Tähtitaivaan kuvaaminen

Ja sitten tietysti tarkennus manuaali(MF)-asentoon tuon jälkeen ;-) Kannattaa myös harkita tarkennusrenkaan teippaamista paikoilleen. Tuppaa kuvaustohinassa helposti liikkumaan.

FocusInfinity kirjoitti:

Ja sitten tietysti tarkennus manuaali(MF)-asentoon tuon jälkeen ;-) Kannattaa myös harkita tarkennusrenkaan teippaamista paikoilleen. Tuppaa kuvaustohinassa helposti liikkumaan.

Lue lisää

Objektiiveissa joissa on manuaalisen etäisyyssäädön mahdollisuus se on helppoa toteuttaa, valitaan MF eli manual focus ja kierretään säätö siihen "nukkuvaan" kasiin (8 kallellaan eli ääretön).

Jos optiikasta puuttuu MF toimi niin se pitää tarkentaa mahdollisimman kaukaiseen kohteeseen ja sen jälkeen valita kameran valinnasta MF. En ole moisiin törmännyt mutta se ei tee niitä olemattomiksi.

Ei tuo teippausneuvokaan ole ihan turha sillä kaikki on mahdollista.

Noin minä ainakin kokeilisin!

Työeläkeläinen kirjoitti:

Objektiiveissa joissa on manuaalisen etäisyyssäädön mahdollisuus se on helppoa toteuttaa, valitaan MF eli manual focus ja kierretään säätö siihen "nukkuvaan" kasiin (8 kallellaan eli ääretön).

Jos optiikasta puuttuu MF toimi niin se pitää tarkentaa mahdollisimman kaukaiseen kohteeseen ja sen jälkeen valita kameran valinnasta MF. En ole moisiin törmännyt mutta se ei tee niitä olemattomiksi.

Ei tuo teippausneuvokaan ole ihan turha sillä kaikki on mahdollista.

Noin minä ainakin kokeilisin!

Lue lisää

Enpä ole niin alkeellista objektiivia nähnyt, ettei sitä manuaalille saa ja tarkennettua. Halvimmissa ei kuitenkaan ole varsinaista tarkennusrengasta, vaan pitää objektiivin etureunasta pyörittää.

Teippaus on hyvä konsti. Jotkut objektiivit on niin löysiä manuaaliasennossa, että ne hiljakseen valuu, jos objektiivi osoittaa ylös tai alaspäin.
Ylöspäin suunnattuna tarkennus valuu äärettömään päin, mikä ei haita, ellei objektiivissa ole pelivaraa äärettömän taakse, kuten nykyääm on tapana.
Kannattaa tarkistaa etukäteen, eikä luottaa säädön loppuvan äärettömään.
Zoomeilla voi nyös zoomaus valua ja sekin kannattaa teipata.

En oikein ymmärrä tuota "tarkennusvaikeutta" koska käyttämäni kamerat on tarkentaneet AF:llä yksittäiseen tähteen, jos vain se etsimessä silmään näkyy.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Objektiiveissa joissa on manuaalisen etäisyyssäädön mahdollisuus se on helppoa toteuttaa, valitaan MF eli manual focus ja kierretään säätö siihen "nukkuvaan" kasiin (8 kallellaan eli ääretön).

Jos optiikasta puuttuu MF toimi niin se pitää tarkentaa mahdollisimman kaukaiseen kohteeseen ja sen jälkeen valita kameran valinnasta MF. En ole moisiin törmännyt mutta se ei tee niitä olemattomiksi.

Ei tuo teippausneuvokaan ole ihan turha sillä kaikki on mahdollista.

Noin minä ainakin kokeilisin!

Lue lisää

>"nukkuvaan" kasiin (8 kallellaan eli ääretön).

Eikö olisi paljon helpompaa kirjoittaa lyhyesti ∞ ?

iuurgfeu kirjoitti:

Enpä ole niin alkeellista objektiivia nähnyt, ettei sitä manuaalille saa ja tarkennettua. Halvimmissa ei kuitenkaan ole varsinaista tarkennusrengasta, vaan pitää objektiivin etureunasta pyörittää.

Teippaus on hyvä konsti. Jotkut objektiivit on niin löysiä manuaaliasennossa, että ne hiljakseen valuu, jos objektiivi osoittaa ylös tai alaspäin.
Ylöspäin suunnattuna tarkennus valuu äärettömään päin, mikä ei haita, ellei objektiivissa ole pelivaraa äärettömän taakse, kuten nykyääm on tapana.
Kannattaa tarkistaa etukäteen, eikä luottaa säädön loppuvan äärettömään.
Zoomeilla voi nyös zoomaus valua ja sekin kannattaa teipata.

