Hevosaiheisia sanoja

Tuossa saattaa olla perää.

Panin Google-kuvahakuun hakusanaksi седёлка. Ensimmäinen hevosen valjaita laajemmin käsittelevä kuvatus vei sivustolle

http://www.yugzone.ru/horse/upraz.htm

Setolkan kohdalla sivustossa on selite ”седелка с подпругой”. Sedjolka on tuossa kirjoitettu ilman ë:n treemapisteitä, kuten venäläiset niin usein laiskuuttaan tekevät. Meidän ulkomaalaistenkin oletetaan näkevän nuo pisteet sielumme silmillä, vaikka meiltä tuo venäläinen sielu tyystin puuttuukin (joitakin dosentin titteliä käyttäviä hörhöjä kenties lukuunottamatta).

Peräkaneettina ”с подпругой”? Mahavyötäkö tarkoittanee?

Kuvahaku tuo näkyviin myös paljon eräänlaisia putkistoihin asennettavia haaroituskappaleita. Minussa ei ole läheskään tarpeeksi putkimiehen vikaa kyetäkseni sanomaan, puhuvatko suomalaisetkin röörimokarit setolkka-nimisistä putkistokomponenteista.

Juu, päivänselvää. Taitaa kuitenkin седло, седёлка olla ihan sama kuin "satula", "saddle" ym. Седло lienee muinoin ollut седъло, koska muinaisvenäjässä tavuilla oli taipumus päättyä vokaaliin.

1+9 kirjoitti:

Juu, päivänselvää. Taitaa kuitenkin седло, седёлка olla ihan sama kuin "satula", "saddle" ym. Седло lienee muinoin ollut седъло, koska muinaisvenäjässä tavuilla oli taipumus päättyä vokaaliin.

Lue lisää

Voisikohan tuon седёлка-sanan mieltää jonkinlaiseksi седло-sanan diminutiivimuodoksi? Седло ikään kuin täysimittainen satula ratsastamista varten ja седёлка vähän kuin satulan tilalle kiinnitettävä ”pikkusatula”, jonka tehtävänä on lähinnä tukea ja kannatella valjaiden muita osia?

Suomen kielessä pääte -la liitetään monesti jonkin nominin loppuun ilmaisemaan tuosta pääsanasta johdettua paikkaa, laitosta tai vastaavaa. Jos uimalassa uidaan ja puimalassa puidaan, niin satulassa ilmeisesti puhutaan puppua?

Jolkki Palkki kirjoitti:

Voisikohan tuon седёлка-sanan mieltää jonkinlaiseksi седло-sanan diminutiivimuodoksi? Седло ikään kuin täysimittainen satula ratsastamista varten ja седёлка vähän kuin satulan tilalle kiinnitettävä ”pikkusatula”, jonka tehtävänä on lähinnä tukea ja kannatella valjaiden muita osia?

Suomen kielessä pääte -la liitetään monesti jonkin nominin loppuun ilmaisemaan tuosta pääsanasta johdettua paikkaa, laitosta tai vastaavaa. Jos uimalassa uidaan ja puimalassa puidaan, niin satulassa ilmeisesti puhutaan puppua?

Lue lisää

"Седло ikään kuin täysimittainen satula ratsastamista varten ja седёлка vähän kuin satulan tilalle kiinnitettävä ”pikkusatula”, jonka tehtävänä on lähinnä tukea ja kannatella valjaiden muita osia?"

Olet oikeilla jäljillä. Luokkivaljastuksessa setolkalla ei ole kovin suurta kuormitusvaatimusta. Arviotasi mielstäni tukee se, että setolkka kiinnitetään samalle kohtaa hevosen selkää, kuin ratsastussatulakin. Sen tehtävänä on lähinnä toimia aisoja kannattavien ja niiden ylös-alas liikettä hillitsevien remmien paikoitusalustana, ja remminohjaimien kiinnityspakkoina.

