Itä-Suomessa on ollut tapana kutsua joitakin kartanoita hoveiksi? Mihin tämä perustuu?
Onko hovilla tarkoitettu herraskartanoa?
Onko hovilla tarkoitettu herraskartanoa?
Kartanon kutsuminen hoviksi
Tietämätön Tollo
26277
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Vaikken tietäisi niin luulisin että hovi tulee joko saksan sanasta Hof tai ruotsin sanasta hov. Kumma kyllä venäjän pihaa tai piiriä tai tuomioistuinta tarkoittava sana on erilainen. Kielitieteilijät valaiskaa?
Tuskinpa tavikset siellä kinkereilla tai kansakouluissa paljoa hoveja miettivät.
Pohjois-Karjalassa kuulin sanottavan, että "mennään Eeron pihhaan", kun mennään Eeron kotiin. Eeron koti oli tavallinen pienehkö maatila.
Tietääkseni Itä-Suomessa kaikki kartanot ovat hoveja. Länteen mentäessä raja hovin ja kartanon välillä lienee liukuva.
"Pohjois-Karjalassa kuulin sanottavan, että "mennään Eeron pihhaan",
Niin, ja kun sinne pihaan sitten mennään, sitä pihamaata kutsutaan savolaismurteissa kartanoksi.
Vieras ei siis parkkeeraa autoaan maalaistalon pihamaalle vaan sen kartanolle.
Muistattehan sen Tapio Rautavaaran laulun "Talo oli Suomen ruotsalainen, jonneka poikkesi matkalainen..."
Siinähän alkuosassa kerrotaan, kuinka talosta kuului laulu "kartanolle asti, ruotsin voittoisasti..."
Laulu ei siis kuulunut läheiselle suurtilalle, vaan saman talon pihamaalle.
Tuskin siellä on kutsuttu asioita sen kummemmaksi. Itä-Suomi oli lähinnä germaani herrojen siirtokunta. Liekö siitä tavat tulleet.
aluksi nimenomaan lahjoitusmaalle perustettua kartanoa. Itsenäisyyden aikana se oli mikä tahansa iso maatila, joka täytti tietyt kokoon ja rakennuksiin liittyvät tunnukset.
Olen ajatellut että hovi oli kuninkaan tai keisarin antama jonkun alueen verotusoikeus. Edun saaja perusti alueelleen hovin, josta käsin verotettiin ja hallittiin alamaisia. Esikuvana tietysti kuninkaan ja keisarin hovi.
Kartano ei kuulunut valtion hallintoon.
Näitä rälssi-tiloja ja sätereitä myönnettiin kyllä, virkamiehille ja muille jotka oli aateloitu, yksityinen verovapaa tila oli rustholli ja se oli aina omistajansa oma.
Kartano on yli 1000 hehtaaria, se vaikuttaa veronmäärään, muuten se kerro paljoakaan tilan luonteesta, oli mikä ja miten sukuun tullut.
"Kartano on yli 1000 hehtaaria, se vaikuttaa veronmäärään, muuten se kerro paljoakaan tilan luonteesta, oli mikä ja miten sukuun tullut."
Jotta maatilaa kutsuttiin kartanoksi, tuli sen olla alueeltaan satoja hehtaareja ja viljeltyäkin vähintään 100. Sen tuli olla säätyläisen omistuksessa ja erottua rakennuksiltaan talonpoikaistaloista.Ruotsin aikana kartano oli usein rälssi tai ratsutila.
Itsenäistymisen aikana tilanne muuttui. Kartanoita tuli myös ei-säätyläisten haltuun. Nimi yleensä säilyi.
Kartano tulee ruotsin sanasta gård. Hovi tulee saksan sanasta Hof, piha , maatila, hovi. Itä-Suomessa oli paljon baltteja kartanoiden omistajina, siksi sana hovi tarttui sinne.
Kartanoiden ja myös suurten maatilojen vuokratorppia ruvettiin lunastamaan itsenäisiksi tiloiksi heti itsenäisyytemme alkuaikoina.
Kartanoita käsitellään tavallisina maatiloina esim. maataloustukien saajina. Museovirasto vahtii kuitenkin, että rakennuksia ei voi purkaa tai muuttaa miten sattuu.
Väinö Linnan Koskela oli pappilan torppari.
Onhan ne evakoille hovikartanot maksettu jo 5 kertaa? Tälle puolen rajaa jääneet siis saivat tappion, kun pitää niitä vain pitää vieläkin.
evakoille maksettiin alenevan asteikon mukaan. Siis pieni tila sai suhteessa suuremman korvauksen kuin suuri.
Evakoille erotettiin maita nimenomaan kartanoista ja suutiloista.
Ei niille evakoille mitään maksettu niistä tiloista, vaan ne maksut meni niille joilta ne maat otettiin jotka luovutettiin evakoille, evakko sai maata tilalle Suomesta, maaseudulta pelto-metsätilan tai kaupungista tontin.