En oikein ymmärrä tuota "tarkennusvaikeutta" koska käyttämäni kamerat on tarkentaneet AF:llä yksittäiseen tähteen, jos vain se etsimessä silmään näkyy.

Lue lisää

Canonin 18-135 putkessa ei taida olla ääretöntä, eikä koko etäisyysateikkoa. Lisäksi se kiertyy äärettömän yli.

18-135 kirjoitti:

Canonin 18-135 putkessa ei taida olla ääretöntä, eikä koko etäisyysateikkoa. Lisäksi se kiertyy äärettömän yli.

Eihän noissa halvoissa sellaisia ylellisyyksiä ole, kuin etäisyysasteikko.
Tarkennuskin usein muuttuu zoomatessa ja pitää erikseen tarkentaa joka rajaukselle.
Vaikka ei tarkennus aina pysy täysin kohdallaan kalliimmissakaan zoomeissa, virhe vain on pienempi.

Kokeile AF:ä.
Itse kuvasin eilen raketteja AF tarkennuksella ja hyvin ehti.

Tietysti asian voi hoitaa sitenkin, että tarkentaa objektiivin päivällä ja teippaa siihen asentoon. Zoomauksen myös.

Noissa 5,6 objektiiveissa on vain se vika, ettei niitä voi paljon himmennellä valotusajan liiallisen pidentymisen vuoksi ja jos tarkennus on pielessä on se pielessä.

Miksi miksi? kirjoitti:

>"nukkuvaan" kasiin (8 kallellaan eli ääretön).

Eikö olisi paljon helpompaa kirjoittaa lyhyesti ∞ ?

Asianhan voi monessa tapauksessa ilmaista useammalla tavalla, pääasia on lukijan ymmärtäminen jonka sinäkin onneksi onnistuit tekemään kommentistasi päätellen.

Jotkut meistä ovat monisanaisempia kuin toiset, ei se mikään synti liene? kuten ei lyhytsanaisuuskaan!

Työeläkeläinen kirjoitti:

Objektiiveissa joissa on manuaalisen etäisyyssäädön mahdollisuus se on helppoa toteuttaa, valitaan MF eli manual focus ja kierretään säätö siihen "nukkuvaan" kasiin (8 kallellaan eli ääretön).

Jos optiikasta puuttuu MF toimi niin se pitää tarkentaa mahdollisimman kaukaiseen kohteeseen ja sen jälkeen valita kameran valinnasta MF. En ole moisiin törmännyt mutta se ei tee niitä olemattomiksi.

Ei tuo teippausneuvokaan ole ihan turha sillä kaikki on mahdollista.

Noin minä ainakin kokeilisin!

Lue lisää

Varsinkin kuluttajahintaluokissa nuo objektiivien tarkennusrenkaan merkinnät (jos niitä edes on) ei useinkaan ole kovinkaan tarkkoja ja mielestäni turhaa työtä aiheutuu siitä, että joutuu edes takaisin sahaamaan äärettömän merkin kohdalla kunnes ollaan oikealla millin sadasosan kokoisella alueella koko tarkennusskaalalla :-)

Olen siis huomannut tuon obiskalla kuin obiskalla nopeimmaksi ja helpoimmaksi keinoksi. Se ei todellakaan tarkoittanut, etteikö muutenkin pystyisi.

Jäi sanomatta että vakavampi tähtien kuvaaminen tarvitsee seurantajalustan, jotta kuvaus yleensä pitkillä valotusajoilla (kymmenistä sekunneista pitemmät valotusajat) onnistuu. Tämä siitä syystä että maapallo pyörii. Jos kuvataan vaikkapa kolmesataa millisellä sekä paikallaan olevalla jalustalla esim. minuutin valotuksella, siinä ajassa tähdet ovat jo ehtineet piirtyä viirumaisina kuvaan. Tässä vaikuttaa tietenkin polttoväli, eli laajakulmalla ei viirumaisuus vielä sillälailla näy.

Kameran on seurattava tähtiä mahdollisimman tarkasti että ne piirtyisivät pistemäisinä kuvaan. Mitä isompi polttoväli on, sitä tarkemman olisi seurannan oltava mikäli halutaan tähdet pistemäisinä kuvaan.

Eri juttu on jos haluaa kuvata erityisesti viirutähtikuvia - siinä riittää tavallinen jalusta ja optiikka voi olla mikä tahansa. Valovoimaiset laajakulmat ja normikset ovat erityisen hyviä siihen tarkoitukseen, ja myöskin revontulikuvaukseen.

