet rungot ovat tuosta filtteristä luopuneet, esim. Nikonin D7100 ja D800E varmasti on muitakin vaan en ole seurannut Nikon miehenä.
Kyllä terävyyden määrää erottelukyky, siinä huonompi ratkaisee, se kuuluisa heikompi lenkki. Toisaalta mistä minä tiedän mitä sinä terävyydellä tarkoitat mutta minulla se on lopputuloksen käytännön ominaisuus. Terävässä kuvassa on eniten yksityiskohtia joiden määrä taas riippuvat kennon ja optiikan yhteensopivuudesta.
Jos ei tullut selväksi niin tuskin pystyn auttamaan!- eläkeläisen runko?
Työeläkeläinen kirjoitti:
Ymmärryksesi saattaisi parantua jos opettelisit lukemaan! Lisäksi luetun ymmärtämisestä on huomattava etu mutta ainakaan et ole ymmärtänyt sitä mitä minä kirjoitin.
Pikselien lukumäärä ei sinänsä vaikuta kuin erottelukykyyn jos optiikka on riittävä erottelemaan riittävän juovaluvun eli juovapareja puolet yhden suunnan pikselimäärästä, yleensä pystysuuntaa pidetään esimerkkinä (ainakin noilla testifirmoilla).
Koska pikselin antama signaali on riippuvainen pikselin ominaisuuksien lisäksi siihen osuvien valokvanttien määrästä niin maalaisjärkikin sanoo isoon ämpäriin osuvan enemmän kuin kahvikuppiin jos viet ne rinnakkain sateeseen mikä on aivan vastaava esimerkki.
Eri valmistajien (en tunne valmistajien määrää sen paremmin) tuotteilla lienee eroja kuten niitä on autoissakin, onhan Mersulla ja Fiatilla ainakin hintaero jos ei laadussakin. Lisäksi moni kameran valmistaja saattaa tilata noita kennoja omilla spekseillään joten samankin fabriikin kennot saattavat poiketa toisistaan.
Mitä eroa on Pentaksin ja Canonin kennoilla? Mistä minä tiedän? en ole yhtään noita kameroita purkanut saatikka testannut enkä edes tutkinut saatavilla olevasta materiaalista miten heidän kennonsa poikkeavat toisistaan, en usko tosin sinullakaan olevan asiasta muuta kuin mutu tietoa.
Onko sinulla tosiaan kaikki nuo rungot ja niihin sopivia laseja? onnittelen sillä lienet lottovoittaja koska ainakin eläkeläisen runko kuten lasivalikoimaa rajoittaa yksi pieni tekijä eli eurojen määrä säästöpossussa.
Oletko siis omakohtaisesti nuo kokeet tehnyt?
Runko on lisäksi voitu tehdä kennolle jonka valmistus on suunniteltu jo aiemmin joten jonkun merkin 2012 kenno saattaa olla jopa vanhempi kuin toisen 2011 rungon. Minulla ei ole asiasta sen parempaa tietoa vaan en usko sinullakaan olevan, esitän vain oletuksia ja mahdollisuuksia.
Olematta mikään varsinainen asian tuntija noiden Canonin runkojen suhteen niin ainakaan dpreview ei ollut vielä testannut Canonin 1Dx runkoa vaan esitti ainoastaan preview:n eli esitietoja mutta 1D oli siellä testattuna.
Mitä minä nyt ymmärtäisin kameroiden tekniikasta, olen eläkkeellä elektroniikkasuunnittelijan toimesta mutta en koskaan joutunut puuttumaan kameroiden elektroniikan suunnitteluun vaan en usko sen suuresti eroavan tekemästäni instrumentointiin liittyvästä elektroniikasta ja sen komponenteista. Varsinaisia kuvakennoja en kuitenkaan ole koskaan käyttänyt mutta muita erilaisia ilmaisimia datan hankkimiseen.Miksi jatkat satuilua? Eikö sinulla ole muaa myöntää, että olit täysin vääräsää.
– nytkö yrität kietäen selittää, että em esimerkeissä suurempien pikselien huonompi dynamiikka johtuukin siitä, että uusissa Canoneissa on joskus ennenmuinoin suuniteltuja kennoja ”vuodenkin ero”. Selityksesi osoittaa pelkkää typeryyttä.
– miksi sotket objektiivit keskusteluun kennojen ominaisuuksista? Eihän niillä ole mitään tekemitä kennon kohinan, dynamiikan tai erottelukyvyn kanssa. Optiikka on tieteenala, ei kameran osa.
– kennon ominaisuudet ei siitä muutu onko dpreview testannut eli ei, sama koskee Merusja ja Fiateja
– ensi todistelet valhettasi sillä, että kennot on eri tyypisiä ja nyt et sitten tiedäkään ”Mistä minä tiedän?”
”… elektroniikkasuunnittelijan toimesta”
– en usko, että tyhmyytesi tuosta johtuu. Enkä edes usko, että on olemassa sellainen ammatti kuin ”elektroniikkasuunnittelijan toimi”, jos se on joku jäsenkirjavirka niin enpä ihmettele :)
Mitenkä perustelet nämä väitteesi
– Pikselien koko vaikuttaa edelleen kuvan dynamiikkaan sekä kohinaan
– Mitä isompi pikselikoko sen paremmat dynaamiset ominaisuudet kennolla yleensä on ja sen enemmän se myös kestää vahvistusta eli isompaa ISO:a.”
