Ovatko sellaiset, hevosen valjaisiin liittyvät sanat, kuten setolkka. hamutat/hamutsat ja marhaminta peräisin venäjän kielestä? Tai olivatpa mistä kielestä hyvänsä, niin mikähän lienee niiden alkuperäinen muoto?
Jotenkin ne vain kuulostavat venäjänkielisiltä.
Hevosaiheisia sanoja
Se tolkka
20
2022
Vastaukset
- .............
Marhaminta: marhamuntha, germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi).
Setolkka, satula: protogermaaninen sathulaz.
Hamutta: nykyvenäjässä хомут (homut).
Setolkan oletan olevan samaa perua kuin satulakin.
Tässä koni (конь) ja homutat sun muut kuvassa venäjäksi:
http://ru.wikipedia.org/wiki/Сбруя - Valjastamassa ollut
Suomisanakirja.fi-sivuston mukaan setolkka (sila, selustin) ja satula ovat venäjäksi yksi ja sama sana седло (sedlo).
http://venaja.suomisanakirja.fi/setolkka
Olen ollut apurina mukana valjastamassa työhevosta. Tehtävä oli jalo: kävimme kaverini kanssa kaatamassa hänen kotitilansa metsästä koulumme juhlasaliin kookkaan ja komean joulukuusen. Veimme sen saman tien työreellä useamman kilometrin matkan aina koululle saakka. Olisikohan kyseessä ollut joulu 1966?
Koulumme penkkariperinteeseen kuului vielä 1960-luvulla rekiajelu "kirkkoreessä" penkkaripaikkaan, joka oli aina jokin seudun isommista maalaistaloista. Itse pääsin nauttimaan tuollaisesta rekikyydistä helmikuussa 1969; ohjaksissa oli sillä kertaa saman kaverini isäukko. Suomisanakirja.fi on roskaa, joka on epämääräisellä tavalla koostettu ties mistä lähteistä, osittain laittomasti ja samalla asioita sotkien. Sille ei kannata antaa edes kuriositeettiarvoa.
Oikeasti ”setolkka” on selvä venäläisperäinen lainasana, vrt. nykyvenäjän ”sedjolka” (седёлка), ks. http://ozhegov.info/slovar/?q=С*&pg=39&ind=N
Tämä selittää sanan asun, joka olisi lähinnä käsittämätön, jos alkuperä olisi jokin muu.- Valjastamassa ollut
Tuossa saattaa olla perää.
Panin Google-kuvahakuun hakusanaksi седёлка. Ensimmäinen hevosen valjaita laajemmin käsittelevä kuvatus vei sivustolle
http://www.yugzone.ru/horse/upraz.htm
Setolkan kohdalla sivustossa on selite ”седелка с подпругой”. Sedjolka on tuossa kirjoitettu ilman ë:n treemapisteitä, kuten venäläiset niin usein laiskuuttaan tekevät. Meidän ulkomaalaistenkin oletetaan näkevän nuo pisteet sielumme silmillä, vaikka meiltä tuo venäläinen sielu tyystin puuttuukin (joitakin dosentin titteliä käyttäviä hörhöjä kenties lukuunottamatta).
Peräkaneettina ”с подпругой”? Mahavyötäkö tarkoittanee?
Kuvahaku tuo näkyviin myös paljon eräänlaisia putkistoihin asennettavia haaroituskappaleita. Minussa ei ole läheskään tarpeeksi putkimiehen vikaa kyetäkseni sanomaan, puhuvatko suomalaisetkin röörimokarit setolkka-nimisistä putkistokomponenteista. - 1+9
Juu, päivänselvää. Taitaa kuitenkin седло, седёлка olla ihan sama kuin "satula", "saddle" ym. Седло lienee muinoin ollut седъло, koska muinaisvenäjässä tavuilla oli taipumus päättyä vokaaliin.
