Välittäjäaineiden epätasapainon korjaantuminen?

Puoskarin puhetta... saanut oikein valaistumisen kun tullut kahvista vieroitusoireita..

Minäkö kirjoitti:

Puoskarin puhetta... saanut oikein valaistumisen kun tullut kahvista vieroitusoireita..

Puoskarin, Peter Breggin puoskari? :D Hahahaa

Masennus kuin monet muutkin mielialaongelmat johtuvat juuri aivokemian epätasapainosta. Se voidaan todentaa vertaistutkimuksessa mennen tullen.

Tiesitkö nimim. loppu propagandalle, että aikuisella ihmisellä on yli kg mikrobimassa huolehtimassa kokonaisterveydestämme.
Ei ole samantekevää millainen tuon massan tasapaino on. Mielihyvänkeskus tuottaa aivoissamme elintärkeitä serotoniinejä. Niillä on tärkeä osuus mielialatalouteemme.

matt morottaja kirjoitti:

Masennus kuin monet muutkin mielialaongelmat johtuvat juuri aivokemian epätasapainosta. Se voidaan todentaa vertaistutkimuksessa mennen tullen.

Tiesitkö nimim. loppu propagandalle, että aikuisella ihmisellä on yli kg mikrobimassa huolehtimassa kokonaisterveydestämme.
Ei ole samantekevää millainen tuon massan tasapaino on. Mielihyvänkeskus tuottaa aivoissamme elintärkeitä serotoniinejä. Niillä on tärkeä osuus mielialatalouteemme.

Lue lisää

"Masennus kuin monet muutkin mielialaongelmat johtuvat juuri aivokemian epätasapainosta. Se voidaan todentaa vertaistutkimuksessa mennen tullen."

Ja missä on näyttö?

Puhut ihan potaskaa.

Lue se Duodecimin Masennus-teemanumero.

matt morottaja kirjoitti:

Masennus kuin monet muutkin mielialaongelmat johtuvat juuri aivokemian epätasapainosta. Se voidaan todentaa vertaistutkimuksessa mennen tullen.

Tiesitkö nimim. loppu propagandalle, että aikuisella ihmisellä on yli kg mikrobimassa huolehtimassa kokonaisterveydestämme.
Ei ole samantekevää millainen tuon massan tasapaino on. Mielihyvänkeskus tuottaa aivoissamme elintärkeitä serotoniinejä. Niillä on tärkeä osuus mielialatalouteemme.

Lue lisää

Nimim. matt morottaja, pystytkö kertomaan mistä olet tuollaisen käsityksen saanut, koska missään tieteessä ei ole osoitettu, että millään oletetulla aivokemioiden tasapainolla/epätasapainolla tai vajauksella olisi mitään merkitsevää roolia mielialaongelmien kanssa. Tietenkin on sitten eri juttu, jos on ongelmia esimerkiksi 'masennuslääkkeiden' käytön jälkeen, sillä tällöin on ihan oikea ja aito epätasapaino tai sekaannus välittäjäainetoiminnoissa, miksikä sitä kaaosta sitten tahtoo kutsuakaan.

"Korjanneet"? kirjoitti:

Nimim. matt morottaja, pystytkö kertomaan mistä olet tuollaisen käsityksen saanut, koska missään tieteessä ei ole osoitettu, että millään oletetulla aivokemioiden tasapainolla/epätasapainolla tai vajauksella olisi mitään merkitsevää roolia mielialaongelmien kanssa. Tietenkin on sitten eri juttu, jos on ongelmia esimerkiksi 'masennuslääkkeiden' käytön jälkeen, sillä tällöin on ihan oikea ja aito epätasapaino tai sekaannus välittäjäainetoiminnoissa, miksikä sitä kaaosta sitten tahtoo kutsuakaan.

Lue lisää

Korjanneet!

Olen intuitiivisella tasolla käsittänyt tämän tosiasian aivokemiain osuudesta luettuani lääketieteellisiä kirjoja artikkeleita ja alan artikkeleita.
Kysypä asiaa esim. Matti Huttuselta, nykyään eläkkeellä olevalta psykiatrilta. Onhan tuo henkimaailman asioita, mutta molekyylibiologia on sitä tavalliselle sukankuluttajalle.

Hyvien sosiaalisten ja koko elinolosuhteiden kertaheitolla paremmaksi muuttuminen voi pysyvästi vähä vähältä parannuttaa myös vaikeasti masentuneen ihmisen.

matt morottaja kirjoitti:

Korjanneet!

Olen intuitiivisella tasolla käsittänyt tämän tosiasian aivokemiain osuudesta luettuani lääketieteellisiä kirjoja artikkeleita ja alan artikkeleita.
Kysypä asiaa esim. Matti Huttuselta, nykyään eläkkeellä olevalta psykiatrilta. Onhan tuo henkimaailman asioita, mutta molekyylibiologia on sitä tavalliselle sukankuluttajalle.

Hyvien sosiaalisten ja koko elinolosuhteiden kertaheitolla paremmaksi muuttuminen voi pysyvästi vähä vähältä parannuttaa myös vaikeasti masentuneen ihmisen.

Lue lisää

Aivokemiat vastaavat luonnollisesti kaikesta mitä teemme, mutta esimerkiksi kuuluisalla serotoniinitasolla ei ole mitään yhteyttä siihen onko henkilö masentunut vai ei. Markkinoiltahan löytyy 'masennuslääke' nimen alla kulkevia tuotteita, joista osa nostaa serotoniinintasoa ja osa laskee. Vaikutus masennukseen on molemmilla kuitenkin sama.

Suhtaudun erittäin kriittisesti kaikkiin psykiatrian tittelin omaaviin henkilöihin ellen tiedä heidän taustojaan ja yleisiä näkemyksiään tarkemmin. Valtaosa psykiatreista ei nimittäin tunne eikä osaa oman alansa asioita juuri lainkaan. Tässä on hyvä koonnos yleisimmistä myyteistä, jota psykiatriassa ja vastaanotoilla kuulee. Matti Huttusesta en osaa sanoa onko hänelle homma hallussa vai mopo hukassa, mutta tiedän lukeneena, että nämä "aivokemioiden epätasapaino"-jutut ovat pitkälti keksittyjä juttuja.

Psychiatry Gone Astray
January 21, 2014
http://davidhealy.org/psychiatry-gone-astray/

"At the Nordic Cochrane Centre, we have researched antidepressants for several years and I have long wondered why leading professors of psychiatry base their practice on a number of erroneous myths. These myths are harmful to patients. Many psychiatrists are well aware that the myths do not hold and have told me so, but they don’t dare deviate from the official positions because of career concerns. Being a specialist in internal medicince, I don’t risk ruining my career by incurring the professors’ wrath and I shall try here to come to the rescue of the many conscientious but oppressed psychiatrists and patients by listing the worst myths and explain why they are harmful. - See more at: http://davidhealy.org/psychiatry-gone-astray/#sthash.CtiwoyD1.dpuf"

"Korjanneet"? kirjoitti:

Aivokemiat vastaavat luonnollisesti kaikesta mitä teemme, mutta esimerkiksi kuuluisalla serotoniinitasolla ei ole mitään yhteyttä siihen onko henkilö masentunut vai ei. Markkinoiltahan löytyy 'masennuslääke' nimen alla kulkevia tuotteita, joista osa nostaa serotoniinintasoa ja osa laskee. Vaikutus masennukseen on molemmilla kuitenkin sama.

Suhtaudun erittäin kriittisesti kaikkiin psykiatrian tittelin omaaviin henkilöihin ellen tiedä heidän taustojaan ja yleisiä näkemyksiään tarkemmin. Valtaosa psykiatreista ei nimittäin tunne eikä osaa oman alansa asioita juuri lainkaan. Tässä on hyvä koonnos yleisimmistä myyteistä, jota psykiatriassa ja vastaanotoilla kuulee. Matti Huttusesta en osaa sanoa onko hänelle homma hallussa vai mopo hukassa, mutta tiedän lukeneena, että nämä "aivokemioiden epätasapaino"-jutut ovat pitkälti keksittyjä juttuja.

Psychiatry Gone Astray
January 21, 2014
http://davidhealy.org/psychiatry-gone-astray/

"At the Nordic Cochrane Centre, we have researched antidepressants for several years and I have long wondered why leading professors of psychiatry base their practice on a number of erroneous myths. These myths are harmful to patients. Many psychiatrists are well aware that the myths do not hold and have told me so, but they don’t dare deviate from the official positions because of career concerns. Being a specialist in internal medicince, I don’t risk ruining my career by incurring the professors’ wrath and I shall try here to come to the rescue of the many conscientious but oppressed psychiatrists and patients by listing the worst myths and explain why they are harmful. - See more at: http://davidhealy.org/psychiatry-gone-astray/#sthash.CtiwoyD1.dpuf"

Lue lisää

Suhtaudutko myös erittäin kriittisesti sellaisiin psykiatreihin jotka väittävät masennuslääkeiden olevan huumeita ja että niillä on vain negatiivisia vaikutuksia?

Minäkö kirjoitti:

Suhtaudutko myös erittäin kriittisesti sellaisiin psykiatreihin jotka väittävät masennuslääkeiden olevan huumeita ja että niillä on vain negatiivisia vaikutuksia?

Suhtaudun kriittisesti kaikkiin lähteisiin ja arvioin kommenttiensa uskottavuutta tutkimus- ja empiirisen näytön perusteella. Mielialalääkkeillähän ei ole periaatteessa mitään eroa niin sanottuihin katuhuumeisiin. Vaikutukset ovat hieman erilaisia ja tulevat eri kautta, mutta esimerkiksi ADHD-"lääkkeet"hän ovatkin ihan suoraan huumeita lainkin mukaan. SSRI-aineilla on tunnetusti amfetamiineja vastaavia ominaisuuksia ja vaikutuksia ja bentsot, no kaikki tietävät, että niitä käytetään huumaustarkoituksiin runsaasti. Se onko vaikutus negatiivinen riippuu ihan siitä mitä halutaan hakea aineilla. Jos pilveen tahtoon niin ADHD-lääkkeet ovat yksi vaihtoehto. Jos haluaa lamata päänsä ja vaimentaa elämän ongelmisita kumpuavaa ahdistusta tai mielipahaa niin on monia vaihtoehtoja, kuten SSRI:t, neuroleptit, bentsot ja alkoholi. Vaihtoehtojen lista on periaatteessa loputon ja valinta riippuen siitä millaisen vaikutuksen haluaa, kaikille jotakin. Onko se sitten järkevä tapa käsitellä ongelmiaan arvioikoon jokainen itse omalla kohdallaan.

"Korjanneet"? kirjoitti:

Aivokemiat vastaavat luonnollisesti kaikesta mitä teemme, mutta esimerkiksi kuuluisalla serotoniinitasolla ei ole mitään yhteyttä siihen onko henkilö masentunut vai ei. Markkinoiltahan löytyy 'masennuslääke' nimen alla kulkevia tuotteita, joista osa nostaa serotoniinintasoa ja osa laskee. Vaikutus masennukseen on molemmilla kuitenkin sama.

Suhtaudun erittäin kriittisesti kaikkiin psykiatrian tittelin omaaviin henkilöihin ellen tiedä heidän taustojaan ja yleisiä näkemyksiään tarkemmin. Valtaosa psykiatreista ei nimittäin tunne eikä osaa oman alansa asioita juuri lainkaan. Tässä on hyvä koonnos yleisimmistä myyteistä, jota psykiatriassa ja vastaanotoilla kuulee. Matti Huttusesta en osaa sanoa onko hänelle homma hallussa vai mopo hukassa, mutta tiedän lukeneena, että nämä "aivokemioiden epätasapaino"-jutut ovat pitkälti keksittyjä juttuja.

Psychiatry Gone Astray
January 21, 2014
http://davidhealy.org/psychiatry-gone-astray/

"At the Nordic Cochrane Centre, we have researched antidepressants for several years and I have long wondered why leading professors of psychiatry base their practice on a number of erroneous myths. These myths are harmful to patients. Many psychiatrists are well aware that the myths do not hold and have told me so, but they don’t dare deviate from the official positions because of career concerns. Being a specialist in internal medicince, I don’t risk ruining my career by incurring the professors’ wrath and I shall try here to come to the rescue of the many conscientious but oppressed psychiatrists and patients by listing the worst myths and explain why they are harmful. - See more at: http://davidhealy.org/psychiatry-gone-astray/#sthash.CtiwoyD1.dpuf"

Lue lisää

"Aivokemiat vastaavat luonnollisesti kaikesta mitä teemme, mutta esimerkiksi kuuluisalla serotoniinitasolla ei ole mitään yhteyttä siihen onko henkilö masentunut vai ei."

Kylläpä on. Tiedän sen jo ihan omasta kokemuksestani ja niin tietää vaikka kuinka moni muukin. Kun olen ollut masentunut, olen saanut mielialaan nostetta ottamalla jotain serotoniinitasoa kohottavaa. Jos olen ottanut jotain serotoniinia vapauttavaa niin, että serotoniinia on vapautunut siinä määrin, että siitä on seurannut serotoniinivarastojen hupenemista, niin mieliala on ollut aluksi huomattavasti normaalia korkeampi, mutta jälkeenpäin taas normaalia matalampi. Sitten jos olen antanut serotoniinijärjestelmäni toipua ihan rauhassa, niin mieliala on normalisoitunut muutaman päivän sisällä. Jos olen ottanut pienen annoksen SSRI-lääkettä (essitalopraamia), siis ihan kertaluontoisesti (se onnistuu, kun minulle on jäänyt sitä jäljelle varsinaisen kuurin lopetettuani), niin mieliala on normalisoitunut nopeammin.

Ja jos nyt meinaat, että kokemukseni ovat vain plaseboa, niin voisit itse kokeilla vaikka MDMA:ta eli ekstaasia, jonka pääasiallinen vaikutus on radikaali serotoniinin vapauttaminen. Jos tuo ylläoleva väitteesi pitää paikkansa, niin se ei saa missään vaiheessa aikaan mitään muutoksia mielialoissa, tai jos saa, niin se on pelkkää plaseboa.

Serotoniinin yhteys mielialoihin ja niiden säätelyyn on myös ihan tutkimuksissa todettu. Se ei todellakaan ole mikään tuulesta temmattu olettamus, että liian matala serotoniinitaso tai esim. serotoniinijärjestelmän yliherkkyys (joka on ongelma, joka poistuu turruttamalla serotoniinireseptoreita, mikä taas onnistuu erinomaisesti nostamalla serotoniinitasoa pitkäkestoisesti esim. SSRI-lääkityksen avulla, ja sillä ei tässä tapauksessa ole mitään merkitystä, onko serotoniinitaso ollut ennestään normaali vai ei) on yhteydessä masennukseen. Tutkimusten pohjalta tiedetään jotain siitäkin, mihin yksittäiset serotoniinireseptorityypit (reseptoreita eli "vastaanottimia", joihin serotoniini sitoutuu, on aivoissa siis useampaa eri tyyppiä) ovat yhteydessä, mitkä ovat niiden tehtävät.