Kameran kanniskelija kirjoitti:

Jäi sanomatta että vakavampi tähtien kuvaaminen tarvitsee seurantajalustan, jotta kuvaus yleensä pitkillä valotusajoilla (kymmenistä sekunneista pitemmät valotusajat) onnistuu. Tämä siitä syystä että maapallo pyörii. Jos kuvataan vaikkapa kolmesataa millisellä sekä paikallaan olevalla jalustalla esim. minuutin valotuksella, siinä ajassa tähdet ovat jo ehtineet piirtyä viirumaisina kuvaan. Tässä vaikuttaa tietenkin polttoväli, eli laajakulmalla ei viirumaisuus vielä sillälailla näy.

Kameran on seurattava tähtiä mahdollisimman tarkasti että ne piirtyisivät pistemäisinä kuvaan. Mitä isompi polttoväli on, sitä tarkemman olisi seurannan oltava mikäli halutaan tähdet pistemäisinä kuvaan.

Eri juttu on jos haluaa kuvata erityisesti viirutähtikuvia - siinä riittää tavallinen jalusta ja optiikka voi olla mikä tahansa. Valovoimaiset laajakulmat ja normikset ovat erityisen hyviä siihen tarkoitukseen, ja myöskin revontulikuvaukseen.

Lue lisää

Heitänpä tähän(kin) jatkoksi, että ilman seurantajalustaa kuvattaessa allaolevan linkin avulla voi helposti laskea maksimivalotusajat eri kamera/objektiivi-yhdistelmille, joilla tähdet pysyvät vielä pisteinä:

http://www.sceneplanner.com/tool3.php

Kameran kanniskelija kirjoitti:

Jäi sanomatta että vakavampi tähtien kuvaaminen tarvitsee seurantajalustan, jotta kuvaus yleensä pitkillä valotusajoilla (kymmenistä sekunneista pitemmät valotusajat) onnistuu. Tämä siitä syystä että maapallo pyörii. Jos kuvataan vaikkapa kolmesataa millisellä sekä paikallaan olevalla jalustalla esim. minuutin valotuksella, siinä ajassa tähdet ovat jo ehtineet piirtyä viirumaisina kuvaan. Tässä vaikuttaa tietenkin polttoväli, eli laajakulmalla ei viirumaisuus vielä sillälailla näy.

Kameran on seurattava tähtiä mahdollisimman tarkasti että ne piirtyisivät pistemäisinä kuvaan. Mitä isompi polttoväli on, sitä tarkemman olisi seurannan oltava mikäli halutaan tähdet pistemäisinä kuvaan.

Eri juttu on jos haluaa kuvata erityisesti viirutähtikuvia - siinä riittää tavallinen jalusta ja optiikka voi olla mikä tahansa. Valovoimaiset laajakulmat ja normikset ovat erityisen hyviä siihen tarkoitukseen, ja myöskin revontulikuvaukseen.

Lue lisää

tarvitsee seurantajalustan?

Ei kai mitään seurantajalustoja ole olemassakaan. Tähtiä seurataan jalustan päähän kiinnitetyll seurantamoottorilla.

viirutähtikuvia kirjoitti:

tarvitsee seurantajalustan?

Ei kai mitään seurantajalustoja ole olemassakaan. Tähtiä seurataan jalustan päähän kiinnitetyll seurantamoottorilla.

On niitä olemassa. Tuossa kotimainen firma joka välittää näitä laitteita:

http://www.ylva-astronomia.fi/jalustat.htm

Palstan ”ylimpien asiantuntijoiden” mukaan kennon ”polttaminen” pitkään kuumentaa kennon ihan pilalle ja tyhjentää akun alle aikayksikön.

Syyskesästä innostuin kokeilemaan ja yritin täältä asutuksen keskeltä löytää "pimeää" paikkaa mutta silmin pimeässä kamera löysi valoja taivaanrannasta.

Otin koe kuvia ajoilla 10 - 30 sek ja aina ajan kasvaessa myös tähtien määrä ja hajavalo kasvoivat. Kamerana taisi olla D800 ja siinä laajakulmazoomi 16 - 35 mm F4 VR joskin VR oli pois kytkettynä, muistaakseni.

https://picasaweb.google.com/Tapani.Niittyaro/2013Tahtitaivaskuvia#5972736404906379138

Tuon kuvan kanssa samassa kansiossa on muutama kuva tähtitaivaasta.

Valitettavasti kamerassani oli tuo 30 sek maksimiaika jonka sain asetettua mutta ensi syksyn taivaista saan pidempiä hankittuani kaukolaukaisimen, tosin muutaman kympin manuaalisen ainoastaan.

Mielestäni 30 sek kuvissa on jo hieman viirumaisuutta tähdissä, arvelen muutaman minuutin valotuksella saatavan huomattavan pitkiä viiruja pohjantähteä mukaan laskematta koska se pysyy paikallaan varsin hyvin.