- Jolkki Palkki
1+9 kirjoitti:
Juu, päivänselvää. Taitaa kuitenkin седло, седёлка olla ihan sama kuin "satula", "saddle" ym. Седло lienee muinoin ollut седъло, koska muinaisvenäjässä tavuilla oli taipumus päättyä vokaaliin.
Voisikohan tuon седёлка-sanan mieltää jonkinlaiseksi седло-sanan diminutiivimuodoksi? Седло ikään kuin täysimittainen satula ratsastamista varten ja седёлка vähän kuin satulan tilalle kiinnitettävä ”pikkusatula”, jonka tehtävänä on lähinnä tukea ja kannatella valjaiden muita osia?
Suomen kielessä pääte -la liitetään monesti jonkin nominin loppuun ilmaisemaan tuosta pääsanasta johdettua paikkaa, laitosta tai vastaavaa. Jos uimalassa uidaan ja puimalassa puidaan, niin satulassa ilmeisesti puhutaan puppua? - Se tolkka
Jolkki Palkki kirjoitti:
Voisikohan tuon седёлка-sanan mieltää jonkinlaiseksi седло-sanan diminutiivimuodoksi? Седло ikään kuin täysimittainen satula ratsastamista varten ja седёлка vähän kuin satulan tilalle kiinnitettävä ”pikkusatula”, jonka tehtävänä on lähinnä tukea ja kannatella valjaiden muita osia?
Suomen kielessä pääte -la liitetään monesti jonkin nominin loppuun ilmaisemaan tuosta pääsanasta johdettua paikkaa, laitosta tai vastaavaa. Jos uimalassa uidaan ja puimalassa puidaan, niin satulassa ilmeisesti puhutaan puppua?"Седло ikään kuin täysimittainen satula ratsastamista varten ja седёлка vähän kuin satulan tilalle kiinnitettävä ”pikkusatula”, jonka tehtävänä on lähinnä tukea ja kannatella valjaiden muita osia?"
Olet oikeilla jäljillä. Luokkivaljastuksessa setolkalla ei ole kovin suurta kuormitusvaatimusta. Arviotasi mielstäni tukee se, että setolkka kiinnitetään samalle kohtaa hevosen selkää, kuin ratsastussatulakin. Sen tehtävänä on lähinnä toimia aisoja kannattavien ja niiden ylös-alas liikettä hillitsevien remmien paikoitusalustana, ja remminohjaimien kiinnityspakkoina.
Tuo on kiinnostava havainto, että suuri osa hevosen valjastukseen ja varsinkin luokkivaljastukseen kuuluvasta nimistöstä näyttää olevan peräisin venäjän kielestä. Onhan (muistaakseni) Kustaa Vilkuna esittänyt näkemyksen, jonka mukaan luokkivaljastus olisi Itämeren suomalaisten keksintö. Nimistön alkuperä ei oikein näytä tukevan kyseistä väitettä. "Luokki"-sana ja sen synonyyminä käytetty "vemmel" taas lienevät hyvinkin suomalaista alkuperää. Lieköhän niitä puolestaan lainattu venäjän kieleen?
Niinpä kiinnostaa edelleen, että ovatko myös aisojen etupään sitomisvälineinä käytetty rahe/rahje eli (monikossa rahkeet) sana peräisin venäjän kielestä? Entäpä aisojen takapään kiinnityksessä käytetty saverikko? - 14+2
Jolkki Palkki kirjoitti:
Voisikohan tuon седёлка-sanan mieltää jonkinlaiseksi седло-sanan diminutiivimuodoksi? Седло ikään kuin täysimittainen satula ratsastamista varten ja седёлка vähän kuin satulan tilalle kiinnitettävä ”pikkusatula”, jonka tehtävänä on lähinnä tukea ja kannatella valjaiden muita osia?