Vallitsevan käsityksen mukaan krooninen masennus johtuu tavallisimmin siitä serotoniinijärjestelmän yliherkkyydestä eikä liian matalasta serotoniinitasosta, joten se on se, mihin SSRI-lääkityksellä yleensä pyritään vaikuttamaan. Serotoniinitason kohoaminen EI siis nykyään ole niinkään se, mihin SSRI-lääkityksellä pyritään, vaan yliherkän serotoniinijärjestelmän herkkyyden väheneminen, mikä seuraa serotoniinitason noususta (siis riippumatta siitä, mikä se taso on aiemmin ollut). Jos SSRI-lääkitys ei auta masennukseen välittömästi, mutta auttaa siihen kuitenkin sen 2-4 viikon kuluttua, milloin sen yleensä sanotaan alkavan tehota, niin silloin masennuksen syy on ollut nimenomaan serotoniinijärjestelmän yliherkkyys. Jos syy on ollut liian matala serotoniinitaso, niin masennus lievittyy jo samana päivänä kun SSRI-kuuri alkaa (itselleni kävi näin, masennus kaikkosi heti samana päivänä kuin aloitin kuurin ja sen tilalle astui käytännössä hypomania, sen sijaan sen 2-4 viikon päästä kuurin aloittamisesta alkoi tulla vain inhottavaa turtumista, toisin sanoen seksihalut alkoivat kadota samalla kun sukuelinten tuntoherkkyys ja seksin nautittavuus kaikin puolin laski, tunne-elämä alkoi latistua kautta linjan yms.).

"Markkinoiltahan löytyy 'masennuslääke' nimen alla kulkevia tuotteita, joista osa nostaa serotoniinintasoa ja osa laskee."

Sano yksikin masennuslääke, joka laskee serotoniinitasoa. Minun tietääkseni sellaista ei ole olemassa. Sellaisia kyllä on, jotka salpaavat yksittäisten serotoniinireseptorien toimintaa (esim. Remeron eli mirtatsapiini), mutta eivät ne laske serotoniinin määrää. Mieleeni ei tule itse asiassa ainuttakaan lääkettä, mikä laskisi serotoniinitasoa. Ja turha sanoa, että jokin neurolepti kuten ketiapiini tekisi niin. Ketiapiini ja muut ns. epätyypilliset neuroleptit salpaavat myös yksittäisten serotoniinireseptorien toimintaa, mutta eivät laske serotoniinitasoa hiukkaakaan.

"Vaikutus masennukseen on molemmilla kuitenkin sama."

Eri tavoin vaikuttavat masennuslääkkeet vaikuttavat masennukseen kyllä eri tavoin. Muutenhan se olisikin ihan sama, mitä masennuslääkettä syö. Yksi ja sama lääke voi auttaa yhtä masennuspotilasta paremmin ja toista huonommin, mutta se ei tarkoita kuitenkaan sitä, etteikö kummallakin olisi silti serotoniinijärjestelmän toiminnassa häikkää. Se "häikkä" vaan voi olla monenlaista. Ongelma voi olla kytköksissä myös muihin välittäjäainejärjestelmiin, minkä vuoksi esim. SNRI-lääkkeitä käytetään. SSRI-lääkkeet vaikuttavat siis estämällä serotoniinin takaisinottoa, kun taas SNRI:t estävät sen lisäksi myös noradrenaliinin takaisinottoa.

Satunnainen tyyppi kirjoitti:

"Aivokemiat vastaavat luonnollisesti kaikesta mitä teemme, mutta esimerkiksi kuuluisalla serotoniinitasolla ei ole mitään yhteyttä siihen onko henkilö masentunut vai ei."

Kylläpä on. Tiedän sen jo ihan omasta kokemuksestani ja niin tietää vaikka kuinka moni muukin. Kun olen ollut masentunut, olen saanut mielialaan nostetta ottamalla jotain serotoniinitasoa kohottavaa. Jos olen ottanut jotain serotoniinia vapauttavaa niin, että serotoniinia on vapautunut siinä määrin, että siitä on seurannut serotoniinivarastojen hupenemista, niin mieliala on ollut aluksi huomattavasti normaalia korkeampi, mutta jälkeenpäin taas normaalia matalampi. Sitten jos olen antanut serotoniinijärjestelmäni toipua ihan rauhassa, niin mieliala on normalisoitunut muutaman päivän sisällä. Jos olen ottanut pienen annoksen SSRI-lääkettä (essitalopraamia), siis ihan kertaluontoisesti (se onnistuu, kun minulle on jäänyt sitä jäljelle varsinaisen kuurin lopetettuani), niin mieliala on normalisoitunut nopeammin.

Ja jos nyt meinaat, että kokemukseni ovat vain plaseboa, niin voisit itse kokeilla vaikka MDMA:ta eli ekstaasia, jonka pääasiallinen vaikutus on radikaali serotoniinin vapauttaminen. Jos tuo ylläoleva väitteesi pitää paikkansa, niin se ei saa missään vaiheessa aikaan mitään muutoksia mielialoissa, tai jos saa, niin se on pelkkää plaseboa.

Serotoniinin yhteys mielialoihin ja niiden säätelyyn on myös ihan tutkimuksissa todettu. Se ei todellakaan ole mikään tuulesta temmattu olettamus, että liian matala serotoniinitaso tai esim. serotoniinijärjestelmän yliherkkyys (joka on ongelma, joka poistuu turruttamalla serotoniinireseptoreita, mikä taas onnistuu erinomaisesti nostamalla serotoniinitasoa pitkäkestoisesti esim. SSRI-lääkityksen avulla, ja sillä ei tässä tapauksessa ole mitään merkitystä, onko serotoniinitaso ollut ennestään normaali vai ei) on yhteydessä masennukseen. Tutkimusten pohjalta tiedetään jotain siitäkin, mihin yksittäiset serotoniinireseptorityypit (reseptoreita eli "vastaanottimia", joihin serotoniini sitoutuu, on aivoissa siis useampaa eri tyyppiä) ovat yhteydessä, mitkä ovat niiden tehtävät.

Vallitsevan käsityksen mukaan krooninen masennus johtuu tavallisimmin siitä serotoniinijärjestelmän yliherkkyydestä eikä liian matalasta serotoniinitasosta, joten se on se, mihin SSRI-lääkityksellä yleensä pyritään vaikuttamaan. Serotoniinitason kohoaminen EI siis nykyään ole niinkään se, mihin SSRI-lääkityksellä pyritään, vaan yliherkän serotoniinijärjestelmän herkkyyden väheneminen, mikä seuraa serotoniinitason noususta (siis riippumatta siitä, mikä se taso on aiemmin ollut). Jos SSRI-lääkitys ei auta masennukseen välittömästi, mutta auttaa siihen kuitenkin sen 2-4 viikon kuluttua, milloin sen yleensä sanotaan alkavan tehota, niin silloin masennuksen syy on ollut nimenomaan serotoniinijärjestelmän yliherkkyys. Jos syy on ollut liian matala serotoniinitaso, niin masennus lievittyy jo samana päivänä kun SSRI-kuuri alkaa (itselleni kävi näin, masennus kaikkosi heti samana päivänä kuin aloitin kuurin ja sen tilalle astui käytännössä hypomania, sen sijaan sen 2-4 viikon päästä kuurin aloittamisesta alkoi tulla vain inhottavaa turtumista, toisin sanoen seksihalut alkoivat kadota samalla kun sukuelinten tuntoherkkyys ja seksin nautittavuus kaikin puolin laski, tunne-elämä alkoi latistua kautta linjan yms.).

"Markkinoiltahan löytyy 'masennuslääke' nimen alla kulkevia tuotteita, joista osa nostaa serotoniinintasoa ja osa laskee."

Sano yksikin masennuslääke, joka laskee serotoniinitasoa. Minun tietääkseni sellaista ei ole olemassa. Sellaisia kyllä on, jotka salpaavat yksittäisten serotoniinireseptorien toimintaa (esim. Remeron eli mirtatsapiini), mutta eivät ne laske serotoniinin määrää. Mieleeni ei tule itse asiassa ainuttakaan lääkettä, mikä laskisi serotoniinitasoa. Ja turha sanoa, että jokin neurolepti kuten ketiapiini tekisi niin. Ketiapiini ja muut ns. epätyypilliset neuroleptit salpaavat myös yksittäisten serotoniinireseptorien toimintaa, mutta eivät laske serotoniinitasoa hiukkaakaan.

"Vaikutus masennukseen on molemmilla kuitenkin sama."

Eri tavoin vaikuttavat masennuslääkkeet vaikuttavat masennukseen kyllä eri tavoin. Muutenhan se olisikin ihan sama, mitä masennuslääkettä syö. Yksi ja sama lääke voi auttaa yhtä masennuspotilasta paremmin ja toista huonommin, mutta se ei tarkoita kuitenkaan sitä, etteikö kummallakin olisi silti serotoniinijärjestelmän toiminnassa häikkää. Se "häikkä" vaan voi olla monenlaista. Ongelma voi olla kytköksissä myös muihin välittäjäainejärjestelmiin, minkä vuoksi esim. SNRI-lääkkeitä käytetään. SSRI-lääkkeet vaikuttavat siis estämällä serotoniinin takaisinottoa, kun taas SNRI:t estävät sen lisäksi myös noradrenaliinin takaisinottoa.

Lue lisää

"Virallista" psykiatriaa kritisoivat tuntuvat aina jättävän huomioimatta sen, miten välittäjäaineet toimivat aivoissa. Heidän juttunsa menevät aina siihen malliin, että jos esim. serotoniinia ei ole aivoissa liian vähän, niin sen määrän kasvattaminen ei voi korjata mitään ongelmaa. Se vaan, ettei se ole niin yksioikoista. Välittäjäaineet vaikuttavat kiinnittymällä reseptoreihin ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Reseptori_(biokemia) ), joiden määrät ja herkkyydet vaihtelevat yksilöittäin (se on havaittu ihan niissä tutkimuksissa, kuten sekin, että ainakin 5-HT2A-reseptorien, eli serotoniini 2A, epätavallisen suurella määrällä on yhteys sekä masennukseen että skitsofreniaan, ja se, että SSRI-lääkkeet samoin kuin epätyypillliset eli uudemmantyyppiset neuroleptit saavat aikaan kyseisten reseptorien alassäätelyä, vaikka jälkimmäiset vaikuttavatkin niihin estäen niiden toimintaa), minkä vuoksi "oikeat" välittäjäaineiden tasot ovat myös yksilölliset.

Monet välittäjäaineet serotoniini mukaanlukien sitoutuvat useisiin erilaisiin reseptorityyppeihin, joilla on kullakin omat tehtävänsä ja sijaintinsa aivoissa. Sitten vielä osa reseptoreista on ns. autoreseptoreita, joiden aktivoituminen estää välittäjäainetta vapautumasta. Serotoniinin kohdalla sellainen on 5-HT1A. Mitä enemmän serotoniinia aivoissa on vapaana, sitä enemmän sitä sitoutuu kyseisiin reseptoreihin, ja sitä tehokkaammin serotoniinin vapautuminen varastoistaan estyy. Kuten muissakin reseptoreissa, niissäkin tapahtuu kuitenkin turtumista jos ne ovat jatkuvan pommituksen kohteena.

Sitten mitä vielä tulee SSRI-lääkkeisiin (ja SNRI), niin sen lisäksi, että ne vähentävät ajan mittaan serotoniinijärjestelmän (yli)herkkyyttä pitäessään serotoniinitasoa koholla, ne tekevät vielä muutakin, millä katsotaan yleisesti olevan vaikutusta masennuksesta toipumiseen. Lainaan nyt hieman Wikipediaa ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Selektiivinen_serotoniinin_takaisinoton_estäjä ): "Myöhemmin ilmaantuva vaste liittyy hermovälityksen herkkyyden muutoksiin, kohdeneuronien signaalitransduktiojärjestelmien ja geeniekspression aktivoitumiseen sekä hermokasvutekijöiden ja neuroprotektiivisten tekijöiden aktiivisuuden kasvuun."

Satunnainen tyyppi kirjoitti:

"Virallista" psykiatriaa kritisoivat tuntuvat aina jättävän huomioimatta sen, miten välittäjäaineet toimivat aivoissa. Heidän juttunsa menevät aina siihen malliin, että jos esim. serotoniinia ei ole aivoissa liian vähän, niin sen määrän kasvattaminen ei voi korjata mitään ongelmaa. Se vaan, ettei se ole niin yksioikoista. Välittäjäaineet vaikuttavat kiinnittymällä reseptoreihin ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Reseptori_(biokemia) ), joiden määrät ja herkkyydet vaihtelevat yksilöittäin (se on havaittu ihan niissä tutkimuksissa, kuten sekin, että ainakin 5-HT2A-reseptorien, eli serotoniini 2A, epätavallisen suurella määrällä on yhteys sekä masennukseen että skitsofreniaan, ja se, että SSRI-lääkkeet samoin kuin epätyypillliset eli uudemmantyyppiset neuroleptit saavat aikaan kyseisten reseptorien alassäätelyä, vaikka jälkimmäiset vaikuttavatkin niihin estäen niiden toimintaa), minkä vuoksi "oikeat" välittäjäaineiden tasot ovat myös yksilölliset.

Monet välittäjäaineet serotoniini mukaanlukien sitoutuvat useisiin erilaisiin reseptorityyppeihin, joilla on kullakin omat tehtävänsä ja sijaintinsa aivoissa. Sitten vielä osa reseptoreista on ns. autoreseptoreita, joiden aktivoituminen estää välittäjäainetta vapautumasta. Serotoniinin kohdalla sellainen on 5-HT1A. Mitä enemmän serotoniinia aivoissa on vapaana, sitä enemmän sitä sitoutuu kyseisiin reseptoreihin, ja sitä tehokkaammin serotoniinin vapautuminen varastoistaan estyy. Kuten muissakin reseptoreissa, niissäkin tapahtuu kuitenkin turtumista jos ne ovat jatkuvan pommituksen kohteena.