– Suuresta pikselimäärästä voi olla (etua sekä) haittaa”
– Paremmuus tässä tarkoittaa niiden dynamiikkaa sekä kohinaominaisuuksia.
Onko sinulla tosiaan kaikki nuo rungot ja niihin sopivia laseja? - Viiva tai pari
Työeläkeläinen kirjoitti:
Kuva koostuu kennon, optiikan ja rungon prosessorin yhteistyöstä. Jos sinulla on huono optiikka niin et pysty käyttämään kennon koko erottelukykyä hyväksesi.
Karkea esimerkki asian selvittämiseksi, kyse ei nyt ole mistään erityisestä kennosta vaan vain esimerkistä.
Kennon lyhyen sivun pikselimäärä on 4000 pikseliä jolloin sen maksimi erottelu on 2000 juovaparia (musta ja vaalea vuorottelevat) jolloin joka toinen saa valoa enemmän kuin joka toinen. Suurempaan erotteluun tuo kenno ei pysty koska osa pikselit ovat mahdottomia.
Jos optiikka pystyy piirtämään ainoastaan 1000 juovaparia niin erottelusta saadaan vain puolet hyödyksi ja sille optiikalle riittäisi kenno jossa on 2000 pikseliä sillä sivulla.
Ainakin osa paremmista testaajista kertoo tuon viivaparimäärän niin keskellä kuin reuna-alueellakin ja joskus vielä kulmissa erikseen. Kannattaa katsoa! Yleensä vielä saatetaan kertoa mikä on se kontrastisuhde tumman ja vaalean välillä joka vielä hyväksytään. Sekä optiikan ominaisuudet että kennon anti alias filtteri saattavat huonontaa kontrastisuhdetta hyvin suurella juovamäärällä. Nykyisinhän jotkin uudet rungot ovat tuosta filtteristä luopuneet, esim. Nikonin D7100 ja D800E varmasti on muitakin vaan en ole seurannut Nikon miehenä.
Kyllä terävyyden määrää erottelukyky, siinä huonompi ratkaisee, se kuuluisa heikompi lenkki. Toisaalta mistä minä tiedän mitä sinä terävyydellä tarkoitat mutta minulla se on lopputuloksen käytännön ominaisuus. Terävässä kuvassa on eniten yksityiskohtia joiden määrä taas riippuvat kennon ja optiikan yhteensopivuudesta.
Jos ei tullut selväksi niin tuskin pystyn auttamaan!Viivaparin erotteluun tarvitaan oikeasti 2,5-3 pikseliriviä koska eivät ne viivat koskaan ole samalla jaolla ja samansuuntaisia pikselirivien kanssa.
Pahimmillaan viivapari voi osa pikseleiden väliin ja jäädä kokonaan näkymättömiin. Filmille kuvattaessa tuota ongelmaa ei ollut. - niin tuskin
Työeläkeläinen kirjoitti:
Kuva koostuu kennon, optiikan ja rungon prosessorin yhteistyöstä. Jos sinulla on huono optiikka niin et pysty käyttämään kennon koko erottelukykyä hyväksesi.
Karkea esimerkki asian selvittämiseksi, kyse ei nyt ole mistään erityisestä kennosta vaan vain esimerkistä.
Kennon lyhyen sivun pikselimäärä on 4000 pikseliä jolloin sen maksimi erottelu on 2000 juovaparia (musta ja vaalea vuorottelevat) jolloin joka toinen saa valoa enemmän kuin joka toinen. Suurempaan erotteluun tuo kenno ei pysty koska osa pikselit ovat mahdottomia.
Jos optiikka pystyy piirtämään ainoastaan 1000 juovaparia niin erottelusta saadaan vain puolet hyödyksi ja sille optiikalle riittäisi kenno jossa on 2000 pikseliä sillä sivulla.
Ainakin osa paremmista testaajista kertoo tuon viivaparimäärän niin keskellä kuin reuna-alueellakin ja joskus vielä kulmissa erikseen. Kannattaa katsoa! Yleensä vielä saatetaan kertoa mikä on se kontrastisuhde tumman ja vaalean välillä joka vielä hyväksytään. Sekä optiikan ominaisuudet että kennon anti alias filtteri saattavat huonontaa kontrastisuhdetta hyvin suurella juovamäärällä. Nykyisinhän jotkin uudet rungot ovat tuosta filtteristä luopuneet, esim. Nikonin D7100 ja D800E varmasti on muitakin vaan en ole seurannut Nikon miehenä.
Kyllä terävyyden määrää erottelukyky, siinä huonompi ratkaisee, se kuuluisa heikompi lenkki. Toisaalta mistä minä tiedän mitä sinä terävyydellä tarkoitat mutta minulla se on lopputuloksen käytännön ominaisuus. Terävässä kuvassa on eniten yksityiskohtia joiden määrä taas riippuvat kennon ja optiikan yhteensopivuudesta.