Suomen kielessä pääte -la liitetään monesti jonkin nominin loppuun ilmaisemaan tuosta pääsanasta johdettua paikkaa, laitosta tai vastaavaa. Jos uimalassa uidaan ja puimalassa puidaan, niin satulassa ilmeisesti puhutaan puppua?Voisi.
Näin uutena vuotena pöydässä on tavallisesti "сельдь под шубой", joka useammin on muodossa "селёдка под шубой". ("Turkkisilliä" eli silliä turkin alla.) Tunnetaan myös sanalla "шуба", joten ei pidä ihmetellä, jos teille uhataan syöttää "turkki" - se on "silliä venäläisittäin". - Jolkki Palkki
14+2 kirjoitti:
Voisi.
Näin uutena vuotena pöydässä on tavallisesti "сельдь под шубой", joka useammin on muodossa "селёдка под шубой". ("Turkkisilliä" eli silliä turkin alla.) Tunnetaan myös sanalla "шуба", joten ei pidä ihmetellä, jos teille uhataan syöttää "turkki" - se on "silliä venäläisittäin".Siis: седёлка (setolkka) on yhtä kuin селёдка (silli)? Mikäpäs siinä – senat menevät sakaisin aina minullakin. Tahallisesti tai tahattomasti.
☺
Jouluksi tekemääni lasimestarin lohta (vai onko se suutarin silliä?) on vielä purkissa pari nokaretta jäljellä. Vaan tokkopa lienee enää ensi vuoden puolella. - С новым годом!
Jolkki Palkki kirjoitti:
Siis: седёлка (setolkka) on yhtä kuin селёдка (silli)? Mikäpäs siinä – senat menevät sakaisin aina minullakin. Tahallisesti tai tahattomasti.
☺
Jouluksi tekemääni lasimestarin lohta (vai onko se suutarin silliä?) on vielä purkissa pari nokaretta jäljellä. Vaan tokkopa lienee enää ensi vuoden puolella.Д ja л eivät ole yhtä, mutta älä anna sen häiritä
- Hummaburger
Hevosista ja varsinkaan hevosen valjastuksesta en tiedä juuri mitään. Sen minä tiedän että ruotsiksi hevosen niskaan vedetään "sel don" kun hevonen valjastetaan. Sel don on ymmärtääkseni vanha ruotsinkielinen sana.
Sel don taitaa olla uudenmaan ruotsinkielen murretta.
Sel=silat, don=vehkeet.
"Sedjolka" ja "sel don" voivat molemmat olla "setolkan" lähteitä.
http://g3.spraakdata.gu.se/saob/show.phtml?filenr=1/236/252.html - ........
Jolkki Palkki kirjoitti:
Siis: седёлка (setolkka) on yhtä kuin селёдка (silli)? Mikäpäs siinä – senat menevät sakaisin aina minullakin. Tahallisesti tai tahattomasti.
☺
Jouluksi tekemääni lasimestarin lohta (vai onko se suutarin silliä?) on vielä purkissa pari nokaretta jäljellä. Vaan tokkopa lienee enää ensi vuoden puolella.Diminutiivimuotojen yleisyydestä oli kyse.
- Valjastamassa ollut
Hummaburger kirjoitti:
Hevosista ja varsinkaan hevosen valjastuksesta en tiedä juuri mitään. Sen minä tiedän että ruotsiksi hevosen niskaan vedetään "sel don" kun hevonen valjastetaan. Sel don on ymmärtääkseni vanha ruotsinkielinen sana.
Sel don taitaa olla uudenmaan ruotsinkielen murretta.
Sel=silat, don=vehkeet.
"Sedjolka" ja "sel don" voivat molemmat olla "setolkan" lähteitä.
http://g3.spraakdata.gu.se/saob/show.phtml?filenr=1/236/252.htmlRuotsi ei ole äidinkieleni, ei sinne päinkään! Silti en voi olla pitämättä tuostakin kielestä.