Sitten mitä vielä tulee SSRI-lääkkeisiin (ja SNRI), niin sen lisäksi, että ne vähentävät ajan mittaan serotoniinijärjestelmän (yli)herkkyyttä pitäessään serotoniinitasoa koholla, ne tekevät vielä muutakin, millä katsotaan yleisesti olevan vaikutusta masennuksesta toipumiseen. Lainaan nyt hieman Wikipediaa ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Selektiivinen_serotoniinin_takaisinoton_estäjä ): "Myöhemmin ilmaantuva vaste liittyy hermovälityksen herkkyyden muutoksiin, kohdeneuronien signaalitransduktiojärjestelmien ja geeniekspression aktivoitumiseen sekä hermokasvutekijöiden ja neuroprotektiivisten tekijöiden aktiivisuuden kasvuun."

Lue lisää

Aivan järkyttävää roskaa... jutussasi on niin paljon korjattavaa ja virhekäsityksiä mitä tulee serotoniinin ja masentuneisuuden mukamas yhteyteen ja koko masennuksen luonteeseen, että en suuttumukseltani pysty keskittymään vastaamaan kaikkeen. Palaan asiaan, kun pettymys kirjoitukseesi on laskenut. I'll be back.

Ilman lääkitystä, en enää edes olisi hengissä.
Ihan sama ovatko plaseboa tai eivät, pääasia lienee, että toimivat.

"Masennuslääkkeet ovatkin lukemattomien tutkimusten mukaan tehokkaampia kuin plasebot."

Eivät ole. Lukuisten tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että 'masennuslääkkeet' ovat yhtä tehokkaita masennuksen hoidossa kuin plasebo. Toisaalta 'masennuslääkkeet' aiheuttavat runsain mitoin erilaisia haittavaikutuksia, jotka korostavat käyttäjän plasebokokemusta. Ilmiötä kutsutaan nimellä amplified placebo. Ainoa miten 'masennuslääkkeet' eroavat plasebosta on, että ne ihan todellakin lamaavat käyttäjän kyvyn tuntea tunteita, joista masennuksen ja ahdistuksen tunteet ovat vain muutama. Siten henkilö voi kokea, että ahdistus 'paranee' tai 'helpottaa', mutta kyseessä on siis aivojen lamaantuminen välittäjäainekierron ja -järjestelmän vahingoittumisen seurauksena. Pitkässä juoksussa lamaantuminen voi jäädä pysyväksi vaikka käyttö lopetetaankin, jolloin puhutaan aivovauriosta.

"Korjanneet"? kirjoitti:

"Masennuslääkkeet ovatkin lukemattomien tutkimusten mukaan tehokkaampia kuin plasebot."

Eivät ole. Lukuisten tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että 'masennuslääkkeet' ovat yhtä tehokkaita masennuksen hoidossa kuin plasebo. Toisaalta 'masennuslääkkeet' aiheuttavat runsain mitoin erilaisia haittavaikutuksia, jotka korostavat käyttäjän plasebokokemusta. Ilmiötä kutsutaan nimellä amplified placebo. Ainoa miten 'masennuslääkkeet' eroavat plasebosta on, että ne ihan todellakin lamaavat käyttäjän kyvyn tuntea tunteita, joista masennuksen ja ahdistuksen tunteet ovat vain muutama. Siten henkilö voi kokea, että ahdistus 'paranee' tai 'helpottaa', mutta kyseessä on siis aivojen lamaantuminen välittäjäainekierron ja -järjestelmän vahingoittumisen seurauksena. Pitkässä juoksussa lamaantuminen voi jäädä pysyväksi vaikka käyttö lopetetaankin, jolloin puhutaan aivovauriosta.

Lue lisää

Tuossa nyt ensi alkuun reilut 600 tutkimusta kahlattavaksi Venlafaksiinista. Joukossa lukemattomia, jotka osoittavat paremman tehon paitsi plaseboon, myös moniin muihin masennuslääkkeisiin nähden:
https://www.medify.com/articles/search?pivot=treatment&condition=Depression&treatment=Venlafaxine

Sinulta taas taitaa olla turha pyytää viitteitä "aivovaurio" -hömpälle. Uskovaisten kanssa on toki turha väitellä.

"Korjanneet"? kirjoitti:

"Masennuslääkkeet ovatkin lukemattomien tutkimusten mukaan tehokkaampia kuin plasebot."

Eivät ole. Lukuisten tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että 'masennuslääkkeet' ovat yhtä tehokkaita masennuksen hoidossa kuin plasebo. Toisaalta 'masennuslääkkeet' aiheuttavat runsain mitoin erilaisia haittavaikutuksia, jotka korostavat käyttäjän plasebokokemusta. Ilmiötä kutsutaan nimellä amplified placebo. Ainoa miten 'masennuslääkkeet' eroavat plasebosta on, että ne ihan todellakin lamaavat käyttäjän kyvyn tuntea tunteita, joista masennuksen ja ahdistuksen tunteet ovat vain muutama. Siten henkilö voi kokea, että ahdistus 'paranee' tai 'helpottaa', mutta kyseessä on siis aivojen lamaantuminen välittäjäainekierron ja -järjestelmän vahingoittumisen seurauksena. Pitkässä juoksussa lamaantuminen voi jäädä pysyväksi vaikka käyttö lopetetaankin, jolloin puhutaan aivovauriosta.

Lue lisää

Juu, väsyttää lukea tällä vertaistuki-palstalla noita aivovauriohöpinöitä. Ihmisen aivot ovat sitäpaitsi hyvin joustava ja hämmästyttävällä tavalla itseäänkorjaava elin. Pahatkin todelliset aivovauriot (esim. iskun tai aivoverenkiertohäiriön seurauksena syntyneet) korjaantuvat usein yllättävän hyvin, kun aivojen eri osat ottavat tehtäviä toisiltaan.

heh... kirjoitti:

Tuossa nyt ensi alkuun reilut 600 tutkimusta kahlattavaksi Venlafaksiinista. Joukossa lukemattomia, jotka osoittavat paremman tehon paitsi plaseboon, myös moniin muihin masennuslääkkeisiin nähden:
https://www.medify.com/articles/search?pivot=treatment&condition=Depression&treatment=Venlafaxine

Sinulta taas taitaa olla turha pyytää viitteitä "aivovaurio" -hömpälle. Uskovaisten kanssa on toki turha väitellä.

Lue lisää

Suorastaan pelottaa huomata, että et tiedä SSRI:den ja esimerkiksi venlafaksiininkin (SNRI) aivojavaurioittavasta potentiaalista. Ei ole kiistelyn aihe aiheuttavatko niin kutsutut psyykenlääkkeet aivovaurioita, se on 100% tutkimusfakta. En ole kiinnostunut lukemaan älyttömiä tutkimuksia venlafaksiinin mukamas masennusta vähentävästä tai korjaavasta vaikutuksesta. Koko ajatus on absurdi aiheeseen tutustuneelle lukijalle.

thelma33 kirjoitti:

Juu, väsyttää lukea tällä vertaistuki-palstalla noita aivovauriohöpinöitä. Ihmisen aivot ovat sitäpaitsi hyvin joustava ja hämmästyttävällä tavalla itseäänkorjaava elin. Pahatkin todelliset aivovauriot (esim. iskun tai aivoverenkiertohäiriön seurauksena syntyneet) korjaantuvat usein yllättävän hyvin, kun aivojen eri osat ottavat tehtäviä toisiltaan.

Lue lisää

Totuus on monelle liikaa miellettäväksi, ymmärrän. Asiaan perehtymättömälle voi olla vaikea kuvitella, että markkinoilla ja laajassa käytössä olevat aineet voisivat aiheuttaa käyttäjilleen pysyviä aivovaurioita, mutta tällainen näkemys kertoo enemmän tiedon puutteesta kuin järkeilystä. Minustakin on kamalaa, että aivovauriot ovat todellisuutta näiden aineiden kohdalla, mutta ainakin teen sen vähän minkä voin informoimalla ihmisiä näistä riskeistä. Suhtautumisesi aivovauriovaroituksiin noin kevyesti ja kutsumalla niitä höpinöiksi on tietenkin ennen kaikkea oma tappiosi.

thelma33 kirjoitti:

Juu, väsyttää lukea tällä vertaistuki-palstalla noita aivovauriohöpinöitä. Ihmisen aivot ovat sitäpaitsi hyvin joustava ja hämmästyttävällä tavalla itseäänkorjaava elin. Pahatkin todelliset aivovauriot (esim. iskun tai aivoverenkiertohäiriön seurauksena syntyneet) korjaantuvat usein yllättävän hyvin, kun aivojen eri osat ottavat tehtäviä toisiltaan.

Lue lisää

Joo, kannattaa jättää tuo aivovauriohöpöttäjä omaan arvoonsa. Ainoa aivovaurio kun tuntuu löytyvän tyypin omien korvien välistä.

heh... kirjoitti:

Tuossa nyt ensi alkuun reilut 600 tutkimusta kahlattavaksi Venlafaksiinista. Joukossa lukemattomia, jotka osoittavat paremman tehon paitsi plaseboon, myös moniin muihin masennuslääkkeisiin nähden:
https://www.medify.com/articles/search?pivot=treatment&condition=Depression&treatment=Venlafaxine

Sinulta taas taitaa olla turha pyytää viitteitä "aivovaurio" -hömpälle. Uskovaisten kanssa on toki turha väitellä.

Lue lisää

600 tutkimusta. Ei siitä ole tehty kuin noin 10 tehotukimusta, joista muutama on toimitettu lääkeviranomaisille.

Loput on sen yhden tai kahden onnistuneen tutkimuksen toistoa hieman eri muodossa. Mutta enemmistö tutkimuksista ei ole "onnistunut" ja lääkefirma pimittää ne.

Kannattaisi perehtyä oikeasti asioihin.

Lääketieteellisiä tutkimuksia pitäisi opetella ensin lukemaan ja sitten ymmärtämään substanssi.

Loppu Proparandalle kirjoitti:

600 tutkimusta. Ei siitä ole tehty kuin noin 10 tehotukimusta, joista muutama on toimitettu lääkeviranomaisille.

Loput on sen yhden tai kahden onnistuneen tutkimuksen toistoa hieman eri muodossa. Mutta enemmistö tutkimuksista ei ole "onnistunut" ja lääkefirma pimittää ne.

Kannattaisi perehtyä oikeasti asioihin.

Lääketieteellisiä tutkimuksia pitäisi opetella ensin lukemaan ja sitten ymmärtämään substanssi.

Lue lisää

Vai että oikein lääkefirma pimittää kaiken negatiivisen? Tämä on sukua sille ajatukselle, että UFO:t ovat vierailleet maassa lukuisia kertoja, mutta hallitus pimittää todisteet. Voin kuvitella kun jossain päin maailmaa olevassa yliopistossa on valmistumassa negatiivinen masennuslääketutkimus - yht'äkkiä eteen kurvaa lääkefirman musta auto, jonne tutkijat tuloksineen työnnetään... :DDDDD

Ehdotus oikeasti masennuksesta kiinnostuneille ja siihen apua hakeville palstalaisille: eivätköhän nämä hölmöt salaliittoteoreetikot ja pelottelijat ole terrorisoineet tätä palstaa jo liian kauan? Jätettäisiinkö nämä kaikenmaailman "proparandat" jo omaan arvoonsa?

Loppu Paskapuheelle kirjoitti:

Vai että oikein lääkefirma pimittää kaiken negatiivisen? Tämä on sukua sille ajatukselle, että UFO:t ovat vierailleet maassa lukuisia kertoja, mutta hallitus pimittää todisteet. Voin kuvitella kun jossain päin maailmaa olevassa yliopistossa on valmistumassa negatiivinen masennuslääketutkimus - yht'äkkiä eteen kurvaa lääkefirman musta auto, jonne tutkijat tuloksineen työnnetään... :DDDDD

Ehdotus oikeasti masennuksesta kiinnostuneille ja siihen apua hakeville palstalaisille: eivätköhän nämä hölmöt salaliittoteoreetikot ja pelottelijat ole terrorisoineet tätä palstaa jo liian kauan? Jätettäisiinkö nämä kaikenmaailman "proparandat" jo omaan arvoonsa?

Lue lisää

Typeryytesi ja naiiviutesi on käsinkosketeltavaa..... Totta kai lääkeyhtiöt pimittää lähes tulkoon kaiken negatiivisen julkisuudelta. Täytyy olla täys idiootti, jos luulee, että ne omista tuotteistaan mitään negatiivista julkaisisivat ja toisivat esiin, jos sen voi pimittää. Kuka omaa tuotettaan haluaisi osoittaa tehottomaksi, toimimattomaksi, haitalliseksi tai vaaralliseksi. Ihan perusmarkkinatalouden asioita, joita et tunnu ymmärtäneen maailmastamme. Ota tästä tietämättömyytesi ensiavuksi hätäklippi aiheesta niin pääset pahimmasta tietovajeesta. Voit jatkaa asian opiskelua sitten paremmalla ajalla tarkemmin, kun olet unestasi herännyt.

http://www.youtube.com/watch?v=RKmxL8VYy0M

Loppu Paskapuheelle kirjoitti:

Vai että oikein lääkefirma pimittää kaiken negatiivisen? Tämä on sukua sille ajatukselle, että UFO:t ovat vierailleet maassa lukuisia kertoja, mutta hallitus pimittää todisteet. Voin kuvitella kun jossain päin maailmaa olevassa yliopistossa on valmistumassa negatiivinen masennuslääketutkimus - yht'äkkiä eteen kurvaa lääkefirman musta auto, jonne tutkijat tuloksineen työnnetään... :DDDDD

Ehdotus oikeasti masennuksesta kiinnostuneille ja siihen apua hakeville palstalaisille: eivätköhän nämä hölmöt salaliittoteoreetikot ja pelottelijat ole terrorisoineet tätä palstaa jo liian kauan? Jätettäisiinkö nämä kaikenmaailman "proparandat" jo omaan arvoonsa?

Lue lisää

Turhia lääkkeitä

14.1.2010 0:00 14.1.2010 0:00

Pääkirjoituksessa (SS 10.10.) päiviteltiin tutkimustuloksia, joiden mukaan masennuslääkkeiden hyödyt kasvavat lumelääkkeisiin verrattuna sitä mukaa, mitä vakavimpia depression oireet ovat, mutta hyödyt saattavat olla jopa olemattomat, kun kyse on lievistä tai kohtalaisista oireista.

Kirjoituksessa kerrottiin lääketehtaiden tietoisesti peitelleen tutkimustuloksia masennuslääkkeiden hyödyistä. Lopuksi kysyttiin, syövätkö potilaat lääkkeitä, joista ei ole hyötyä.

Masennuslääkkeistä on tullut nykyajan sokeripillereitä, plaseboja.

Masennuksen "lisääntyminen" johtuu pääosin siitä, että lääkärit lätkivät potilaille masennusdiagnooseja, ilman masennusta. Pohjois-Savossa määrätään nuorille enemmän psyykenlääkkeitä kuin muualla.