Hinta ei muuten ollut häävi, maa korvattiin vuoden 1939 markka-arvolla, mikä oli ihan toinen mitä oli todellinen arvo, kun sota-ajan iflaatio oli jyrännyt kuusi vuotta.
Valtio, kunnat ja seurakunnat luovuttivat paljon maistaan. Kaupungeissa tontteja saivat myös maattomat rintamamiehet.
evakoille pienissä erissä. Valtio maksoi luovuttajille maasta ja evakot maksoivat siitä valtiolle.
ei es ole tuulesta
18.8.2013 07:07
+1
Sulje
Meilläkin vanha sukutilamme maakarttojen mukaan oli 1939 kantatilaa lohkomatta 735 ha ja lohkottua (vuokrattua aikaisemman 1922 perikunnan pesästä), ilman lainhuudatusta 116 ha. (Maamittaushallituksen karttatoimisto ja XX kunnan manttaalirekisteritiedot 1939)
Näyttää sitten välillä 1946-48 tilan kokonaispinta-ala vähentyneen 597 hehtaariin, eikä ole tehty mitään myyntiä suvun toimesta. Vähennys 254 hehtaaria kolmessa vuodessa!
Sitä vastoin sukumme alueille on 1947-1950 näköjään tullut Tuppuraisia ja Tappuraisia viidellä noin 60 ha tiloilla. Niihin on liitetty lisää rajoilta seurakunnan maata muutamia kymmeniä hehtaareita ja valtion joutosuota Aitanevalta, sekä Mäntykankaan yhteismetsää, jossa isoisällä oli omistusta vielä 1945. Kaikki tulijat ovat olleet ns evakoita.
Isoisäni merkintöjen mukaan hän on saanut noin 30% vuoden 1939 pellon hintatasosta korvausta. Se on siis se varkaus, jonka evakoille tehtiin! Jokainen tajuaa, että 1948 pellon hinta oli viisinkertainen maksettuun varkaushintaan! Evakot siis saivat sukumme maita 20% käyvästä arvosta valtion kanssa varastamalla ja ryöväämällä lain turvin! Osa oli maksettu vielä obligaation tapaisella talongilla, jonka arvo lunastushetkellä 1952 oli nolla! Inflaatio 8- 15 % oli sen syönyt viidessä vuodessa.
Moniko evakko nyt suostuu samaan? Kyllä me ostamme!
menetykset olivat moninkertaiset ökyisäntien itkusta huolimatta.
Peltoa tai raivauskelpoista maata saatiin yleensä kolmannes tai puolet menetetystä. Metsää 10-20 ha.
Maat olivat ns. lievemaita eli kylien keskustoista on turha karjalaistiloja etsiä.
Saat, kun pyydät ruåttiksi Välittäjä_LKV:tä. Se kirittä sulle suoraa ovaaliputkea kilometrin. Pyydä samalla männäntapittomia laakereita ja yhteen hitsattuja Volvo-kampiakselia
Silloinhan se meni ihan oikein, jos evakko menetti kaksi-kolmannesta ja täällä olevat isännät saman kaksikolmannesta, niin kaikki on menettäneet suhteessa yhtä paljon.
Evakko menetti KAIKEN. Tilalle saatu vähäinen maatila oli laiha lohtu. Elämä oli alettava alusta.
Isännät menettivät korkeintaan kolmanneksen maistaan ja nimenomaan sieltä huonommasta päästä. Kaikki muuhan jäi ennalleen
Länsi-suomessa evakot sai parasta viljelysmaata.
Kivettömiä entisiä merenpohjia, jossa ruokamultaa ja savea jakaa vaikka muillekin. Aurajokivarressa (Liedosta Oripäähän ja Loimijokivarressa Ulvilasta Forssaan ja Punkalaitumelle) evakoiden saamat pinta-alat olivat yleensä 65-70 ha, josta velvoitettiin uusioraivausta 15% - 20% eli noin 12-15 hehtaaria, jos tuli jo valmista peltoa lohkosta 5-7 ha.
Tuollaisia pinta-aloja ei jaeltu. Mikäli entistä merenpohjaa saatiin, se oli yleensä vesijättömaata syrjäseuduilla.
Siirtolaistilat eivät koskaan olleet yhteispinta-alaltaan yli 30 ha.
Vapaalla kaupalla hankitut tilat ovat olleet eri asia.
Kooklaa ja katso kitisijä!
Toinen asia on lisäksi se, että Lannas oli Suomen ainoa ns mustan mulla alue eli siellä pellot olivat erinomaisia laadultaan. Samankokoisella alueella tynkä-Suomessa saatoi vain hävitä! Ja yleensä ei saanut edes samaa pinta-alaa tilalle!
No ei tietenkään saanut samaa pinta-alaa tilalle, jos toiset luovutti niin myös niiden pinta-alat laskivat, joten on vaan kohtuullista että myös luovutuksen saanut sai pienemmän pinta-alan mitä menetti.