Tuo on kiinnostava havainto, että suuri osa hevosen valjastukseen ja varsinkin luokkivaljastukseen kuuluvasta nimistöstä näyttää olevan peräisin venäjän kielestä. Onhan (muistaakseni) Kustaa Vilkuna esittänyt näkemyksen, jonka mukaan luokkivaljastus olisi Itämeren suomalaisten keksintö. Nimistön alkuperä ei oikein näytä tukevan kyseistä väitettä. "Luokki"-sana ja sen synonyyminä käytetty "vemmel" taas lienevät hyvinkin suomalaista alkuperää. Lieköhän niitä puolestaan lainattu venäjän kieleen?

Niinpä kiinnostaa edelleen, että ovatko myös aisojen etupään sitomisvälineinä käytetty rahe/rahje eli (monikossa rahkeet) sana peräisin venäjän kielestä? Entäpä aisojen takapään kiinnityksessä käytetty saverikko?

Jolkki Palkki kirjoitti:

Voisikohan tuon седёлка-sanan mieltää jonkinlaiseksi седло-sanan diminutiivimuodoksi? Седло ikään kuin täysimittainen satula ratsastamista varten ja седёлка vähän kuin satulan tilalle kiinnitettävä ”pikkusatula”, jonka tehtävänä on lähinnä tukea ja kannatella valjaiden muita osia?

Suomen kielessä pääte -la liitetään monesti jonkin nominin loppuun ilmaisemaan tuosta pääsanasta johdettua paikkaa, laitosta tai vastaavaa. Jos uimalassa uidaan ja puimalassa puidaan, niin satulassa ilmeisesti puhutaan puppua?

Lue lisää

Voisi.

Näin uutena vuotena pöydässä on tavallisesti "сельдь под шубой", joka useammin on muodossa "селёдка под шубой". ("Turkkisilliä" eli silliä turkin alla.) Tunnetaan myös sanalla "шуба", joten ei pidä ihmetellä, jos teille uhataan syöttää "turkki" - se on "silliä venäläisittäin".

14+2 kirjoitti:

Voisi.

Näin uutena vuotena pöydässä on tavallisesti "сельдь под шубой", joka useammin on muodossa "селёдка под шубой". ("Turkkisilliä" eli silliä turkin alla.) Tunnetaan myös sanalla "шуба", joten ei pidä ihmetellä, jos teille uhataan syöttää "turkki" - se on "silliä venäläisittäin".

Lue lisää

Siis: седёлка (setolkka) on yhtä kuin селёдка (silli)? Mikäpäs siinä – senat menevät sakaisin aina minullakin. Tahallisesti tai tahattomasti.

☺

Jouluksi tekemääni lasimestarin lohta (vai onko se suutarin silliä?) on vielä purkissa pari nokaretta jäljellä. Vaan tokkopa lienee enää ensi vuoden puolella.

Jolkki Palkki kirjoitti:

Siis: седёлка (setolkka) on yhtä kuin селёдка (silli)? Mikäpäs siinä – senat menevät sakaisin aina minullakin. Tahallisesti tai tahattomasti.

☺

Jouluksi tekemääni lasimestarin lohta (vai onko se suutarin silliä?) on vielä purkissa pari nokaretta jäljellä. Vaan tokkopa lienee enää ensi vuoden puolella.

Lue lisää

Д ja л eivät ole yhtä, mutta älä anna sen häiritä

Hevosista ja varsinkaan hevosen valjastuksesta en tiedä juuri mitään. Sen minä tiedän että ruotsiksi hevosen niskaan vedetään "sel don" kun hevonen valjastetaan. Sel don on ymmärtääkseni vanha ruotsinkielinen sana.

Sel don taitaa olla uudenmaan ruotsinkielen murretta.
Sel=silat, don=vehkeet.

"Sedjolka" ja "sel don" voivat molemmat olla "setolkan" lähteitä.


http://g3.spraakdata.gu.se/saob/show.phtml?filenr=1/236/252.html

Jolkki Palkki kirjoitti:

Siis: седёлка (setolkka) on yhtä kuin селёдка (silli)? Mikäpäs siinä – senat menevät sakaisin aina minullakin. Tahallisesti tai tahattomasti.

☺

Jouluksi tekemääni lasimestarin lohta (vai onko se suutarin silliä?) on vielä purkissa pari nokaretta jäljellä. Vaan tokkopa lienee enää ensi vuoden puolella.