Lääkejätti GlaxoSmithKlein (GSK) hautasi todisteet siitä, että sen myyntimenestys, masennuslääke Paxil (Suomessa Seroxat, paroksetiini) oli tehoton ja todennäköisesti haitallinen lapsille ja nuorille.

GSK suostui vuonna 2004 pulittamaan 2,5 miljoonaa dollaria petoksistaan. Summa on taskuraha.

Lääkefirma tahkosi tuolloin Paxililla 2,7 miljardilla dollarilla vuosittain. Pfizer joutui maksamaan äskettäin ennätykselliset 2,3 miljardia dollaria markkinoituaan neljää lääkettä luvattomiin käyttötarkoituksiin.

Paxil hyväksyttiin myös hoitamaan "sosiaalista ahdistushäiriötä" eli ujoutta. Myydäkseen lääkettä on myytävä psyykkinen sairaus.

Häilyvärajaisina psyykkisiä ongelmia on helppo paisuttaa. Ahdistuneisuushäiriöt yleistyvät sitä mukaa, mitä huolestuneimmiksi lääketehtaat tulevat voitoistaan. Paniikkihäiriökin on keksitty sairaus.

Farmafirmojen vilunki ei rajoitu masennuslääkkeisiin, "hullun kultaan". MTV3:n 45 minuuttia -ohjelma (18.11.09) käsitteli tautitehtailua. Lääketehtaat yrittävät värvätä lääketieteen tutkijoita tekemään terveistä sairaita, keksimään uusia sairauksia ja sitten lääkkeitä niiden hoitoon.

Erään tutkijan olisi pitänyt tuotteistaa ikääntymiseen liittyvästä normaalista lihasvoiman heikkenemisestä sairautta nimeltä sarkopenia. Tutkija antoi firmalle pakit. Hän piti toimintaa itsessään sairaana eikä ryhtynyt lääketehtaan prostituoiduksi.

Valtaosa lääkemainoksista on harhaista ja tieteellisesti perusteetonta mielikuvamainontaa. Sitä ei juuri erota puoskaroinnista, luontaistuotteita mainostavasta roskasta. Monien lääkäreiden lääketietous on isosti mainosten ja lääke-esittelijöiden propagandan varassa.

Epäeettisiin käytäntöihin kuuluvat myös niin sanotut haamukirjoittajat.

Lääkefirmat kyhäävät julkaisun ja haalivat sitten rahalla lääkärin, jonka nimissä kirjoitus julkaistaan.

Tavisten tautitietoisuutta lisäävissä iltamissa (esim. osteoporoosi, erektio-ongelmat, eturauhassyöpä, vaihdevuodet) puhuvat erikoislääkärit saavat usein sanottavansa suoraan lääkefirmoilta.

Tilastotempuilla valehteleminen ja kielteisten tutkimustulosten pimitys ovat vakiokäytäntöjä. Monissa uusissa lääkkeissä uutta on vain nimi ja korkeampi hinta.

Lääkefirmat panevat tuplasti enemmän rahaa mainontaan ja lääkäreiden jo lääkiksen ensimmäiseltä vuosikurssilta alkavaan voiteluun kuin tutkimukseen ja tuotekehittelyyn.

Lääkefirmojen ja lääkäreiden napanuora on katkaistava. Potilasturvallisuuden vuoksi.

Markku Myllykangas Dosentti Itä-Suomen yliopisto


http://www.savonsanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/turhia-laakkeita/1049187

Loppu Propgandalle kirjoitti:

Turhia lääkkeitä

14.1.2010 0:00 14.1.2010 0:00

Pääkirjoituksessa (SS 10.10.) päiviteltiin tutkimustuloksia, joiden mukaan masennuslääkkeiden hyödyt kasvavat lumelääkkeisiin verrattuna sitä mukaa, mitä vakavimpia depression oireet ovat, mutta hyödyt saattavat olla jopa olemattomat, kun kyse on lievistä tai kohtalaisista oireista.

Kirjoituksessa kerrottiin lääketehtaiden tietoisesti peitelleen tutkimustuloksia masennuslääkkeiden hyödyistä. Lopuksi kysyttiin, syövätkö potilaat lääkkeitä, joista ei ole hyötyä.

Masennuslääkkeistä on tullut nykyajan sokeripillereitä, plaseboja.

Masennuksen "lisääntyminen" johtuu pääosin siitä, että lääkärit lätkivät potilaille masennusdiagnooseja, ilman masennusta. Pohjois-Savossa määrätään nuorille enemmän psyykenlääkkeitä kuin muualla.

Lääkejätti GlaxoSmithKlein (GSK) hautasi todisteet siitä, että sen myyntimenestys, masennuslääke Paxil (Suomessa Seroxat, paroksetiini) oli tehoton ja todennäköisesti haitallinen lapsille ja nuorille.

GSK suostui vuonna 2004 pulittamaan 2,5 miljoonaa dollaria petoksistaan. Summa on taskuraha.

Lääkefirma tahkosi tuolloin Paxililla 2,7 miljardilla dollarilla vuosittain. Pfizer joutui maksamaan äskettäin ennätykselliset 2,3 miljardia dollaria markkinoituaan neljää lääkettä luvattomiin käyttötarkoituksiin.

Paxil hyväksyttiin myös hoitamaan "sosiaalista ahdistushäiriötä" eli ujoutta. Myydäkseen lääkettä on myytävä psyykkinen sairaus.

Häilyvärajaisina psyykkisiä ongelmia on helppo paisuttaa. Ahdistuneisuushäiriöt yleistyvät sitä mukaa, mitä huolestuneimmiksi lääketehtaat tulevat voitoistaan. Paniikkihäiriökin on keksitty sairaus.

Farmafirmojen vilunki ei rajoitu masennuslääkkeisiin, "hullun kultaan". MTV3:n 45 minuuttia -ohjelma (18.11.09) käsitteli tautitehtailua. Lääketehtaat yrittävät värvätä lääketieteen tutkijoita tekemään terveistä sairaita, keksimään uusia sairauksia ja sitten lääkkeitä niiden hoitoon.

Erään tutkijan olisi pitänyt tuotteistaa ikääntymiseen liittyvästä normaalista lihasvoiman heikkenemisestä sairautta nimeltä sarkopenia. Tutkija antoi firmalle pakit. Hän piti toimintaa itsessään sairaana eikä ryhtynyt lääketehtaan prostituoiduksi.

Valtaosa lääkemainoksista on harhaista ja tieteellisesti perusteetonta mielikuvamainontaa. Sitä ei juuri erota puoskaroinnista, luontaistuotteita mainostavasta roskasta. Monien lääkäreiden lääketietous on isosti mainosten ja lääke-esittelijöiden propagandan varassa.

Epäeettisiin käytäntöihin kuuluvat myös niin sanotut haamukirjoittajat.

Lääkefirmat kyhäävät julkaisun ja haalivat sitten rahalla lääkärin, jonka nimissä kirjoitus julkaistaan.

Tavisten tautitietoisuutta lisäävissä iltamissa (esim. osteoporoosi, erektio-ongelmat, eturauhassyöpä, vaihdevuodet) puhuvat erikoislääkärit saavat usein sanottavansa suoraan lääkefirmoilta.

Tilastotempuilla valehteleminen ja kielteisten tutkimustulosten pimitys ovat vakiokäytäntöjä. Monissa uusissa lääkkeissä uutta on vain nimi ja korkeampi hinta.

Lääkefirmat panevat tuplasti enemmän rahaa mainontaan ja lääkäreiden jo lääkiksen ensimmäiseltä vuosikurssilta alkavaan voiteluun kuin tutkimukseen ja tuotekehittelyyn.

Lääkefirmojen ja lääkäreiden napanuora on katkaistava. Potilasturvallisuuden vuoksi.

Markku Myllykangas Dosentti Itä-Suomen yliopisto


http://www.savonsanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/turhia-laakkeita/1049187

Lue lisää

"Mitä lääkkeen tehosta tiedetään myyntiluvan saannin jälkeen?

Myyntiluvan saamisen ehtona on, että lääkkeen teho on osoitettu yleensä vähintään kahdessa hyvin kontrolloidussa tutkimuksessa. On kuitenkin mahdollista, että on tehty tutkimuksia, joissa lääkkeen ja lumehoidon välillä ei ole ilmennyt eroa. Esimerkiksi paroksetiinin kehitysohjelmassa tehtiin kaikkiaan yhdeksän kolmannen vaiheen kliinistä tutkimusta, jotta kahden tutkimuksen vähimmäisvaatimus täyttyi (Fava ym. 2003). »Negatiivisia» tutkimustuloksia ei aina julkaista, mistä syystä julkisuudessa vallitseva käsitys toivotun vaikutuksen suuruudesta voi olla liian optimistinen (Idänpään-Heikkilä ja Huupponen, tässä numerossa).

Ylioptimismia uuden lääkkeen tehosta luo myös se, että kliinisiin tutkimuksiin valikoidaan yleensä henkilöitä, joilla ei ole muita sairauksia tai lääkityksiä. Varsinkin lääkkeiden tehoa ja turvallisuutta koskevissa tutkimuksissa vanhuksia ja lapsia on mukana liian vähän (Food and Drug Administration 1999, Atuah ym. 2004)."


Uuden lääkkeen tehon ja turvallisuuden osoittaminen on monivaiheista ja kestää kauan
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim
2006;122(8):953-60
Pertti Happonen ja Veijo Saano
Teema: Lääketutkimus

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/haku;jsessionid=A2B1A67B1EA35E89E4187911B61779C3?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=uusinnumero&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo95670

Loppu Propgandalle kirjoitti:

Turhia lääkkeitä

14.1.2010 0:00 14.1.2010 0:00

Pääkirjoituksessa (SS 10.10.) päiviteltiin tutkimustuloksia, joiden mukaan masennuslääkkeiden hyödyt kasvavat lumelääkkeisiin verrattuna sitä mukaa, mitä vakavimpia depression oireet ovat, mutta hyödyt saattavat olla jopa olemattomat, kun kyse on lievistä tai kohtalaisista oireista.

Kirjoituksessa kerrottiin lääketehtaiden tietoisesti peitelleen tutkimustuloksia masennuslääkkeiden hyödyistä. Lopuksi kysyttiin, syövätkö potilaat lääkkeitä, joista ei ole hyötyä.

Masennuslääkkeistä on tullut nykyajan sokeripillereitä, plaseboja.

Masennuksen "lisääntyminen" johtuu pääosin siitä, että lääkärit lätkivät potilaille masennusdiagnooseja, ilman masennusta. Pohjois-Savossa määrätään nuorille enemmän psyykenlääkkeitä kuin muualla.

Lääkejätti GlaxoSmithKlein (GSK) hautasi todisteet siitä, että sen myyntimenestys, masennuslääke Paxil (Suomessa Seroxat, paroksetiini) oli tehoton ja todennäköisesti haitallinen lapsille ja nuorille.

GSK suostui vuonna 2004 pulittamaan 2,5 miljoonaa dollaria petoksistaan. Summa on taskuraha.

Lääkefirma tahkosi tuolloin Paxililla 2,7 miljardilla dollarilla vuosittain. Pfizer joutui maksamaan äskettäin ennätykselliset 2,3 miljardia dollaria markkinoituaan neljää lääkettä luvattomiin käyttötarkoituksiin.

Paxil hyväksyttiin myös hoitamaan "sosiaalista ahdistushäiriötä" eli ujoutta. Myydäkseen lääkettä on myytävä psyykkinen sairaus.

Häilyvärajaisina psyykkisiä ongelmia on helppo paisuttaa. Ahdistuneisuushäiriöt yleistyvät sitä mukaa, mitä huolestuneimmiksi lääketehtaat tulevat voitoistaan. Paniikkihäiriökin on keksitty sairaus.

Farmafirmojen vilunki ei rajoitu masennuslääkkeisiin, "hullun kultaan". MTV3:n 45 minuuttia -ohjelma (18.11.09) käsitteli tautitehtailua. Lääketehtaat yrittävät värvätä lääketieteen tutkijoita tekemään terveistä sairaita, keksimään uusia sairauksia ja sitten lääkkeitä niiden hoitoon.

Erään tutkijan olisi pitänyt tuotteistaa ikääntymiseen liittyvästä normaalista lihasvoiman heikkenemisestä sairautta nimeltä sarkopenia. Tutkija antoi firmalle pakit. Hän piti toimintaa itsessään sairaana eikä ryhtynyt lääketehtaan prostituoiduksi.

Valtaosa lääkemainoksista on harhaista ja tieteellisesti perusteetonta mielikuvamainontaa. Sitä ei juuri erota puoskaroinnista, luontaistuotteita mainostavasta roskasta. Monien lääkäreiden lääketietous on isosti mainosten ja lääke-esittelijöiden propagandan varassa.

Epäeettisiin käytäntöihin kuuluvat myös niin sanotut haamukirjoittajat.

Lääkefirmat kyhäävät julkaisun ja haalivat sitten rahalla lääkärin, jonka nimissä kirjoitus julkaistaan.

Tavisten tautitietoisuutta lisäävissä iltamissa (esim. osteoporoosi, erektio-ongelmat, eturauhassyöpä, vaihdevuodet) puhuvat erikoislääkärit saavat usein sanottavansa suoraan lääkefirmoilta.

Tilastotempuilla valehteleminen ja kielteisten tutkimustulosten pimitys ovat vakiokäytäntöjä. Monissa uusissa lääkkeissä uutta on vain nimi ja korkeampi hinta.

Lääkefirmat panevat tuplasti enemmän rahaa mainontaan ja lääkäreiden jo lääkiksen ensimmäiseltä vuosikurssilta alkavaan voiteluun kuin tutkimukseen ja tuotekehittelyyn.

Lääkefirmojen ja lääkäreiden napanuora on katkaistava. Potilasturvallisuuden vuoksi.

Markku Myllykangas Dosentti Itä-Suomen yliopisto


http://www.savonsanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/turhia-laakkeita/1049187

Lue lisää

Muuten en jaksa Myllykankaan juttuja kommentoida, dosentteja ja mielipiteitä kyllä riittää, mutta masennuslääkkeiden kutsuminen "hullun kullaksi" osoittaa todella törkeää masennuslääkkeiden käyttäjien halveksuntaa, olivat sitten aidosti masentuneita tai eivät.

Loppu Paskapuheelle kirjoitti:

Muuten en jaksa Myllykankaan juttuja kommentoida, dosentteja ja mielipiteitä kyllä riittää, mutta masennuslääkkeiden kutsuminen "hullun kullaksi" osoittaa todella törkeää masennuslääkkeiden käyttäjien halveksuntaa, olivat sitten aidosti masentuneita tai eivät.