Jos ei tullut selväksi niin tuskin pystyn auttamaan!”Kyllä terävyyden määrää erottelukyky, siinä huonompi ratkaisee, se kuuluisa heikompi lenkki …se on lopputuloksen käytännön ominaisuus”
– tuo on aivan älytöntä satuilua jossa ei ole järjen häivääkään. Väitteesi todistaa vain, että et ymmärrä mitään po asiasta.
Terävyys ei ole kennon ominaisuus. Siihen vaikuttavat vain objektiivi, kuvankäsittely ja tulostus. Yksikin pikseli voi olla kuvassa terävä täysin kennosta riippumatta
Kennon erottelukyky on pelkästään kennon ominaisuus (resoluutio), objektiivilla ei ole sen kanssa mitään tekemistä.
”Jos ei tullut selväksi niin tuskin pystyn auttamaan!”
– tuo on niin totta. Et pysty auttamaan edes itseäsi
Valheesi eivät toivottavasti myöskään vahingoita ketään jos joku niihin uskoo. Viiva tai pari kirjoitti:
Viivaparin erotteluun tarvitaan oikeasti 2,5-3 pikseliriviä koska eivät ne viivat koskaan ole samalla jaolla ja samansuuntaisia pikselirivien kanssa.
Pahimmillaan viivapari voi osa pikseleiden väliin ja jäädä kokonaan näkymättömiin. Filmille kuvattaessa tuota ongelmaa ei ollut.Tässä on selvitetty "imatest" metodi tuon terävyyden/erottelun mittaamiseen:
http://www.imatest.com/docs/sfr_mtfplot/
Tässä toisessa selostuksessa lienee hieman kansantajuisempi tapa erottelun mittaamiseen vaikka kuva olisikin kallellaan:
http://www.dpreview.com/reviews/nikon-d7100/15
Joko alkaa valjeta?niin tuskin kirjoitti:
”Kyllä terävyyden määrää erottelukyky, siinä huonompi ratkaisee, se kuuluisa heikompi lenkki …se on lopputuloksen käytännön ominaisuus”
– tuo on aivan älytöntä satuilua jossa ei ole järjen häivääkään. Väitteesi todistaa vain, että et ymmärrä mitään po asiasta.
Terävyys ei ole kennon ominaisuus. Siihen vaikuttavat vain objektiivi, kuvankäsittely ja tulostus. Yksikin pikseli voi olla kuvassa terävä täysin kennosta riippumatta
Kennon erottelukyky on pelkästään kennon ominaisuus (resoluutio), objektiivilla ei ole sen kanssa mitään tekemistä.
”Jos ei tullut selväksi niin tuskin pystyn auttamaan!”
– tuo on niin totta. Et pysty auttamaan edes itseäsi
Valheesi eivät toivottavasti myöskään vahingoita ketään jos joku niihin uskoo.Mitä minä en ymmärrä? Kerro nyt sekin kun niin kovasti väität!
Mennään ääritapaukseen, otetaan yhden pikselin kuvakenno joka on minkä värinen hyvänsä ja sitten huippuoptiikka joka piirtää 4000 viivaparia pystyreunalle. Onko ja missä olosuhteissa kuva terävä?
Otetaan toinen esimerkki. Meillä on 20 Mpix huippukenno ilman anti alias filtteriä sekä surkea objektiivi (oikea suttu) joka piirtää vain 100 juovaparia kuvan korkeussuunnassa. Miten saat siihen terävän kuvan?
Kennon erottelulla ja objektiivilla ei todellakaan ole mitään tekemistä keskenään mutta jos valitset väärän optiikan oikeaan kennoon niin kuva ei ole hyvä. Niiden, siis kennon ja optiikan pitää pelata yhteen muutoin jomman kumman ominaisuuksia menee hukkaan ja olet turhaan maksanut paljon rahaa jommasta kunnasta.
Valheitahan minä en tänne laita vaan oman käsitykseni asiasta jota et ole pystynyt kumoamaan, olet vain solkannut omiasi totena. Nyt ehkä sitten todistat väitteesi!
Hommaa kuitenkin ensin rekisteröity nikki jotta tiedän kuka milloinkin on kirjoittamassa, nythän en tiedä oletko sama heppu vai montako teitä oikeastaan on. Puskahuutajan ei kannata liikaa alkaa intoilemaan!eläkeläisen runko? kirjoitti:
Miksi jatkat satuilua? Eikö sinulla ole muaa myöntää, että olit täysin vääräsää.
– nytkö yrität kietäen selittää, että em esimerkeissä suurempien pikselien huonompi dynamiikka johtuukin siitä, että uusissa Canoneissa on joskus ennenmuinoin suuniteltuja kennoja ”vuodenkin ero”. Selityksesi osoittaa pelkkää typeryyttä.
– miksi sotket objektiivit keskusteluun kennojen ominaisuuksista? Eihän niillä ole mitään tekemitä kennon kohinan, dynamiikan tai erottelukyvyn kanssa. Optiikka on tieteenala, ei kameran osa.