Joskus olen joutunut kääntämään ruotsin sele-sanan suomeksi joissakin työjutuissani, eikä se niissä ole kääntynyt valjaiksi vaan liiviksi (vaikka minulla ei liivin kielestä ole hajuakaan).
Humma- ja hauvapiireissä sele voisi hyvinkin vivahtaa valjaisiin päin. Onneksi eivät nuo piirit ole olleet koskaan kiinnostuneita minun palveluksistani!
Intissä meillä oli anno dazumal skutsissa monesti päällä ”tatsarit” eli taisteluliivit (jotkut puhuivat vitutusliiveistäkin). En tullut silloin ajatelleeksi, mikä tuon varusteen nimi olisi draagsviikiksi mahtanut ollakaan.
Tulkoon muuten ihan kuriositeettina ja ohimennen mainituksi, että käväisin tänään ensi kertaa yli 40 vuoteen Kansallismuseossa. Siellä oli esillä mm. ihan komea valikoima silavaljaiden osia! Olin erottavinani setolkan ja luokin toisistaan. Upeasti koristeltuja esineitä yhtä kaikki!
Valjastamassa ollut a.k.a. Jolkki Balkki - Vuottapa vuotta!
С новым годом! kirjoitti:
Д ja л eivät ole yhtä, mutta älä anna sen häiritä
Olemme yhtä mieltä emmekä häiriinny lainkaan!
- Se tolkka
Valjastamassa ollut kirjoitti:
Ruotsi ei ole äidinkieleni, ei sinne päinkään! Silti en voi olla pitämättä tuostakin kielestä.
Joskus olen joutunut kääntämään ruotsin sele-sanan suomeksi joissakin työjutuissani, eikä se niissä ole kääntynyt valjaiksi vaan liiviksi (vaikka minulla ei liivin kielestä ole hajuakaan).
Humma- ja hauvapiireissä sele voisi hyvinkin vivahtaa valjaisiin päin. Onneksi eivät nuo piirit ole olleet koskaan kiinnostuneita minun palveluksistani!
Intissä meillä oli anno dazumal skutsissa monesti päällä ”tatsarit” eli taisteluliivit (jotkut puhuivat vitutusliiveistäkin). En tullut silloin ajatelleeksi, mikä tuon varusteen nimi olisi draagsviikiksi mahtanut ollakaan.
Tulkoon muuten ihan kuriositeettina ja ohimennen mainituksi, että käväisin tänään ensi kertaa yli 40 vuoteen Kansallismuseossa. Siellä oli esillä mm. ihan komea valikoima silavaljaiden osia! Olin erottavinani setolkan ja luokin toisistaan. Upeasti koristeltuja esineitä yhtä kaikki!
Valjastamassa ollut a.k.a. Jolkki Balkki"Siellä oli esillä mm. ihan komea valikoima silavaljaiden osia! Olin erottavinani setolkan ja luokin toisistaan."
Nyt taisi mennä käsitteet sekaisin. Luokki ja setolkka eivät kuulu silavaljaisiin. Tämä (kömpelö) silavaljastus on tyypillistä Ruotsin puolella ja ilmeisesti sieltä levinnyt Suomeen. Etelä-Suomen rannikkokaistaleella on Suomenkin puolella ollut tapana ajaa silavaljailla, myös talvella rekipelissä.
Mutta muualla Suomessa on aina ajettu rekipelissä luokkivaljailla ja valjastustapaa on pyritty kaikkiin muihinkin ajotehtäviin soveltamaan, sillä sen avulla saadaan hevosen vetotehosta maksimi irti. Luokkivaljaat kun eivät kurista hevosen kaulaa, vaan paine kohdistuu luokin kaareen.