Lue lisää

Tai kommentoidaan nyt sen verran, että Myllykankaan kirja "Rahan raiskaama terveydenhuolto" on julkaistu ortopedi Antti Heikkilän Rasalas-kirjakustantamon kautta. Taitaa siis olla näitä "vaihtoehtoisen terveydenhoidon" edustajia.

Siinä liuta muita kirjailijoita, joiden joukkoon Propagandan superasiantuntija Myllykangas kuuluu: http://www.rasalas.fi/kirjailijat.php

Loppu Paskapuheelle kirjoitti:

Tai kommentoidaan nyt sen verran, että Myllykankaan kirja "Rahan raiskaama terveydenhuolto" on julkaistu ortopedi Antti Heikkilän Rasalas-kirjakustantamon kautta. Taitaa siis olla näitä "vaihtoehtoisen terveydenhoidon" edustajia.

Siinä liuta muita kirjailijoita, joiden joukkoon Propagandan superasiantuntija Myllykangas kuuluu: http://www.rasalas.fi/kirjailijat.php

Lue lisää

Eli ryttäät dosentti Markku Myllykankaan huuhaamieheksi sen perusteella, että hänen kirjansa kustantaja on julkaissut kirjoja muiltakin ihmisiltä. Ajattelin, että Myllykankaalla ja muilla Rasalaksella kirjojaan julkaisseilla on sama ajatusmaailma asioista. Et olisi kommentoinut senkään vertaa.

"Korjanneet"? kirjoitti:

Eli ryttäät dosentti Markku Myllykankaan huuhaamieheksi sen perusteella, että hänen kirjansa kustantaja on julkaissut kirjoja muiltakin ihmisiltä. Ajattelin, että Myllykankaalla ja muilla Rasalaksella kirjojaan julkaisseilla on sama ajatusmaailma asioista. Et olisi kommentoinut senkään vertaa.

Lue lisää

Typo: *Ajattelit

Loppu Paskapuheelle kirjoitti:

Vai että oikein lääkefirma pimittää kaiken negatiivisen? Tämä on sukua sille ajatukselle, että UFO:t ovat vierailleet maassa lukuisia kertoja, mutta hallitus pimittää todisteet. Voin kuvitella kun jossain päin maailmaa olevassa yliopistossa on valmistumassa negatiivinen masennuslääketutkimus - yht'äkkiä eteen kurvaa lääkefirman musta auto, jonne tutkijat tuloksineen työnnetään... :DDDDD

Ehdotus oikeasti masennuksesta kiinnostuneille ja siihen apua hakeville palstalaisille: eivätköhän nämä hölmöt salaliittoteoreetikot ja pelottelijat ole terrorisoineet tätä palstaa jo liian kauan? Jätettäisiinkö nämä kaikenmaailman "proparandat" jo omaan arvoonsa?

Lue lisää

Ei jätetä, koska ei ole mitään propagandaa vaan totuus. Sinun valheesi nimenomaan ovat propagandaa.

Niistä lääkkeistä seuraa myös vieroitusoireita...ja jos uskoo lääkkeisiin niin lääkkeiden lopettaminen vie uskon... eli lumevaikutuksen.

Minulla myös ollut nuoresta (tai oikeastaan lapsesta) asti taipumus ahdistua ja masentua herkästi. Lisäksi myös fyysiset oireet ovat olleet aina osa tuota taipumustani. Lähinnä oksentelu ja ruokahaluttomuus. Lapsena ja nuorena selvisin onneksi noista kausista ilman lääkitystä, mutta 3-kymppisestä eteenpäin ne ovat todellakin pelastaneet minut ties miltä. Eräs raskas elämäntilanne esim. sai minut menettämään ruokahaluni ja yöuneni. Jos en tuolloin olisi ajoissa saanut lääkitystä (cymbalta), olisin varmaan mennyt psykoosiin ja kuollut nälkään. 2 vuotta myöhemmin sen lopetin ja sitten puoli vuotta ilman lääkitystä oltuani tuli taas raskas elämäntilanne ja rupesi samat merkit näkymään, jolloin seroxat pelasti taas elämäni. Nyt marraskuussa lopetin sen ja jouluna tuli jälleen oksentelu ja ruokahalun menetys. Seroxat ei nyt vaan enää uudelleen 6 viikon tauon jälkeen tehonnutkaan. Liittyy ehkä siihen, että elimistöni oli jo totuttelemassa siitä aineesta eroon (sehän kai säilyy viikkoja lopetuksen jälkeenkin elimistössä) ja ehkäpä lisääntyneeseen valon määrään (oli ehkä sama annostus liikaa) ken tietää. Nyt kolmatta päivää syön cipralexia ja toivon kovasti, että tästä noustaan ja alan saada menettämääni painoa takaisin. Lupaavalta ainakin tällä hetkellä tuntuu. Ruokahalua jo hitusen tullut.

alina75 kirjoitti:

Minulla myös ollut nuoresta (tai oikeastaan lapsesta) asti taipumus ahdistua ja masentua herkästi. Lisäksi myös fyysiset oireet ovat olleet aina osa tuota taipumustani. Lähinnä oksentelu ja ruokahaluttomuus. Lapsena ja nuorena selvisin onneksi noista kausista ilman lääkitystä, mutta 3-kymppisestä eteenpäin ne ovat todellakin pelastaneet minut ties miltä. Eräs raskas elämäntilanne esim. sai minut menettämään ruokahaluni ja yöuneni. Jos en tuolloin olisi ajoissa saanut lääkitystä (cymbalta), olisin varmaan mennyt psykoosiin ja kuollut nälkään. 2 vuotta myöhemmin sen lopetin ja sitten puoli vuotta ilman lääkitystä oltuani tuli taas raskas elämäntilanne ja rupesi samat merkit näkymään, jolloin seroxat pelasti taas elämäni. Nyt marraskuussa lopetin sen ja jouluna tuli jälleen oksentelu ja ruokahalun menetys. Seroxat ei nyt vaan enää uudelleen 6 viikon tauon jälkeen tehonnutkaan. Liittyy ehkä siihen, että elimistöni oli jo totuttelemassa siitä aineesta eroon (sehän kai säilyy viikkoja lopetuksen jälkeenkin elimistössä) ja ehkäpä lisääntyneeseen valon määrään (oli ehkä sama annostus liikaa) ken tietää. Nyt kolmatta päivää syön cipralexia ja toivon kovasti, että tästä noustaan ja alan saada menettämääni painoa takaisin. Lupaavalta ainakin tällä hetkellä tuntuu. Ruokahalua jo hitusen tullut.

Lue lisää

Minkä takia et lähde hoitamaan ongelmiasi terapian avulla? Miksi joka kerta olet turvautunut aivojesi lamaamiseen ja toimintojen muuntamiseen? Koetko, että aineilla itsensä huumaaminen elämän vastoinkäymisten kohdatessa on järkevä tapa toimia?

Duloksetiinista en ala edes paasaamaan. Hirveää roskaahan sekin on, ei siitä mihinkään pääse. On ihan yleisessä tiedossa, että SSRI:t saattavat menettää vaikutuksensa ensimmäisen käyttökerran jälkeen jolloin vastaavaa vastetta ei enää synny, kun käytön aloittaa joskus myöhemmin uudelleen. Sinulle on varmasti käynyt näin paroksetiinin kanssa. Essitalopraami on myös karmeeta kuraa. En ymmärrä miten ihmiset eivät tajua toimintansa älyttömyyttä. Aivojen kemiallinen myrkyttäminen ei ole fiksu tapa toimia, kun elämä potkii päähän. Siihen tarvitsee elämänhallinnan osaamista ja tarvittaessa keskusteluapua voi hakea ammattikoulutuksen saaneilta terapeuteilta.

"Korjanneet"? kirjoitti:

Minkä takia et lähde hoitamaan ongelmiasi terapian avulla? Miksi joka kerta olet turvautunut aivojesi lamaamiseen ja toimintojen muuntamiseen? Koetko, että aineilla itsensä huumaaminen elämän vastoinkäymisten kohdatessa on järkevä tapa toimia?

Duloksetiinista en ala edes paasaamaan. Hirveää roskaahan sekin on, ei siitä mihinkään pääse. On ihan yleisessä tiedossa, että SSRI:t saattavat menettää vaikutuksensa ensimmäisen käyttökerran jälkeen jolloin vastaavaa vastetta ei enää synny, kun käytön aloittaa joskus myöhemmin uudelleen. Sinulle on varmasti käynyt näin paroksetiinin kanssa. Essitalopraami on myös karmeeta kuraa. En ymmärrä miten ihmiset eivät tajua toimintansa älyttömyyttä. Aivojen kemiallinen myrkyttäminen ei ole fiksu tapa toimia, kun elämä potkii päähän. Siihen tarvitsee elämänhallinnan osaamista ja tarvittaessa keskusteluapua voi hakea ammattikoulutuksen saaneilta terapeuteilta.

Lue lisää

Olen käynyt terapioissa useaan otteeseen elämäni aikana. Ensimmäinen 24-vuotiaana 2 vuoden kestoinen. Sitten 5v sitten jäi 1,5 vuotiseksi, kun terapeutti muutti eri kaupunkiin. Olen puhunut paljon ongelmistani ja yrittänyt niitä ratkoa. Harmittaa itseänikin, että olenko niin hankala autettava, kun ei mikään auta. Toisaalta nämä fyysiset ongelmat tulevat usein esteeksi, kun yritän käytännössä muuttaa elämääni ja käytöstäni. Tiedostan kyllä ongelmani: läheisriippuvuus ym. Olen vain hyväksynyt tilanteeni. Nämä lääkkeet nyt vain ovat pelastaneet minut enkä koe, että olisin jotain menettänyt niiden syömisen takia.

"Korjanneet"? kirjoitti:

Minkä takia et lähde hoitamaan ongelmiasi terapian avulla? Miksi joka kerta olet turvautunut aivojesi lamaamiseen ja toimintojen muuntamiseen? Koetko, että aineilla itsensä huumaaminen elämän vastoinkäymisten kohdatessa on järkevä tapa toimia?

Duloksetiinista en ala edes paasaamaan. Hirveää roskaahan sekin on, ei siitä mihinkään pääse. On ihan yleisessä tiedossa, että SSRI:t saattavat menettää vaikutuksensa ensimmäisen käyttökerran jälkeen jolloin vastaavaa vastetta ei enää synny, kun käytön aloittaa joskus myöhemmin uudelleen. Sinulle on varmasti käynyt näin paroksetiinin kanssa. Essitalopraami on myös karmeeta kuraa. En ymmärrä miten ihmiset eivät tajua toimintansa älyttömyyttä. Aivojen kemiallinen myrkyttäminen ei ole fiksu tapa toimia, kun elämä potkii päähän. Siihen tarvitsee elämänhallinnan osaamista ja tarvittaessa keskusteluapua voi hakea ammattikoulutuksen saaneilta terapeuteilta.

Lue lisää

Kiesus mitä skeidaa. Et selvästikään tiedä masennuksesta mitään. Terapeutti ei ole ammattikoulutus vaan korkea-asteen koulutus. Terapia ei ole keskusteluapua, jota tarjoavat julkisella puolella psykiatrian sairaanhoitajat. Ei ole mitään tieteellistä näyttöä, että tällaisesta keskusteluavusta olisi masennukseen mitään apua.

Hyvällä terapialla on osoitettu olevan suunnilleen samantasoinen vaste kuin masennuslääkkeillä, mutta se on suunnattomasti kalliimpaa ja vaatii myös potilaalta paljon enemmän kuin lääke. Yhden terapiakäynnin hinnalla saa monen kuukauden lääkkeet.

Loppu Paskapuheelle kirjoitti:

Kiesus mitä skeidaa. Et selvästikään tiedä masennuksesta mitään. Terapeutti ei ole ammattikoulutus vaan korkea-asteen koulutus. Terapia ei ole keskusteluapua, jota tarjoavat julkisella puolella psykiatrian sairaanhoitajat. Ei ole mitään tieteellistä näyttöä, että tällaisesta keskusteluavusta olisi masennukseen mitään apua.

Hyvällä terapialla on osoitettu olevan suunnilleen samantasoinen vaste kuin masennuslääkkeillä, mutta se on suunnattomasti kalliimpaa ja vaatii myös potilaalta paljon enemmän kuin lääke. Yhden terapiakäynnin hinnalla saa monen kuukauden lääkkeet.

Lue lisää

Osoitat tässäkin valtavaa tietovajetta näissä asioissa. Totta kai masennusta voidaan hoitaa keskusteluterapialla. Kaiken lisäksi on vahva näyttö siitä, että 'masennuslääkkeet' pitkittävät masentuneisuutta sekä kroonistavat sitä. Lisäksi ko. lääkkeet herkistävät uudistuvalle masentuneisuudelle siinä missä pelkkää terapiaa saaneet ovat vähemmän herkkiä masentumaan uudelleen. Et tunnu tietävän masennuksesta tai sen hoidosta kovinkaan paljoa.

Mitä tulee terapian ja lääkityksen väliseen suhteeseen, tiedämme tutkimustiedon perusteella, että tehokkain ja pitkäkantoisin hoito masennukseen on terapia, toisena on terapia yhdistettynä lääkkeisiin ja viimeisenä pelkkä lääkitys. Nokkelin lukija osaa edellisestä päätelläkin, että lääkitys siis heikentää terapiahoidon tehokkuutta isossa kuvassa ja erityisesti siis pitkässä juoksussa. Masennuslääkityksen tiedetään altistavan jatkuvalle masentuneisuudelle ja masennuksen uusiutumiselle.

"Korjanneet"? kirjoitti:

Osoitat tässäkin valtavaa tietovajetta näissä asioissa. Totta kai masennusta voidaan hoitaa keskusteluterapialla. Kaiken lisäksi on vahva näyttö siitä, että 'masennuslääkkeet' pitkittävät masentuneisuutta sekä kroonistavat sitä. Lisäksi ko. lääkkeet herkistävät uudistuvalle masentuneisuudelle siinä missä pelkkää terapiaa saaneet ovat vähemmän herkkiä masentumaan uudelleen. Et tunnu tietävän masennuksesta tai sen hoidosta kovinkaan paljoa.

Mitä tulee terapian ja lääkityksen väliseen suhteeseen, tiedämme tutkimustiedon perusteella, että tehokkain ja pitkäkantoisin hoito masennukseen on terapia, toisena on terapia yhdistettynä lääkkeisiin ja viimeisenä pelkkä lääkitys. Nokkelin lukija osaa edellisestä päätelläkin, että lääkitys siis heikentää terapiahoidon tehokkuutta isossa kuvassa ja erityisesti siis pitkässä juoksussa. Masennuslääkityksen tiedetään altistavan jatkuvalle masentuneisuudelle ja masennuksen uusiutumiselle.