– kennon ominaisuudet ei siitä muutu onko dpreview testannut eli ei, sama koskee Merusja ja Fiateja
– ensi todistelet valhettasi sillä, että kennot on eri tyypisiä ja nyt et sitten tiedäkään ”Mistä minä tiedän?”
”… elektroniikkasuunnittelijan toimesta”
– en usko, että tyhmyytesi tuosta johtuu. Enkä edes usko, että on olemassa sellainen ammatti kuin ”elektroniikkasuunnittelijan toimi”, jos se on joku jäsenkirjavirka niin enpä ihmettele :)
Mitenkä perustelet nämä väitteesi
– Pikselien koko vaikuttaa edelleen kuvan dynamiikkaan sekä kohinaan
– Mitä isompi pikselikoko sen paremmat dynaamiset ominaisuudet kennolla yleensä on ja sen enemmän se myös kestää vahvistusta eli isompaa ISO:a.”
– Suuresta pikselimäärästä voi olla (etua sekä) haittaa”
– Paremmuus tässä tarkoittaa niiden dynamiikkaa sekä kohinaominaisuuksia.
Onko sinulla tosiaan kaikki nuo rungot ja niihin sopivia laseja?Olet näköjään pelkkä puskahuutaja joka ei uskalla edes kirjautua rekisteröidyllä nikillä.
Et myöskään näköjään lue tai ainakaan ymmärrä niitä tekstejä joihin "vastaat" vaan haluat typeryyttäsi pelkkää kinaa.
Kun luet tarkemmin niin toivottavasti ymmärrät mutta rekisteröi nikkisi jotta tiedän kuka olet milloinkin.
Katso tuolta ylempää niin sieltä löytyy yksinkertainen vastaus moneen kysymykseesi:
"Koska pikselin antama signaali on riippuvainen pikselin ominaisuuksien lisäksi siihen osuvien valokvanttien määrästä niin maalaisjärkikin sanoo isoon ämpäriin osuvan enemmän kuin kahvikuppiin jos viet ne rinnakkain sateeseen mikä on aivan vastaava esimerkki."
Tuosta selviää hieman ajatellen pikselin käyttäytyminen valon siihen osuessa.
Minulla on vain Nikon runkoja, nyt jopa uusi D800 entisen D7100 rinnalla. Vanhemmat ovat seilanneet suvun nuoremmille harrastajille. On niihin lasejakin ihan kohtuudella kun ottaa eläkeläisen tienestit huomioon. Kun nyt kerran kysyit!
On perin vähän asioita joilla olisi vain huonoja tai hyviä ominaisuuksia niin kennoilla ja pikseleilläkin. Kun kennon koko pidetään ennallaan niin ensin pikseleiden määrän kasvu parantaa ominaisuuksia lisätessään erottelua mutta tietyn rajan jälkeen se alkaa huonota koska enää ei saada fyysisesti liian pienestä pikselistä riittävää signaalia edes normaalissa valossa vaan sitä pitää vahvistaa joten siihen alkaa sekoittumaan kohinaa jota aina on sähköisessä signaalissa. Vahvistus lisää sekä signaalin että kohinan määrää.
Kyllä minä olen reilun 30 vuotta toiminut päätoimisena elektroniikka suunnittelijana säätö ja mittauslaitteisiin. Kutsuttakoon sitä tointa sitten haluamallasi termillä mikä se sitten lieneekään. Näkemyksesi työelämän rakenteista näyttää sekin olevan perin hatara, toivottavasti se siitä kirkastuu kun näet maailmaa.- Puskahuutaja
Työeläkeläinen kirjoitti:
Mitä minä en ymmärrä? Kerro nyt sekin kun niin kovasti väität!
Mennään ääritapaukseen, otetaan yhden pikselin kuvakenno joka on minkä värinen hyvänsä ja sitten huippuoptiikka joka piirtää 4000 viivaparia pystyreunalle. Onko ja missä olosuhteissa kuva terävä?
Otetaan toinen esimerkki. Meillä on 20 Mpix huippukenno ilman anti alias filtteriä sekä surkea objektiivi (oikea suttu) joka piirtää vain 100 juovaparia kuvan korkeussuunnassa. Miten saat siihen terävän kuvan?
Kennon erottelulla ja objektiivilla ei todellakaan ole mitään tekemistä keskenään mutta jos valitset väärän optiikan oikeaan kennoon niin kuva ei ole hyvä. Niiden, siis kennon ja optiikan pitää pelata yhteen muutoin jomman kumman ominaisuuksia menee hukkaan ja olet turhaan maksanut paljon rahaa jommasta kunnasta.
Valheitahan minä en tänne laita vaan oman käsitykseni asiasta jota et ole pystynyt kumoamaan, olet vain solkannut omiasi totena. Nyt ehkä sitten todistat väitteesi!
Hommaa kuitenkin ensin rekisteröity nikki jotta tiedän kuka milloinkin on kirjoittamassa, nythän en tiedä oletko sama heppu vai montako teitä oikeastaan on. Puskahuutajan ei kannata liikaa alkaa intoilemaan!Hommaa kuitenkin ensin rekisteröity nikki … Puskahuutajan
Mitä minä en ymmärrä? Kerro nyt sekin kun niin kovasti väität!