Lue lisää

Diminutiivimuotojen yleisyydestä oli kyse.

Hummaburger kirjoitti:

Hevosista ja varsinkaan hevosen valjastuksesta en tiedä juuri mitään. Sen minä tiedän että ruotsiksi hevosen niskaan vedetään "sel don" kun hevonen valjastetaan. Sel don on ymmärtääkseni vanha ruotsinkielinen sana.

Sel don taitaa olla uudenmaan ruotsinkielen murretta.
Sel=silat, don=vehkeet.

"Sedjolka" ja "sel don" voivat molemmat olla "setolkan" lähteitä.


http://g3.spraakdata.gu.se/saob/show.phtml?filenr=1/236/252.html

Lue lisää

Ruotsi ei ole äidinkieleni, ei sinne päinkään! Silti en voi olla pitämättä tuostakin kielestä.

Joskus olen joutunut kääntämään ruotsin sele-sanan suomeksi joissakin työjutuissani, eikä se niissä ole kääntynyt valjaiksi vaan liiviksi (vaikka minulla ei liivin kielestä ole hajuakaan).

Humma- ja hauvapiireissä sele voisi hyvinkin vivahtaa valjaisiin päin. Onneksi eivät nuo piirit ole olleet koskaan kiinnostuneita minun palveluksistani!

Intissä meillä oli anno dazumal skutsissa monesti päällä ”tatsarit” eli taisteluliivit (jotkut puhuivat vitutusliiveistäkin). En tullut silloin ajatelleeksi, mikä tuon varusteen nimi olisi draagsviikiksi mahtanut ollakaan.

Tulkoon muuten ihan kuriositeettina ja ohimennen mainituksi, että käväisin tänään ensi kertaa yli 40 vuoteen Kansallismuseossa. Siellä oli esillä mm. ihan komea valikoima silavaljaiden osia! Olin erottavinani setolkan ja luokin toisistaan. Upeasti koristeltuja esineitä yhtä kaikki!

Valjastamassa ollut a.k.a. Jolkki Balkki

С новым годом! kirjoitti:

Д ja л eivät ole yhtä, mutta älä anna sen häiritä

Olemme yhtä mieltä emmekä häiriinny lainkaan!

Valjastamassa ollut kirjoitti:

Ruotsi ei ole äidinkieleni, ei sinne päinkään! Silti en voi olla pitämättä tuostakin kielestä.

Joskus olen joutunut kääntämään ruotsin sele-sanan suomeksi joissakin työjutuissani, eikä se niissä ole kääntynyt valjaiksi vaan liiviksi (vaikka minulla ei liivin kielestä ole hajuakaan).

Humma- ja hauvapiireissä sele voisi hyvinkin vivahtaa valjaisiin päin. Onneksi eivät nuo piirit ole olleet koskaan kiinnostuneita minun palveluksistani!

Intissä meillä oli anno dazumal skutsissa monesti päällä ”tatsarit” eli taisteluliivit (jotkut puhuivat vitutusliiveistäkin). En tullut silloin ajatelleeksi, mikä tuon varusteen nimi olisi draagsviikiksi mahtanut ollakaan.

Tulkoon muuten ihan kuriositeettina ja ohimennen mainituksi, että käväisin tänään ensi kertaa yli 40 vuoteen Kansallismuseossa. Siellä oli esillä mm. ihan komea valikoima silavaljaiden osia! Olin erottavinani setolkan ja luokin toisistaan. Upeasti koristeltuja esineitä yhtä kaikki!

Valjastamassa ollut a.k.a. Jolkki Balkki

Lue lisää

"Siellä oli esillä mm. ihan komea valikoima silavaljaiden osia! Olin erottavinani setolkan ja luokin toisistaan."

Nyt taisi mennä käsitteet sekaisin. Luokki ja setolkka eivät kuulu silavaljaisiin. Tämä (kömpelö) silavaljastus on tyypillistä Ruotsin puolella ja ilmeisesti sieltä levinnyt Suomeen. Etelä-Suomen rannikkokaistaleella on Suomenkin puolella ollut tapana ajaa silavaljailla, myös talvella rekipelissä.