Lue lisää

Korjanneet? Miksi Sinun on tultava tällaiselle masentuneiden vertaistukipalstalle väittelemään. Saatat saada vain monille pahan mielen, kun täällä on moni etsimässä rohkaisua tilanteeseensa. Jos sinun juttujasi lukee vaikka joku, kenellä on ollut vaikka 10 vuotta masennuslääkitys, niin hänellä kai sitten sinun mukaasi on peruuttamaton aivovaurio. Miten voisit rohkaista häntä?

Loppu Propagandalle kirjoitti:

Niistä lääkkeistä seuraa myös vieroitusoireita...ja jos uskoo lääkkeisiin niin lääkkeiden lopettaminen vie uskon... eli lumevaikutuksen.

Voisit noudattaa omaa Nimimerkkiäsi. Olet varsinainen kohkaaja.

"Korjanneet"? kirjoitti:

Osoitat tässäkin valtavaa tietovajetta näissä asioissa. Totta kai masennusta voidaan hoitaa keskusteluterapialla. Kaiken lisäksi on vahva näyttö siitä, että 'masennuslääkkeet' pitkittävät masentuneisuutta sekä kroonistavat sitä. Lisäksi ko. lääkkeet herkistävät uudistuvalle masentuneisuudelle siinä missä pelkkää terapiaa saaneet ovat vähemmän herkkiä masentumaan uudelleen. Et tunnu tietävän masennuksesta tai sen hoidosta kovinkaan paljoa.

Mitä tulee terapian ja lääkityksen väliseen suhteeseen, tiedämme tutkimustiedon perusteella, että tehokkain ja pitkäkantoisin hoito masennukseen on terapia, toisena on terapia yhdistettynä lääkkeisiin ja viimeisenä pelkkä lääkitys. Nokkelin lukija osaa edellisestä päätelläkin, että lääkitys siis heikentää terapiahoidon tehokkuutta isossa kuvassa ja erityisesti siis pitkässä juoksussa. Masennuslääkityksen tiedetään altistavan jatkuvalle masentuneisuudelle ja masennuksen uusiutumiselle.

Lue lisää

Vai tiedätte. Tiedättekö myös, mistä taiotaan kaikille tarvitsijoille juuri heille soveltuvia terapioita, ja mistä taiotaan hoitoja niille masentuneille, jotka eivät pysty terapiaan tai eivät pysty terapiaan ilman lääkitystä?

Kun olette noin varmoja kaikesta, millaista terapiaa tiedätte niiden masennuspotilaiden tarvitsevan, jotka ovat psykomotorisesti katatoniaa muistuttavan jähmeitä ja tuskin pystyvät nostamaan lusikkaa suuhunsa?

kala456 kirjoitti:

Korjanneet? Miksi Sinun on tultava tällaiselle masentuneiden vertaistukipalstalle väittelemään. Saatat saada vain monille pahan mielen, kun täällä on moni etsimässä rohkaisua tilanteeseensa. Jos sinun juttujasi lukee vaikka joku, kenellä on ollut vaikka 10 vuotta masennuslääkitys, niin hänellä kai sitten sinun mukaasi on peruuttamaton aivovaurio. Miten voisit rohkaista häntä?

Lue lisää

Tarkoitus ei ole pahoittaa kenenkään mieltä. Tietenkin, jos joku niin kokee kertomani perusteella en kai mahda sille mitään. Tarkoitukseni on vain opastaa ja neuvoa.

Ymmärrän, että aivovaurioista puhuminen voi pelottaa useita, jotka ovat näitä aineita jo käyttäneet, varsinkin, jos käyttö on jatkunut vuosia. En sano enkä väitä, että kaikki aivovaurioita saisivat vähän pidemmässäkään käytössä, sillä sitä en tiedä minäkään. Kuitenkin osa saa vammoja todistetusti lyhyenkin käytön (viikkojen tai kuukausien) käytön seurauksena, joiden kanssa heidän tulee elää loppuelämänsä. Aivovaurioiden syntyminen on todellinen riski kaikkien niin sanottujen mielialalääkkeiden käytössä, erityisesti neuroleptejen ("psykoosilääkkeiden") ja SSRI:den ("masennuslääkkeiden") kohdalla.

AP:n kysymys oli voiko lääkekäyttö korjata välittäjäaineiden tasapainoa, johon rehellisesti vastasin, kuten tiede osoittaa, ei voi, sillä mitään epätasapainoa ei ole eikä nämä aineet sitä korjaisi vaikka sellainen olisikin. Tahdon jakaa rehellistä tietoa ihmisille, jotka ovat saattaneet joutua psykiatrian harhaanjohtamiksi.

Paasaa lisää kirjoitti:

Vai tiedätte. Tiedättekö myös, mistä taiotaan kaikille tarvitsijoille juuri heille soveltuvia terapioita, ja mistä taiotaan hoitoja niille masentuneille, jotka eivät pysty terapiaan tai eivät pysty terapiaan ilman lääkitystä?

Kun olette noin varmoja kaikesta, millaista terapiaa tiedätte niiden masennuspotilaiden tarvitsevan, jotka ovat psykomotorisesti katatoniaa muistuttavan jähmeitä ja tuskin pystyvät nostamaan lusikkaa suuhunsa?

Lue lisää

Terapiasta en tiedä, mutta lääkitystä vosi tarkistaa. Neuroleptithän voivat moista aiheuttaa.

Nim. Loppu paskapuheelle on näköjään niellyt koko paskapropagandan karvoineen päivineen.

Miksi ylipäätään tarjota lääkettä elämäntuskaan yms. Suomessa lääkitään ihmisiä, joiden ongelma ei ole kliininen psykiatrinen sairaus vaan suru, yksimnäisyys, köyhyys tai vanhuus. Karkeasti voi arvoida että lääkityisä alle puolet on oikeasti kliinisesti sairaita.


Lääkitys ei ole estänyt eläköityimistä, vaan itse asiassa masennuseläköityminen on lisääntynyt samaan tahtiin kuin masennuslääkkeiden syöminen, tämän voit todeta itse tekemällä pienen regressioanalyysin.

" Lääkkeet ovat hinta/teho-suhteeltaan aivan ylivoimainen masennuksen hoidossa"

Missähän tämä on todistettu?


Tutkimuksien mukaan ihmiset toipuvait parhaiten jos ovat paremmin toimeentulevia, koulutetumpia ja kun saavat ise vaikuttaa omaan kuntoutumiseensa ja hoitoon. Ihmiset valiitsisivat mieluiten psykoterapian, mutta heille tuputeaan lääkkeitä.

Tosielämän tutkimukset mm Vantaalta osoittavat että lääkkeillä toipuminen on todella surkeaa ja uudelleenmasentuminen todella yleista.

Viimeisimmät tukimukset todellakin osoittavat, että lääkeiden pidempiaikainen syöminen lisää uudelleenmasenutumisen riskiä.

Loppu Propagandalle kirjoitti:

Nim. Loppu paskapuheelle on näköjään niellyt koko paskapropagandan karvoineen päivineen.

Miksi ylipäätään tarjota lääkettä elämäntuskaan yms. Suomessa lääkitään ihmisiä, joiden ongelma ei ole kliininen psykiatrinen sairaus vaan suru, yksimnäisyys, köyhyys tai vanhuus. Karkeasti voi arvoida että lääkityisä alle puolet on oikeasti kliinisesti sairaita.


Lääkitys ei ole estänyt eläköityimistä, vaan itse asiassa masennuseläköityminen on lisääntynyt samaan tahtiin kuin masennuslääkkeiden syöminen, tämän voit todeta itse tekemällä pienen regressioanalyysin.

" Lääkkeet ovat hinta/teho-suhteeltaan aivan ylivoimainen masennuksen hoidossa"

Missähän tämä on todistettu?


Tutkimuksien mukaan ihmiset toipuvait parhaiten jos ovat paremmin toimeentulevia, koulutetumpia ja kun saavat ise vaikuttaa omaan kuntoutumiseensa ja hoitoon. Ihmiset valiitsisivat mieluiten psykoterapian, mutta heille tuputeaan lääkkeitä.

Tosielämän tutkimukset mm Vantaalta osoittavat että lääkkeillä toipuminen on todella surkeaa ja uudelleenmasentuminen todella yleista.

Viimeisimmät tukimukset todellakin osoittavat, että lääkeiden pidempiaikainen syöminen lisää uudelleenmasenutumisen riskiä.

Lue lisää

Joitakin lähteitä:

Andrews Paul W et al. Blue again: perturbational effects of antidepressants suggest monoa­minergic homeostasis in major depression. Frontiers in Psychology. July 2011, Volume 2, Artic­le 159. Original Research Article published: 07 July 2011. www.frontiersin.org. doi: 10.3389/fpsyg.2011.00159.

Boseley, Sarah. Drugs licensing flaws exposed. Special report: Pfizer advised on how to get antidepressant approved by member of body deciding on application The Guardian, Monday 4 October 2004. http://www.guardian.co.uk/society/2004/oct/04/health.businessofresearch

Brauser, Deborah. Broad Review of FDA Trials Suggests Antidepressants Only Marginally Better than Placebo. Medscape Medical News. 24.8. 2010. http://www.medscape.com/viewar­ticle/727323?s.

Karlsson, Hasse et al. Psykoterapia lisää masennuspotilaiden serotoniinireseptoreiden mää­rää.. Duodecim 2009;125:2750.

Kääriäinen J, Rostila I, Ellonen N, Kivivuori J & Korkiamäki R.Nuorten masentuneisuudesta ja rikekäyttäytymisestä sosiaaliseen pääomaan. Yhteiskuntapolitiikka 70 (2005):1.

Lacasse J & Leo J (2005) Serotonin and depression: A disconnect between the advertisements and the scientific literature. PLoS Med 2: e392. DOI: 10.1371/journal.pmed.0020392.

Lacasse JR, Leo J (2010) Ghostwriting at Elite Academic Medical Centers in the United States. PloS Med 7(2): e1000230. doi:10.1371/journal.pmed.1000230 .


Lexchin J, Bero LA, Djulbegovic B & Clark O. Pharmaceutical industry sponsorship and re­search outcome and quality: systematic review. BMJ 2003; 326 doi: 10.1136/bmj.326.7400.1167 (Published 29 May 2003) BMJ 2003;326:1167.

Lexchin J & Light DW. Commercial infuence an the content of medical journals, Commercial bias in medical journals, British Medical Journal, BMJ Volume 332 17 June 2006.


Melander, Hans, Evidence b(i)ased medicine – selective reporting from studies sponseored by pharmaceutical industry: review of studies in new drug appication. British Medical Jour­nal. BMJ, Voume 326, 31 May 2003.

Moncrieff J, Wessely S, Hardy R. Active placebos versus antidepressants for depression. Cochrane Database of Systematic Reviews 2004, Issue 1. Art. No.: CD003012. DOI: 10.1002/14651858.CD003012.pub2.

Luis Pintor , Xavier Torres, Victor Navarro, Silvia Matrai, Cristobal Gasto Is the type of re­mission after a major depressive episode an important risk factor to relapses in a 4-year fol­low up? Journal of Affective Disorders 82 (2004) 291 – 296. Pulkki-Råback, Laura; Kivimäki, Mika; Ahola, Kirsi; Joutsenniemi,Kaisla; Elovainio, Marko; Rossi, Helena; Puttonen, Sampsa;Koskinen, Seppo; Isometsä, Erkki; Lönnqvist, Jouko; Virta­nen, Marianna. Living Alone and Antidepressant Medication Use A Prospective Study in a Working-age Population. BMC Public Health. 2012;12(236). http://www.medscape.com/vie­warticle/767318_2..

Sismondo S (2007) Ghost management: How much of the medical literature is shaped behind the scenes by the pharmaceutical industry? PloS Med 4(9): e286.doi:10.1371/journal.pmed.0040286.

Turner, Erick H. Et al. Selective Publication of Antidepressant Trials and Its Influence on Ap­parent Efficacy. The New England Journal of Medicine, January 17, 2008. N Engl J Med 2008:358:252-260.

Vuorilehto MS, Melartin TK, Isometsä ET: Depressive disorders in primary care: recurrent, chronic, and co-morbid. Psychol Med. 2005 May;35(5):673-82.

Whitaker, Robert. The STAR*D Scandal: A New Paper Sums It All Up.Detailing the methods of dishonest science 27.8. 2010 . Mad in America -blogi. Psychology Today. http://www.psychologytoday.com/blog/mad-in-america/201008/the-stard-scandal-new-paper-sums-it-all.Whitaker, Robert. The STAR*D Scandal: A New Paper Sums It All Up.Detailing the methods of dishonest science 27.8. 2010 . Mad in America -blogi. Psychology Today. http://www.psychologytoday.com/blog/mad-in-america/201008/the-stard-scandal-new-paper-sums-it-all.

Loppu Propagandalle kirjoitti:

Nim. Loppu paskapuheelle on näköjään niellyt koko paskapropagandan karvoineen päivineen.

Miksi ylipäätään tarjota lääkettä elämäntuskaan yms. Suomessa lääkitään ihmisiä, joiden ongelma ei ole kliininen psykiatrinen sairaus vaan suru, yksimnäisyys, köyhyys tai vanhuus. Karkeasti voi arvoida että lääkityisä alle puolet on oikeasti kliinisesti sairaita.


Lääkitys ei ole estänyt eläköityimistä, vaan itse asiassa masennuseläköityminen on lisääntynyt samaan tahtiin kuin masennuslääkkeiden syöminen, tämän voit todeta itse tekemällä pienen regressioanalyysin.

" Lääkkeet ovat hinta/teho-suhteeltaan aivan ylivoimainen masennuksen hoidossa"

Missähän tämä on todistettu?


Tutkimuksien mukaan ihmiset toipuvait parhaiten jos ovat paremmin toimeentulevia, koulutetumpia ja kun saavat ise vaikuttaa omaan kuntoutumiseensa ja hoitoon. Ihmiset valiitsisivat mieluiten psykoterapian, mutta heille tuputeaan lääkkeitä.

Tosielämän tutkimukset mm Vantaalta osoittavat että lääkkeillä toipuminen on todella surkeaa ja uudelleenmasentuminen todella yleista.

Viimeisimmät tukimukset todellakin osoittavat, että lääkeiden pidempiaikainen syöminen lisää uudelleenmasenutumisen riskiä.

Lue lisää

"Miksi ylipäätään tarjota lääkettä elämäntuskaan yms. Suomessa lääkitään ihmisiä, joiden ongelma ei ole kliininen psykiatrinen sairaus vaan suru, yksimnäisyys, köyhyys tai vanhuus."

So what? Jos lääkitys parantaa oloa, niin hyvä niin. Vai kuvittelitko jollain tavalla korjaavasi ihmisten yksinäisyyden, köyhyyden tai vanhuuden?

