Hän on Rauhanruhtinas!

http://www.youtube.com/watch?v=m5_fiVnuAh4


Elegia

Haihtuvi nuoruus niinkuin vierivä virta.
Langat jo harmaat lyö elon kultainen pirta.
Turhaan, oi turhaan tartun ma hetkehen kiini,
riemua ei suo rattoisa seura, ei viini.

Häipyvät taakse tahtoni ylpeät päivät.
Henkeni hurmat ammoin jo jälkehen jäivät.
Notkosta nousin. Taasko on painua tieni?
Toivoni ainoo: tuskaton tuokio pieni.

Tiedän ma: rauha mulle on mullassa suotu.
Etsijän tielle ei lepo lempeä luotu,
pohjoinen puhuu, myrskyhyn aurinko vaipuu,
jää punajuova: kauneuden voimaton kaipuu.

Upposi mereen unteni kukkivat kunnaat.
Mies olen köyhä: kallit on laulujen lunnaat.
Kaikkeni annoin, hetken ma heilua jaksoin,
haavehen kullat mieleni murheella maksoin.

Uupunut olen, ah, sydänjuurihin saakka!
Liikako lienee pantukin paatinen taakka?
Tai olen niitä, joilla on tahto, ei voima?
Voittoni tyhjä, työn tulos tuntoni soima.

Siis oli suotta kestetyt, vaikeat vaivat,
katkotut kahleet, poltetut, rakkahat laivat?
Nytkö ma kaadun, kun olis kaikkeni tarpeen?
Jähmetyn jääksi, kun meni haavani arpeen.

Toivoton taisto taivaan valtoja vastaan!
Kaikuvi kannel; lohduta laulu ei lastaan.
Hallatar haastaa, soi sävel sortuvin siivin.
Rotkoni rauhaan kuin peto kuoleva hiivin.

Eino Leino


Tämä kappale kertoo miehestä, joka halusi löytää totuuden elämästä, joka halusi saada mahdollisimman paljon irti elämisestä ja nähdä maailmaa.

Unelmoiva, syvällinen mies. vanhuus kolkuttaa ovelle, ja mies ei löytänyt sitä mitä koko elämänsä etsi. Hänellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin luovuttaminen, antautuminen kuolemalle ja tyhjyydelle. Kyse on siis ikuisen etsijän ikuisesta ongelmasta, elämän ristiriitaisuudesta.

Ilman Jumalaa elänyt ihminen kysyy lähdön hetkellä, tässäkö tämä oli ja mitään en saanut?

Höpö höpö!!!

Jeesus oli kylläkin sodanruhtinas, sillä hänen pitää johtaa essealaisia sodassa "pimeyden lapsia" vastaan.

Onneksi heidän aikeistaan päästiin selville ja heidät tuhottiin roomalaisten sotilaiden avustuksella.