—no et ymmärrä kameroiden tekniikasta mitään, helpompi olisi luetella mitä tiedät.
Pari esimerkkiä äärettömästä joukosta
”Mitä isompi pikselikoko sen paremmat dynaamiset ominaisuudet kennolla”
– Pikselien koko vaikuttaa edelleen kuvan dynamiikkaan sekä kohinaan
Uskotko siis, että jos on ”nikki“ niin se tekee sinusta jotenkin muita paremman tai muuttaa hätävalheesi todeksi?
Lueskelin ”nikkisi” tekeleitä tulla muilla palstoilla (esim yhteiskunta). Sääliksi käy elektronniikasuunnittelijan toimessa ollutta. Ei taida olla ihan kaikki pienet kohisevat pikselit kennossa.
”joka piirtää vain 100 juovaparia kuvan korkeussuunnassa. Miten saat siihen terävän kuvan?”
—siihen terävän saan siten, että terävöitän kuvankäsittelyssä ne 100 juovaparia riittävän teräväksi ja tulostan riittävän hyvällä tulostimella.
”Kennon erottelulla ja objektiivilla ei todellakaan ole mitään tekemistä keskenään mutta jos valitset väärän optiikan oikeaan kennoon niin kuva ei ole hyvä.”
—mutta jos valitset väärän tulostimen oikeaan kuvaan niin kuva ei todellakaan ole hyvä - saat siihen
Työeläkeläinen kirjoitti:
Mitä minä en ymmärrä? Kerro nyt sekin kun niin kovasti väität!
Mennään ääritapaukseen, otetaan yhden pikselin kuvakenno joka on minkä värinen hyvänsä ja sitten huippuoptiikka joka piirtää 4000 viivaparia pystyreunalle. Onko ja missä olosuhteissa kuva terävä?
Otetaan toinen esimerkki. Meillä on 20 Mpix huippukenno ilman anti alias filtteriä sekä surkea objektiivi (oikea suttu) joka piirtää vain 100 juovaparia kuvan korkeussuunnassa. Miten saat siihen terävän kuvan?
Kennon erottelulla ja objektiivilla ei todellakaan ole mitään tekemistä keskenään mutta jos valitset väärän optiikan oikeaan kennoon niin kuva ei ole hyvä. Niiden, siis kennon ja optiikan pitää pelata yhteen muutoin jomman kumman ominaisuuksia menee hukkaan ja olet turhaan maksanut paljon rahaa jommasta kunnasta.
Valheitahan minä en tänne laita vaan oman käsitykseni asiasta jota et ole pystynyt kumoamaan, olet vain solkannut omiasi totena. Nyt ehkä sitten todistat väitteesi!
Hommaa kuitenkin ensin rekisteröity nikki jotta tiedän kuka milloinkin on kirjoittamassa, nythän en tiedä oletko sama heppu vai montako teitä oikeastaan on. Puskahuutajan ei kannata liikaa alkaa intoilemaan!Tuolla näet esimerkkejä terävistä kuvista jotka on kuvattu huonolla ”optiikalla” ja huonolla kennolla
http://chaoticmind75.blogspot.ru/2013/08/my-technique-for-snowflakes-shooting.html
Miten saat siihen terävän kuvan? - valjeta?
Työeläkeläinen kirjoitti:
Tässä on selvitetty "imatest" metodi tuon terävyyden/erottelun mittaamiseen:
http://www.imatest.com/docs/sfr_mtfplot/
Tässä toisessa selostuksessa lienee hieman kansantajuisempi tapa erottelun mittaamiseen vaikka kuva olisikin kallellaan:
http://www.dpreview.com/reviews/nikon-d7100/15
Joko alkaa valjeta?Ei kai mitään terävyys/erottelukykyä ole olemassa. Ei varsinkaan kennoilla joista keskustelussa on kysymys.
- Lumia 1020, 41 vaan
sekä haittaa kirjoitti:
”Se on totta, että pikselimäärä paljolti määrää erottelukyvyn mutta ei yksin sillä optiikan laadulla on varsin suuri osuus terävässä kuvassa.”
Aikuisten oikeasti pikselimäärä yksin ratkaisee kennon erottelukyvyn, objektiivilla ei ole sen asian kanssa mitään tekemistä. Kuvan terävyys taas on täysin eri asia kuin erottelukyky.
Ymmärrätkö oikeasti mitään kameroiden rakenteesta ja rakenteen vaikutuksesta kuvaan?"Aikuisten oikeasti pikselimäärä yksin ratkaisee kennon erottelukyvyn, objektiivilla ei ole sen asian kanssa mitään tekemistä "
Nokia Lumia 1020 känny on yhtä hyvä, kuin halkaisijaltaan 80 mm linssillä varustettu peilikamera, hyvässä valossa.
pikselit ratkaisee olen samaa mieltä obscura kirjoitti:
Aloittelevat kuvaajat usein olettavat, että pikselimäärä on ainoa kuvanlaatuun vaikuttava tekijä. Markkinoille tulee koko ajan kameroita, joiden pikselimäärä on suurempi, kennon koon säilyessä samana.