Itse asiassa jos masennuslääke toimii, niin sehän osoittaa, että kliininen masennus oli olemassa.

"Lääkitys ei ole estänyt eläköityimistä, vaan itse asiassa masennuseläköityminen on lisääntynyt samaan tahtiin kuin masennuslääkkeiden syöminen, tämän voit todeta itse tekemällä pienen regressioanalyysin."

Eläköityminen on lisääntynyt, koska masennus diagnosoidaan paremmin, eläkkeen kriteerit ovat ehkä höllentyneet, aiempi yleinen selkäsärky eläkkeen syynä on poistunut kuvantamismenetelmien kehityttyä ja ehkä myös koska työelämän vaatimukset etenkin henkisellä puolella ovat koventuneet. 80-luvulla yksityiselläkin puolella oli "suojatyöpaikkoja", joissa kliinisesti masentunut pärjäsi ihan hyvin mukana, toisin on tänään.

Eläköitymisen lisääntyminen ei johdu lääkkeistä. Päinvastoin, ilman lääkehoito eläköityviä olisi roimasti enemmän. Uuden sukupolven lääkkeiden vaikutus sen sijaan näkyy itsemurhien määrän radikaalina putoamisena.

"Lääkkeet ovat hinta/teho-suhteeltaan aivan ylivoimainen masennuksen hoidossa"

"Missähän tämä on todistettu? "

Tutkimusten mukaan lääkkeiden teho on täysin verrannollinen hyvään terapiaan, joka on kymmeniä kertoja kalliimpaa sikäli kun sitä on edes saatavissa.

"Tutkimuksien mukaan ihmiset toipuvait parhaiten jos ovat paremmin toimeentulevia, koulutetumpia ja kun saavat ise vaikuttaa omaan kuntoutumiseensa ja hoitoon."

Et kai tosissasi kuvittele, että käytännössä toimiva ratkaisu on tehdä masentuneista paremmin toimeentulevia ja koulutetumpia?

"Ihmiset valiitsisivat mieluiten psykoterapian, mutta heille tuputeaan lääkkeitä."

Ne eivät ole toisensa poissulkevia hoitomuotoja. Ongelma ei ole se, että lääkkeitä tuputetaan, vaan se, että psykoterapiaa ei ole saatavilla. Lääkkeiden poistaminen ei poista tätä ongelmaa. Päinvastoin, sittenhän sinne terapiaan vasta tunkua on, kun se on ainoa hoitokeino!

Loppu Propagandalle kirjoitti:

Joitakin lähteitä:

Andrews Paul W et al. Blue again: perturbational effects of antidepressants suggest monoa­minergic homeostasis in major depression. Frontiers in Psychology. July 2011, Volume 2, Artic­le 159. Original Research Article published: 07 July 2011. www.frontiersin.org. doi: 10.3389/fpsyg.2011.00159.

Boseley, Sarah. Drugs licensing flaws exposed. Special report: Pfizer advised on how to get antidepressant approved by member of body deciding on application The Guardian, Monday 4 October 2004. http://www.guardian.co.uk/society/2004/oct/04/health.businessofresearch

Brauser, Deborah. Broad Review of FDA Trials Suggests Antidepressants Only Marginally Better than Placebo. Medscape Medical News. 24.8. 2010. http://www.medscape.com/viewar­ticle/727323?s.

Karlsson, Hasse et al. Psykoterapia lisää masennuspotilaiden serotoniinireseptoreiden mää­rää.. Duodecim 2009;125:2750.

Kääriäinen J, Rostila I, Ellonen N, Kivivuori J & Korkiamäki R.Nuorten masentuneisuudesta ja rikekäyttäytymisestä sosiaaliseen pääomaan. Yhteiskuntapolitiikka 70 (2005):1.

Lacasse J & Leo J (2005) Serotonin and depression: A disconnect between the advertisements and the scientific literature. PLoS Med 2: e392. DOI: 10.1371/journal.pmed.0020392.

Lacasse JR, Leo J (2010) Ghostwriting at Elite Academic Medical Centers in the United States. PloS Med 7(2): e1000230. doi:10.1371/journal.pmed.1000230 .


Lexchin J, Bero LA, Djulbegovic B & Clark O. Pharmaceutical industry sponsorship and re­search outcome and quality: systematic review. BMJ 2003; 326 doi: 10.1136/bmj.326.7400.1167 (Published 29 May 2003) BMJ 2003;326:1167.

Lexchin J & Light DW. Commercial infuence an the content of medical journals, Commercial bias in medical journals, British Medical Journal, BMJ Volume 332 17 June 2006.


Melander, Hans, Evidence b(i)ased medicine – selective reporting from studies sponseored by pharmaceutical industry: review of studies in new drug appication. British Medical Jour­nal. BMJ, Voume 326, 31 May 2003.

Moncrieff J, Wessely S, Hardy R. Active placebos versus antidepressants for depression. Cochrane Database of Systematic Reviews 2004, Issue 1. Art. No.: CD003012. DOI: 10.1002/14651858.CD003012.pub2.

Luis Pintor , Xavier Torres, Victor Navarro, Silvia Matrai, Cristobal Gasto Is the type of re­mission after a major depressive episode an important risk factor to relapses in a 4-year fol­low up? Journal of Affective Disorders 82 (2004) 291 – 296. Pulkki-Råback, Laura; Kivimäki, Mika; Ahola, Kirsi; Joutsenniemi,Kaisla; Elovainio, Marko; Rossi, Helena; Puttonen, Sampsa;Koskinen, Seppo; Isometsä, Erkki; Lönnqvist, Jouko; Virta­nen, Marianna. Living Alone and Antidepressant Medication Use A Prospective Study in a Working-age Population. BMC Public Health. 2012;12(236). http://www.medscape.com/vie­warticle/767318_2..

Sismondo S (2007) Ghost management: How much of the medical literature is shaped behind the scenes by the pharmaceutical industry? PloS Med 4(9): e286.doi:10.1371/journal.pmed.0040286.

Turner, Erick H. Et al. Selective Publication of Antidepressant Trials and Its Influence on Ap­parent Efficacy. The New England Journal of Medicine, January 17, 2008. N Engl J Med 2008:358:252-260.

Vuorilehto MS, Melartin TK, Isometsä ET: Depressive disorders in primary care: recurrent, chronic, and co-morbid. Psychol Med. 2005 May;35(5):673-82.

Whitaker, Robert. The STAR*D Scandal: A New Paper Sums It All Up.Detailing the methods of dishonest science 27.8. 2010 . Mad in America -blogi. Psychology Today. http://www.psychologytoday.com/blog/mad-in-america/201008/the-stard-scandal-new-paper-sums-it-all.Whitaker, Robert. The STAR*D Scandal: A New Paper Sums It All Up.Detailing the methods of dishonest science 27.8. 2010 . Mad in America -blogi. Psychology Today. http://www.psychologytoday.com/blog/mad-in-america/201008/the-stard-scandal-new-paper-sums-it-all.

Lue lisää

Loppu Propagandalle: tutkimuksesi ovat huijausta, lääketehtaiden ja lääkäreiden valheita joita keksivät rahan ahneudessaan. Propagandaa täällä ei ole muu kuin sinun kirjoituksesi.

"Miten se toimii? Ei näytä toimivan...ihmiset masentuu vaikka olisi estolääkityspäällä, vaikkei lääkkeen biokemiallinen vaikutus lopu."

No jos ei toimi, niin sitten lopettaa sen käytön. Mikä tässä on ongelma?

"" Tutkimusten mukaan lääkkeiden teho on täysin verrannollinen hyvään terapiaan, joka on kymmeniä kertoja kalliimpaa sikäli kun sitä on edes saatavissa."

Ja missä se sinun näyttösi?

Laitapas *askanjauhaja niitä viitteitä kehiin. Tutkimuksia esiin!"

"Thus, any review of studies comparing SGAs to psychotherapy must account for whether psychotherapy was bona fide; this was not done in the Cuijpers et al meta-analysis. With these issues in mind, my research team conducted a meta-analysis of trials that compared SGAs to psychotherapy. We located 15 high quality trials, including six not included in the Cuijpers review, with a total of 19 comparisons between psychotherapy and SGAs. Trials ranged from six to 26 weeks in duration. Psychotherapies in these studies included cognitive and/or behavioral (these made up the majority), psychodynamic, interpersonal, and supportive. Drugs included fluoxetine (Prozac), paroxetine (Paxil), venlafaxine (Effexor), citalopram (Celexa), nefazodone (Serzone), sertraline (Zoloft), and fluvoxamine (Luvox) (Spielmans GI et al, J Nerv Ment Dis 2011;199(3):142–149).

Overall, at the end of the acute phase of trials, our results were nearly the same as Cuijpers et al (2008): there was a statistically significant but very small advantage for SGAs—an effect size of 0.19. You might recall that for effect size, conventional wisdom holds that an effect size greater than 0.20 is small, greater than 0.50 is medium, and greater than 0.80 is large."

http://pro.psychcentral.com/2013/antidepressants-versus-psychotherapy-for-depression/004942.html

Toisin sanoen uusilla masennuslääkkeillä oli hieman terapiaa parempi vaste. Tämäkö puoltaa kymmeniä kertoja kalliimpia terapioita lääkkeitä vastaan? Ei minusta. Paras vaihtoehto tietysti olisi molemmat yhdessä, mutta pelkkä lääkehoito on aika perhanan paljon parempi kuin ei mitään.

"Missäs on näyttö, kun vain 10–30 % masennuspotilaista toipuu pitkäaikaisesti lääkkeillä tai niistä huolimatta? Joka ainoa masenuseläkkeelle päätynyt on syönyt näitä uusia "onnenpillereitä""

Missä on näyttö, että lisääntynyt masennuseläköityminen johtuu lääkkeiden syönnistä? Tutkimuksia pöytään!

"Jäätelönsyönti ja hukkumistapaukset lisäätyvät kesällä, mutta onko niilä joku yhteys?. Monissa SSRI-lääkkeissähän lukee, että lisäävät itsemurha-alttiutta ja siksi ei saa syöttää nuorlle... Ja Suomen itsemurhatilastossa on ihan normaalia vaihtelue eikä vielä olla alimmalla tasolla. Noususuhdanteessa itsemurha lisääntyy ja laskukaudella kuten nyt vähenee."

"Within individual classes of antidepressants, prescriptions for selective serotonin reuptake inhibitors (SSRIs) and other new-generation non-SSRI antidepressants (eg, nefazodone hydrochloride, mirtazapine, bupropion hydrochloride, and venlafaxine hydrochloride) are associated with lower suicide rates (both within and between counties). "

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15699293

"ps. ihmisten köyhyyttä ja yksinäisyyttä voidaan hoitaa yhteiskuntapoliittisin keinoin mm. edistämällä järkevää sosiaali- ja talouspolitiikkaa sekä yhdykuntarakennetta mm. tarjoamlla yhdistyksille tiloja harrastamista varten eli ns. sosiaalisen pääoman lisäämistä, joka tutkitusti lisää terveyttä."

Laitapa tähän tutkimus, joka osoittaa että joku ihmeen yhdistykselle osoitettu tila parantaa masennusta?

Vaadit pikkutarkkoja lähteitä muilta, mutta samalla heittelet mitä ihmeellisimpiä omia juttujasi ihan hatusta, jotka pitäisi tuosta vaan hyväksyä suurina totuuksina.

Loppu Paskapuheelle kirjoitti:

"Miten se toimii? Ei näytä toimivan...ihmiset masentuu vaikka olisi estolääkityspäällä, vaikkei lääkkeen biokemiallinen vaikutus lopu."

No jos ei toimi, niin sitten lopettaa sen käytön. Mikä tässä on ongelma?

"" Tutkimusten mukaan lääkkeiden teho on täysin verrannollinen hyvään terapiaan, joka on kymmeniä kertoja kalliimpaa sikäli kun sitä on edes saatavissa."

Ja missä se sinun näyttösi?

Laitapas *askanjauhaja niitä viitteitä kehiin. Tutkimuksia esiin!"

"Thus, any review of studies comparing SGAs to psychotherapy must account for whether psychotherapy was bona fide; this was not done in the Cuijpers et al meta-analysis. With these issues in mind, my research team conducted a meta-analysis of trials that compared SGAs to psychotherapy. We located 15 high quality trials, including six not included in the Cuijpers review, with a total of 19 comparisons between psychotherapy and SGAs. Trials ranged from six to 26 weeks in duration. Psychotherapies in these studies included cognitive and/or behavioral (these made up the majority), psychodynamic, interpersonal, and supportive. Drugs included fluoxetine (Prozac), paroxetine (Paxil), venlafaxine (Effexor), citalopram (Celexa), nefazodone (Serzone), sertraline (Zoloft), and fluvoxamine (Luvox) (Spielmans GI et al, J Nerv Ment Dis 2011;199(3):142–149).

Overall, at the end of the acute phase of trials, our results were nearly the same as Cuijpers et al (2008): there was a statistically significant but very small advantage for SGAs—an effect size of 0.19. You might recall that for effect size, conventional wisdom holds that an effect size greater than 0.20 is small, greater than 0.50 is medium, and greater than 0.80 is large."

http://pro.psychcentral.com/2013/antidepressants-versus-psychotherapy-for-depression/004942.html

Toisin sanoen uusilla masennuslääkkeillä oli hieman terapiaa parempi vaste. Tämäkö puoltaa kymmeniä kertoja kalliimpia terapioita lääkkeitä vastaan? Ei minusta. Paras vaihtoehto tietysti olisi molemmat yhdessä, mutta pelkkä lääkehoito on aika perhanan paljon parempi kuin ei mitään.

"Missäs on näyttö, kun vain 10–30 % masennuspotilaista toipuu pitkäaikaisesti lääkkeillä tai niistä huolimatta? Joka ainoa masenuseläkkeelle päätynyt on syönyt näitä uusia "onnenpillereitä""

Missä on näyttö, että lisääntynyt masennuseläköityminen johtuu lääkkeiden syönnistä? Tutkimuksia pöytään!

"Jäätelönsyönti ja hukkumistapaukset lisäätyvät kesällä, mutta onko niilä joku yhteys?. Monissa SSRI-lääkkeissähän lukee, että lisäävät itsemurha-alttiutta ja siksi ei saa syöttää nuorlle... Ja Suomen itsemurhatilastossa on ihan normaalia vaihtelue eikä vielä olla alimmalla tasolla. Noususuhdanteessa itsemurha lisääntyy ja laskukaudella kuten nyt vähenee."