Mutta muualla Suomessa on aina ajettu rekipelissä luokkivaljailla ja valjastustapaa on pyritty kaikkiin muihinkin ajotehtäviin soveltamaan, sillä sen avulla saadaan hevosen vetotehosta maksimi irti. Luokkivaljaat kun eivät kurista hevosen kaulaa, vaan paine kohdistuu luokin kaareen.

Voin pahoin aina, kun televisiosta näkyy näitä nykyajan ns, hevosmetsureita, jotka ovat valjastaneet hevosensa ruotsalaisilla silavaljailla. Jos kerran suomalaista työhevosperinnettä joku jaksaa vaalia, niin kyllä siihen mielestäni kuuluu tämä suomalaisten huippuunsa kehittämä luokkivaljastustapakin.

Se tolkka kirjoitti:

"Siellä oli esillä mm. ihan komea valikoima silavaljaiden osia! Olin erottavinani setolkan ja luokin toisistaan."

Nyt taisi mennä käsitteet sekaisin. Luokki ja setolkka eivät kuulu silavaljaisiin. Tämä (kömpelö) silavaljastus on tyypillistä Ruotsin puolella ja ilmeisesti sieltä levinnyt Suomeen. Etelä-Suomen rannikkokaistaleella on Suomenkin puolella ollut tapana ajaa silavaljailla, myös talvella rekipelissä.

Mutta muualla Suomessa on aina ajettu rekipelissä luokkivaljailla ja valjastustapaa on pyritty kaikkiin muihinkin ajotehtäviin soveltamaan, sillä sen avulla saadaan hevosen vetotehosta maksimi irti. Luokkivaljaat kun eivät kurista hevosen kaulaa, vaan paine kohdistuu luokin kaareen.

Voin pahoin aina, kun televisiosta näkyy näitä nykyajan ns, hevosmetsureita, jotka ovat valjastaneet hevosensa ruotsalaisilla silavaljailla. Jos kerran suomalaista työhevosperinnettä joku jaksaa vaalia, niin kyllä siihen mielestäni kuuluu tämä suomalaisten huippuunsa kehittämä luokkivaljastustapakin.

Lue lisää

Juuri tätä pelkäsinkin. Kun lähtee varsalla heinään, tulee jäitä tupaan ja lunta porstuaan niin että vesi tippuu vempeleestä.

Erotan juuri ja juuri setolkan luokista ja saverikon marhaminnasta, mutta eri valjastustapojen nimitysten hallitsemiseen ei minulla ole rahkeita.

Nöyrin kiitokseni valistuksesta!

Valjastamassa ollut kirjoitti:

Juuri tätä pelkäsinkin. Kun lähtee varsalla heinään, tulee jäitä tupaan ja lunta porstuaan niin että vesi tippuu vempeleestä.

Erotan juuri ja juuri setolkan luokista ja saverikon marhaminnasta, mutta eri valjastustapojen nimitysten hallitsemiseen ei minulla ole rahkeita.

Nöyrin kiitokseni valistuksesta!

Lue lisää

"....ei minulla ole rahkeita."

Tämä rahkeisiin liittyvä sanontapa "riittääkö rahkeet" on eräs sellainen, jonka käyttöä toivoisi, näin työhevoskulttuuria henkilökohtaisesti harrastaneena, ainakin teidän suomen kielen ammattimaisten taitajien välttävän.

Kysehän on jonkin paikallisen murteen sanonnasta, jossa riittämisellä tarkoitetaan kestämistä. Jos siis sanotaan kirjakielen mukaisesti, että "rahkeet eivät riitä", silloin ne eivät ole rahkeet ensinkään. Siinähän on kyse tietyn lajisesta valjasnahkasta, josta puhuttaessa (pituuden) riittämättömyys estää tekemästä siitä valjastuskelpoisia lenkkejä ja liitossolmuja. Ja silloin rahkeita ei ole olemassakaan.

Ja sitten tästä "riittääkö rahkeet" sanonnasta on kehitelty tämä aina vain hullummaksi menevä "olla rahkeita"-sanonta...

Niitä päitsiä, joihin kuolaimet kiinnitetään, sanotaan savon murteella piäkottaimet. Lienee kirjakielellä pääkodas.