Tämähän johtuu tietenkin siitä, että kuvakenno on digikameran kallein yksittäinen osa. Sen suurentaminen kasvattaa valmistuskustannuksia huomattavasti. Ja tästä johtuen monet valmistajat, ymmärrettävästi, yrittävät puristaa samankokoisiin kennoihin yhä enemmän pikseleitä. Tämä aiheuttaa pikseleiden kerrostumista, mikä puolestaan laskee yksittäisen pikselin laatua ja tuottaa paljon kuvakohinaa. Kennon laatu ratkaisee enemmän, kuin pikselimäärä.Mitä tarkoitat pikseleiden kerrostumisella? Minulle se on aivan uusi termi. Yritäpäs selittää tai anna linkki johonkin raporttiin asiasta!
obscura kirjoitti:
Aloittelevat kuvaajat usein olettavat, että pikselimäärä on ainoa kuvanlaatuun vaikuttava tekijä. Markkinoille tulee koko ajan kameroita, joiden pikselimäärä on suurempi, kennon koon säilyessä samana.
Tämähän johtuu tietenkin siitä, että kuvakenno on digikameran kallein yksittäinen osa. Sen suurentaminen kasvattaa valmistuskustannuksia huomattavasti. Ja tästä johtuen monet valmistajat, ymmärrettävästi, yrittävät puristaa samankokoisiin kennoihin yhä enemmän pikseleitä. Tämä aiheuttaa pikseleiden kerrostumista, mikä puolestaan laskee yksittäisen pikselin laatua ja tuottaa paljon kuvakohinaa. Kennon laatu ratkaisee enemmän, kuin pikselimäärä.Kompakteissa käytetään pientä kennoa, jotta saadaan riittävän pitkä zoom riittävän pieneen kokoon. Kenno sinänsä ei juuri maksaisi. Saahan järjestelmiä kolmella sataa. Pikselimäärät toki ovat kasvaneet, mutta niin on kuvanlaatukin. Nykykennot ja prosessorit ovat paljon parempia kuin mitä oli joskus 2005-07.
- Kuvailija
Jos puhutaan ammattilaisten käyttämistä järjestelmäkameroista, niin esimerkiksi Canonin ja Nikonin ns. lippulaivamallien (rungon hinta luokkaa 5–6 tonnia) kennon erottelukyky on ihan maltillisissa 16–18 megapikselin lukemissa. Moni satasen, parin pokkari yltää suurin piirtein samaan.
Noiden huippukameroiden suorituskykyä mitataan lähinnä nopeus- ja herkkyyskriteereillä. Kuvia pystytään laukomaan melkomoinen määrä sekunnissa ällistyttävän vähäisessäkin valossa.
Tuollaisia runkoja käyttävät mm. urheilu- ja reportaasikuvaajat.
Kun rungon hinta tipautetaan puoleen, joudutaan tinkimään nopeudesta ja hämäräsuorituskyvystä, mutta saadaan enemmän megapikseleitä isokokoisten studio- ja maisemakuvien tarpeisiin.
Kalliimman hintaluokan kameroiden ominaisuudet ovat eriytyneet karkeasti tuohon malliin. Vähän sama jaottelu pätee halvemmissakin hintaluokissa.
Itselläni on APS-C-kokoisella kennolla eli ns. kroppikennolla varustettu, hyvinkin kohtuuhintainen (alle tonnin) harrastelijajärkkäri 16 megapikselin kennolla ja muutaman satasen pokkari 12 megapikselin kennolla. Kummankin erottelukyky riittää vallan mainiosti minun tarpeisiini. En haluaisi maksaa uusimpien mallien lisämegapikseleistä pyydettyjä lisähintoja.- Rakenne vaikuttaa
Eräs oleellisesti ammattimalleissa kameraa kallistava ominaisuus on rungon
laadukas kestävä usein säitäkin sietävä rakenne ja yleensä monipuolisemmat käyttönappulat vailla valikoitten salaisuuksiin menoa sekä parempi ergonomia suurilta osin käsityönä tapahtuva huolellisempi kokoaminen ne siis valmistetaan vähän erilailla jopa erimaissa/tehtaissa kun valmistajan "kuluttaja mallit"liukuhihna työnä.
Mutta luonnollisesti pienempinä valmistuserinä koska ostaja/maksajia on
vähemmän kun harrastelija karvalakki taikka vasta-alottelijamalleille.
Lisäksi ammattimaisissa malleissa on yleensä kalliimpia osa kokonaisuuksia
kuten laadukas 100% penta prisma etsin mikä on kallis eikä ollenkaan yksinkertainen rakentaa ja optiikan tarkennusmoottori rungoissa yms.
Kaikki elektroniikka ja tieto/data tekniikka on alku/suunnittelu vaiheen jälkeen
suhteellisen halpaa laittaa kameraan verrattuna.