Voin pahoin aina, kun televisiosta näkyy näitä nykyajan ns, hevosmetsureita, jotka ovat valjastaneet hevosensa ruotsalaisilla silavaljailla. Jos kerran suomalaista työhevosperinnettä joku jaksaa vaalia, niin kyllä siihen mielestäni kuuluu tämä suomalaisten huippuunsa kehittämä luokkivaljastustapakin. - Valjastamassa ollut
Se tolkka kirjoitti:
"Siellä oli esillä mm. ihan komea valikoima silavaljaiden osia! Olin erottavinani setolkan ja luokin toisistaan."
Nyt taisi mennä käsitteet sekaisin. Luokki ja setolkka eivät kuulu silavaljaisiin. Tämä (kömpelö) silavaljastus on tyypillistä Ruotsin puolella ja ilmeisesti sieltä levinnyt Suomeen. Etelä-Suomen rannikkokaistaleella on Suomenkin puolella ollut tapana ajaa silavaljailla, myös talvella rekipelissä.
Mutta muualla Suomessa on aina ajettu rekipelissä luokkivaljailla ja valjastustapaa on pyritty kaikkiin muihinkin ajotehtäviin soveltamaan, sillä sen avulla saadaan hevosen vetotehosta maksimi irti. Luokkivaljaat kun eivät kurista hevosen kaulaa, vaan paine kohdistuu luokin kaareen.
Voin pahoin aina, kun televisiosta näkyy näitä nykyajan ns, hevosmetsureita, jotka ovat valjastaneet hevosensa ruotsalaisilla silavaljailla. Jos kerran suomalaista työhevosperinnettä joku jaksaa vaalia, niin kyllä siihen mielestäni kuuluu tämä suomalaisten huippuunsa kehittämä luokkivaljastustapakin.Juuri tätä pelkäsinkin. Kun lähtee varsalla heinään, tulee jäitä tupaan ja lunta porstuaan niin että vesi tippuu vempeleestä.
Erotan juuri ja juuri setolkan luokista ja saverikon marhaminnasta, mutta eri valjastustapojen nimitysten hallitsemiseen ei minulla ole rahkeita.
Nöyrin kiitokseni valistuksesta! - Se tolkka
Valjastamassa ollut kirjoitti:
Juuri tätä pelkäsinkin. Kun lähtee varsalla heinään, tulee jäitä tupaan ja lunta porstuaan niin että vesi tippuu vempeleestä.
Erotan juuri ja juuri setolkan luokista ja saverikon marhaminnasta, mutta eri valjastustapojen nimitysten hallitsemiseen ei minulla ole rahkeita.
Nöyrin kiitokseni valistuksesta!"....ei minulla ole rahkeita."
Tämä rahkeisiin liittyvä sanontapa "riittääkö rahkeet" on eräs sellainen, jonka käyttöä toivoisi, näin työhevoskulttuuria henkilökohtaisesti harrastaneena, ainakin teidän suomen kielen ammattimaisten taitajien välttävän.
Kysehän on jonkin paikallisen murteen sanonnasta, jossa riittämisellä tarkoitetaan kestämistä. Jos siis sanotaan kirjakielen mukaisesti, että "rahkeet eivät riitä", silloin ne eivät ole rahkeet ensinkään. Siinähän on kyse tietyn lajisesta valjasnahkasta, josta puhuttaessa (pituuden) riittämättömyys estää tekemästä siitä valjastuskelpoisia lenkkejä ja liitossolmuja. Ja silloin rahkeita ei ole olemassakaan.
Ja sitten tästä "riittääkö rahkeet" sanonnasta on kehitelty tämä aina vain hullummaksi menevä "olla rahkeita"-sanonta...
- horse-anna
Apassionania
- Anonyymi
Mitä hevosiin liittyviä ERIKOISIA sanoja tiedätte voitteko kertoo🤔🤔🥺🥺
- Anonyymi
Niitä päitsiä, joihin kuolaimet kiinnitetään, sanotaan savon murteella piäkottaimet. Lienee kirjakielellä pääkodas.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1414467- 932139
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap152071Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi761894Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.
Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat1421542Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos541522VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu1041395- 751316
- 1011297
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1201109