Joten pelkät pikselit ovat valmistajalle edullisia kaupata/ valmistaa vaikka suurempi kenno sitä viellä ei ole mutta kamera on kokonaisuus jossa vaikuttavat muutkin osatekijät jopa enempi kuin luullaan ainakin "ammattikuvaajille" jolle käytettävyys ja luotettavuus ovat tärkeimpiä
seikkoja kamerassa mikä näkyy yleensä hinnassa. - yleensä hinnassa
Rakenne vaikuttaa kirjoitti:
Eräs oleellisesti ammattimalleissa kameraa kallistava ominaisuus on rungon
laadukas kestävä usein säitäkin sietävä rakenne ja yleensä monipuolisemmat käyttönappulat vailla valikoitten salaisuuksiin menoa sekä parempi ergonomia suurilta osin käsityönä tapahtuva huolellisempi kokoaminen ne siis valmistetaan vähän erilailla jopa erimaissa/tehtaissa kun valmistajan "kuluttaja mallit"liukuhihna työnä.
Mutta luonnollisesti pienempinä valmistuserinä koska ostaja/maksajia on
vähemmän kun harrastelija karvalakki taikka vasta-alottelijamalleille.
Lisäksi ammattimaisissa malleissa on yleensä kalliimpia osa kokonaisuuksia
kuten laadukas 100% penta prisma etsin mikä on kallis eikä ollenkaan yksinkertainen rakentaa ja optiikan tarkennusmoottori rungoissa yms.
Kaikki elektroniikka ja tieto/data tekniikka on alku/suunnittelu vaiheen jälkeen
suhteellisen halpaa laittaa kameraan verrattuna.
Joten pelkät pikselit ovat valmistajalle edullisia kaupata/ valmistaa vaikka suurempi kenno sitä viellä ei ole mutta kamera on kokonaisuus jossa vaikuttavat muutkin osatekijät jopa enempi kuin luullaan ainakin "ammattikuvaajille" jolle käytettävyys ja luotettavuus ovat tärkeimpiä
seikkoja kamerassa mikä näkyy yleensä hinnassa.Taitaa sittenkin olla valmistusmaa joka on suhteellisesti eniten ”kameraa kallistava ominaisuus … mikä näkyy yleensä hinnassa”.
- Hinnassahan se
yleensä hinnassa kirjoitti:
Taitaa sittenkin olla valmistusmaa joka on suhteellisesti eniten ”kameraa kallistava ominaisuus … mikä näkyy yleensä hinnassa”.
Juu huhujen mukaan Nikonillakin tehään erilailla erihintaisia kameroita Japanin tehtailla kun Thaimaassa.
- ixus aina mukana
" Moni satasen, parin pokkari yltää suurin piirtein samaan.
Noiden huippukameroiden suorituskykyä mitataan lähinnä nopeus- ja herkkyyskriteereillä."
----------------------------------------------------------------
Et ole kai kuvannut edes kunnon uudella 1000 e kameralla kun tuollaisia arvioit, kyllä kuvan laatu nousee aina kun hintakin.
Meillä on suvussa vain yksi laadukas elokuva-, järjestelmäkamera ja pokkarikamera. Niitä sitten lähetellään tarvitsijoille ahkeraan, joka kameralle on muuttolaatikon kokoinen laatikosto, turvalliseen lähettämiseen. 6.99 e per lähetys
Tänä vuonna ostetaan 4K tai 5 K kamera.
- Pelkät pikselit
Niitä pikseleitä pitäs olla kamerassa sopivasti tarpeenmukaan eli balanssissa kokonaisuuteen eli lähinnä kennoon ja optiikkaan , käyttötarkoitukseen, muistitilaan ym. nähden. Ei liikaa eikä liika vähän koska liioistakin on joskus hankala/ mahdotonta tehä kaunista ja olemattomasta luoda nättiä.
Niitä pikseleitä on nimittäin helppo myydä, paljon helpompi kun kunnon kameroita.
En näje semmostakaan järkevänä jotta tietomasiinat ja muut menee uuden pikselihirmu kameran takia uusiks tavisharrastajalta kun ne ei enää jaksa käsittää kamalia tiedostoja vaikka niitä mite pienennettäs.
Pelkät pikselit ei todellakkaan ratkaise kamerassa vaan sanosin niin jotta se on
kokonaisuus, taitaa usein olla jopa tärkeempiäkin"pikku" seikkoja kamerassa kun pikselienmäärä niinkuin valokuvaamisessakin.Nykypokkareissa on yleensä jotain 12-16 megapikseliä. Kyllä nykytietokoneet pyrittävät niitä. Tarvittaessa esimerkiksi Canonin kameroissa pikselimäärän voi puolittaa. Muistikapasiteetti ei ole ongelma. Muisti nykyään maksaa alle euron giga. Yhdeksän vuotta sitten se maksoi satasen giga. Se, että kameroiden kuvakoko on siinä ajassa 4-5 kertaistunut ei ole ongelma.
En oikeastaan panisi nykyään juuri painoa pikseleille suuntaan tai toiseen. Muut ominaisuudet ovat olennaisempia. Vahvassa on usko, että vähempi on parempi. Erilaisia määriä on esitetty optimiksi pokkareille. Aluksi puhuttiin kolmesta megapikselistä, sitten kuudesta. Totuus on, että 12 megapikselin kuvassa on enemmän yksityiskohtia kuin kuuden megapikselin kuvassa.
https://plus.google.com/photos/109528100439096761409/albums/5518976731238685937/5520986334960416642?authkey=CNCRyuyF5eTsogE&pid=5520986334960416642&oid=109528100439096761409- alle euron
okaro kirjoitti:
Nykypokkareissa on yleensä jotain 12-16 megapikseliä. Kyllä nykytietokoneet pyrittävät niitä. Tarvittaessa esimerkiksi Canonin kameroissa pikselimäärän voi puolittaa. Muistikapasiteetti ei ole ongelma. Muisti nykyään maksaa alle euron giga. Yhdeksän vuotta sitten se maksoi satasen giga. Se, että kameroiden kuvakoko on siinä ajassa 4-5 kertaistunut ei ole ongelma.
En oikeastaan panisi nykyään juuri painoa pikseleille suuntaan tai toiseen. Muut ominaisuudet ovat olennaisempia. Vahvassa on usko, että vähempi on parempi. Erilaisia määriä on esitetty optimiksi pokkareille. Aluksi puhuttiin kolmesta megapikselistä, sitten kuudesta. Totuus on, että 12 megapikselin kuvassa on enemmän yksityiskohtia kuin kuuden megapikselin kuvassa.
https://plus.google.com/photos/109528100439096761409/albums/5518976731238685937/5520986334960416642?authkey=CNCRyuyF5eTsogE&pid=5520986334960416642&oid=109528100439096761409”Muisti nykyään maksaa alle euron giga”
> mistä saa noin halpaa muistia, laittaisitko linkin tms - Lumia 1020, 41 vaan
alle euron kirjoitti:
”Muisti nykyään maksaa alle euron giga”
> mistä saa noin halpaa muistia, laittaisitko linkin tmsitse olen tuolta ostanut, 64 GB, yli 10 kpl, tilasin 5 vrk välein jotta tulee yksittäin ja kaikki on tullut, yksi tosin toimii vain 32 GBittisenä.
http://www.aliexpress.com/item/8GB-16GB-32GB-64GB-Micro-SD-HC-Transflash-TF-CARD-Free-shipping-Free-adapter-White-retail/704429428.html alle euron kirjoitti:
”Muisti nykyään maksaa alle euron giga”
> mistä saa noin halpaa muistia, laittaisitko linkin tmsViimeksi ostin hulluilta päiviltä. 32 gigan MicroSDHC taisi olla jotain 23 euroa.
- Pelkät pikselit
okaro kirjoitti:
Viimeksi ostin hulluilta päiviltä. 32 gigan MicroSDHC taisi olla jotain 23 euroa.
No kun ei kyse ole pelkästä muistista vaan siitä jaksaako pyöriä koneella?
Pelkät pikselit kirjoitti:
No kun ei kyse ole pelkästä muistista vaan siitä jaksaako pyöriä koneella?
Häh?
Pelkät pikselit kirjoitti:
No kun ei kyse ole pelkästä muistista vaan siitä jaksaako pyöriä koneella?
Häh?
- ....
Pikseleiden määrään ei kannata tuijottaa. Nykykameroissa on kaikissa ihan tarpeeksi pikseleitä. Pikseleiden "koko" on se joka ratkaisee. Mitä isommat pikselit, sen vähemmän kohinaa ja siten parempia kuvia.
Valitettavast pikseleiden kokoa ei ilmoiteta joten vaatii vähän kaivamista että saa selville. Tämä sivusto auttaa ( Pixel pitch (µm) ):
http://www.dxomark.com/Cameras/Ratings
"pikseleiden koko" -aiheesta kiinnostuneille löytyy lisätietoa täältä:
http://www.clarkvision.com/articles/does.pixel.size.matter/
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ymmärrän paremmin kuin koskaan
Roikut kädessäni ja vedät puoleesi. Näen kuitenkin tämän kaiken lävitse ja kaikkien takia minun on tehtävä tämä. Päästän475146- 3261918
Nainen, se auttaisi jo paljon minua
tuskissani, jos tunnustaisit sinulla olevan tunteita, vaikka et haluaisikaan suhdetta. Olisi upeaa tietää, että olen sin1131838Anja ja Janne
Eli nämä kosulan manipellet sai raploojan tubetuksen loppumaan,sitten selitellään uusimmalla videolla ettei heillä ollut701517Tässä epämiellyttävä totuus
Sinä olet henkisesti sairas ja se on epämiellyttävä totuus jota välttelet ja jota et halua kuulla sanottavan. Sinä elät681467- 811214
Elämäni rakkaus
Miten hirveästi haluaisin olla lähelläsi, halata sinua ja kuiskata monta kertaa, että rakastan sinua. Hyvää yötä! Mieh321213- 361056
- 421035
Mikä sinussa on parasta
Olet sellainen ihana kokonaisuus, että en löydä huonoa juttua. Mutta siis parasta. Tarmokkuus, pitkäjänteisyys, kädet, ä21984