"Within individual classes of antidepressants, prescriptions for selective serotonin reuptake inhibitors (SSRIs) and other new-generation non-SSRI antidepressants (eg, nefazodone hydrochloride, mirtazapine, bupropion hydrochloride, and venlafaxine hydrochloride) are associated with lower suicide rates (both within and between counties). "

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15699293

"ps. ihmisten köyhyyttä ja yksinäisyyttä voidaan hoitaa yhteiskuntapoliittisin keinoin mm. edistämällä järkevää sosiaali- ja talouspolitiikkaa sekä yhdykuntarakennetta mm. tarjoamlla yhdistyksille tiloja harrastamista varten eli ns. sosiaalisen pääoman lisäämistä, joka tutkitusti lisää terveyttä."

Laitapa tähän tutkimus, joka osoittaa että joku ihmeen yhdistykselle osoitettu tila parantaa masennusta?

Vaadit pikkutarkkoja lähteitä muilta, mutta samalla heittelet mitä ihmeellisimpiä omia juttujasi ihan hatusta, jotka pitäisi tuosta vaan hyväksyä suurina totuuksina.

Lue lisää

Minä tyydyn vain toteamaan, että et tiedä mistä puhut, et osaa lukea tutkimuksia etkä käyttää järkeä ja loogista päättelykykyä. Vyörytät päälle niin suuren *askaläjän, että en yksinkertaisesti jaksa kumota jokaista argumenttiasi ja selittää sinulle perusasioita. Et tunnu ymmärtävän masennuksesta tai sen hoidosta paljoakaan. Oletko alalla töissä?

Loppu propagandalle on täysin oikeassa. Juuri niin!!!

Kuka tahansa voi väittää lukeneensa vaikka ziljoona tutkimusta ja omaavansa niiden ansiosta ainutlaatuista faktaa, jota ei löydy mistään muualta kuin oman pään sisältä ja jota on siksi mahdoton todistaa antamalla viitteitä, eli lähdit samalle linjalle kuin aivovaurio-"Korjanneet" jo aiemmin. Toodella vaikuttavaa argumentaatiota varsinkin kun aiemmin tulit osoittaneeksi, ettet tiedä masennuksesta tuon taivaallista - on naurettavaa ehdottaa keskivaikeasti tai vaikeasti masentuneille lähtemistä mukaan harraste- tai yhdistystoimintaan, kun jo pakolliset tehtävät tuotavat heille vaikeuksia...

Ja mitä perskettiä listaamasi lista muutamasta suomalaisesta artikkelista on todistavinaan? Onko niin, että Suomen masennuskeskustelu on ylivertaisella tasolla muuhun maailmaan nähden?

Loppu Paskapuheelle kirjoitti:

Kuka tahansa voi väittää lukeneensa vaikka ziljoona tutkimusta ja omaavansa niiden ansiosta ainutlaatuista faktaa, jota ei löydy mistään muualta kuin oman pään sisältä ja jota on siksi mahdoton todistaa antamalla viitteitä, eli lähdit samalle linjalle kuin aivovaurio-"Korjanneet" jo aiemmin. Toodella vaikuttavaa argumentaatiota varsinkin kun aiemmin tulit osoittaneeksi, ettet tiedä masennuksesta tuon taivaallista - on naurettavaa ehdottaa keskivaikeasti tai vaikeasti masentuneille lähtemistä mukaan harraste- tai yhdistystoimintaan, kun jo pakolliset tehtävät tuotavat heille vaikeuksia...

Ja mitä perskettiä listaamasi lista muutamasta suomalaisesta artikkelista on todistavinaan? Onko niin, että Suomen masennuskeskustelu on ylivertaisella tasolla muuhun maailmaan nähden?

Lue lisää

Sallin mun nauraa: Ahahahahha aahhaha

Loppu Paskapuheelle kirjoitti:

Kuka tahansa voi väittää lukeneensa vaikka ziljoona tutkimusta ja omaavansa niiden ansiosta ainutlaatuista faktaa, jota ei löydy mistään muualta kuin oman pään sisältä ja jota on siksi mahdoton todistaa antamalla viitteitä, eli lähdit samalle linjalle kuin aivovaurio-"Korjanneet" jo aiemmin. Toodella vaikuttavaa argumentaatiota varsinkin kun aiemmin tulit osoittaneeksi, ettet tiedä masennuksesta tuon taivaallista - on naurettavaa ehdottaa keskivaikeasti tai vaikeasti masentuneille lähtemistä mukaan harraste- tai yhdistystoimintaan, kun jo pakolliset tehtävät tuotavat heille vaikeuksia...

Ja mitä perskettiä listaamasi lista muutamasta suomalaisesta artikkelista on todistavinaan? Onko niin, että Suomen masennuskeskustelu on ylivertaisella tasolla muuhun maailmaan nähden?

Lue lisää

Loppu Paskanjauhannalle, oletko lukenut ne tutkimukset jo?

Laitas oma tutkimusnäyttölista peliin niin luen ne ja ruvetaan keskustelemaan.


Sinä jauhat todellista jaskaa...ihan mutupohjalta.

Loppu Paskapuheelle kirjoitti:

Kuka tahansa voi väittää lukeneensa vaikka ziljoona tutkimusta ja omaavansa niiden ansiosta ainutlaatuista faktaa, jota ei löydy mistään muualta kuin oman pään sisältä ja jota on siksi mahdoton todistaa antamalla viitteitä, eli lähdit samalle linjalle kuin aivovaurio-"Korjanneet" jo aiemmin. Toodella vaikuttavaa argumentaatiota varsinkin kun aiemmin tulit osoittaneeksi, ettet tiedä masennuksesta tuon taivaallista - on naurettavaa ehdottaa keskivaikeasti tai vaikeasti masentuneille lähtemistä mukaan harraste- tai yhdistystoimintaan, kun jo pakolliset tehtävät tuotavat heille vaikeuksia...

Ja mitä perskettiä listaamasi lista muutamasta suomalaisesta artikkelista on todistavinaan? Onko niin, että Suomen masennuskeskustelu on ylivertaisella tasolla muuhun maailmaan nähden?

Lue lisää

Loppu paskapuheelle taitaa olla lääkäri joka täällä paniikissa puolustelee omia paskapuheitaan. Pelkää työnsä menettämistä. Ja rahan.

Jos todella uskot, että käyttämäsi sertraliini paikkaa aivoissasi jotain, esimerkiksi "serotoniinivajetta", suositan lukemaan ketjua ajan kanssa hieman tarkemmin.

"Mielestäni serotoniinivaje on ihan samanlainen fyysinen asia kuin vaikka sokeritaudissa insuliinin puute. Ja tämän saa korjattua lääkkeellä."

:D

Ei jumal-auta, kansa nyt ryhdistäytykää!

No huutamalla ei lapsikaan opi, joten otetaanpas nyt sitten ihan perusasioista lähtien tilanne haltuun. Ihan tässä viime päivien aikana julkaistiin erinomainen kannanotto vaikutusvaltaisesta lähteestä koskien erilaisia psykiatrian myyttejä, joita suomalaisessakin mielenterveyshuollossa toistetaan kuin uskonnollista mantraa konsanaan. Mukana on kaikkien psykiatrisen järjestelmän huijauksen tuntevien suosikit, diabetes-vertaus ja kemiallinen epätasapaino. :)

Kirjoittaja on Cochrane Collaborationin perustajajäsen sekä Nordic Cochrane Centren johtaja (Director of The Nordic Cochrane Centre) Peter C. Gotzsche.
http://www.cochrane.dk/about/profiles/pcg-profile.htm

Linkki kirjoitukseen "Psychiatry Gone Astray":
http://www.madinamerica.com/2014/01/psychiatry-gone-astray/

Tässä alla lyhyt koonnos esitellyistä kymmenestä myytistä sekä totuus perään.

Myth 1: Your disease is caused by a chemical imbalance in the brain
Totuus 1: Ensinäkin mielisairaus ei ole oikea sairaus vaan metafora ja toiseksi mitään todettua epätasapainoa ei mielenterveysongelmiin tai "mielisairauksiiin" liittyen ole koskaan todettu.

Myth 2: It’s no problem to stop treatment with antidepressants
Totuus 2: Osalle käyttäjistä on hyvinkin vaikea päästä irti niin sanotuista masennuslääkkeistä rajujen vieroitusoireiden vuoksi.

Myth 3: Psychotropic Drugs for Mental Illness are like Insulin for Diabetes
Totuus 3: Mielialalääkkeillä ja masennusta ei voi mitenkään verrata insuliiniin ja diabetekseen, sillä masennus ei ole todellinen biologinen sairaus, kuten diabetes eikä masentuneilla ei ole mitään tunnettua kemiallista puutetta aivoissa tai muuallakaan kropassa.

Myth 4: Psychotropic drugs reduce the number of chronically ill patients
Totuus 4: Päinvastoin mielialalääkkeet kroonistavat mielenterveysoireita ja aiheuttavat oikeita sairauksia.

Myth 5: Happy pills do not cause suicide in children and adolescents
Totuus 5: Nämä "onnellisuuspillerit" ("masennuslääkkeiden" lempinimi) aiheuttavat itsetuhoisuutta ei ainoastaan lapsilla ja nuorilla vaan myös aikuisilla. Nuoremmilla käyttäjillä vaikutusta pidetään ainoastaan yleisempänä.

Myth 6: Happy pills have no side effects
Totuus 6: Sivuvaikutuslista on niin pitkä, että en laita tähän. On myös kiisteltävissä onko "masennuslääkkeillä" mitään muuta kuin sivuvaikutuksia, koska ne eivät vaikuta masennuksen syyhyn. Ensiksi pitäisi määrittää mikä on haettu vaikutus.

Myth 7: Happy pills are not addictive
Totuus 7: "Onnellisuuspillerit" ovat addiktoivia siinä mielessä, että niistä voi olla vaikea päästä irti.

Myth 8: The prevalence of depression has increased a lot
Totuus 8: Masennuksen yleisyys ei ole kasvanut vaan masennuksen diagnoosikriteereita on merkittävästi madallettu markkinoiden laajentamiseksi. Samalla masentuneisuus on yhteisöjen masennuslääkekäytön myötä kroonistunut.

Myth 9: The main problem is not overtreatment, but undertreatment
Totuus 9: Päinvastoin

Myth 10: Antipsychotics prevent brain damage
Totuus 10: "Psykoosilääkkeet" aiheuttavat aivovaurioita

Vaihtoehtoinen lähde: http://beyondmeds.com/2014/01/28/ten-myths/

"Mielestäni serotoniinivaje on ihan samanlainen fyysinen asia kuin vaikka sokeritaudissa insuliinin puute"''


Susu dear, serotoniinivajaus on tieteellisesti täyttä skeidaa. Siis virheellistä puhetta, soopa , disinformaatiota, valhetta... Ei sinulla ole mitään serotoniinivajausta, puhut kuin suoraan lääketeollisuuden rahoittamasta masennuksen potilasoppaasta...



"Tämä ns. monoamiinihypoteesi (Schildkraut 1965) on vaikuttanut erittäin vahvasti, vaikka sitä suoraan tukevia tutkimustuloksia on yllättävän vähän - serotoniinin määrä aivoissa ei terveillä ihmisillä korreloi mielialaan, eivätkä serotoniinin tai noradrenaliinin määrän ole osoitettu olevan vähentynyt masentuneilla (Booij ym. 2003)"


Hermoston muovautuvuus ja masennuksesta toipuminen
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim
2009;125(16):1781-6
Eero Castrén
Teema: Masennus

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_count=1&viewType=viewArticle&tunnus=duo98253

"Korjanneet"? kirjoitti:

Jos todella uskot, että käyttämäsi sertraliini paikkaa aivoissasi jotain, esimerkiksi "serotoniinivajetta", suositan lukemaan ketjua ajan kanssa hieman tarkemmin.

"Mielestäni serotoniinivaje on ihan samanlainen fyysinen asia kuin vaikka sokeritaudissa insuliinin puute. Ja tämän saa korjattua lääkkeellä."

:D

Ei jumal-auta, kansa nyt ryhdistäytykää!

No huutamalla ei lapsikaan opi, joten otetaanpas nyt sitten ihan perusasioista lähtien tilanne haltuun. Ihan tässä viime päivien aikana julkaistiin erinomainen kannanotto vaikutusvaltaisesta lähteestä koskien erilaisia psykiatrian myyttejä, joita suomalaisessakin mielenterveyshuollossa toistetaan kuin uskonnollista mantraa konsanaan. Mukana on kaikkien psykiatrisen järjestelmän huijauksen tuntevien suosikit, diabetes-vertaus ja kemiallinen epätasapaino. :)

Kirjoittaja on Cochrane Collaborationin perustajajäsen sekä Nordic Cochrane Centren johtaja (Director of The Nordic Cochrane Centre) Peter C. Gotzsche.
http://www.cochrane.dk/about/profiles/pcg-profile.htm

Linkki kirjoitukseen "Psychiatry Gone Astray":
http://www.madinamerica.com/2014/01/psychiatry-gone-astray/

Tässä alla lyhyt koonnos esitellyistä kymmenestä myytistä sekä totuus perään.

Myth 1: Your disease is caused by a chemical imbalance in the brain
Totuus 1: Ensinäkin mielisairaus ei ole oikea sairaus vaan metafora ja toiseksi mitään todettua epätasapainoa ei mielenterveysongelmiin tai "mielisairauksiiin" liittyen ole koskaan todettu.

Myth 2: It’s no problem to stop treatment with antidepressants
Totuus 2: Osalle käyttäjistä on hyvinkin vaikea päästä irti niin sanotuista masennuslääkkeistä rajujen vieroitusoireiden vuoksi.

Myth 3: Psychotropic Drugs for Mental Illness are like Insulin for Diabetes
Totuus 3: Mielialalääkkeillä ja masennusta ei voi mitenkään verrata insuliiniin ja diabetekseen, sillä masennus ei ole todellinen biologinen sairaus, kuten diabetes eikä masentuneilla ei ole mitään tunnettua kemiallista puutetta aivoissa tai muuallakaan kropassa.

Myth 4: Psychotropic drugs reduce the number of chronically ill patients
Totuus 4: Päinvastoin mielialalääkkeet kroonistavat mielenterveysoireita ja aiheuttavat oikeita sairauksia.

Myth 5: Happy pills do not cause suicide in children and adolescents
Totuus 5: Nämä "onnellisuuspillerit" ("masennuslääkkeiden" lempinimi) aiheuttavat itsetuhoisuutta ei ainoastaan lapsilla ja nuorilla vaan myös aikuisilla. Nuoremmilla käyttäjillä vaikutusta pidetään ainoastaan yleisempänä.

Myth 6: Happy pills have no side effects
Totuus 6: Sivuvaikutuslista on niin pitkä, että en laita tähän. On myös kiisteltävissä onko "masennuslääkkeillä" mitään muuta kuin sivuvaikutuksia, koska ne eivät vaikuta masennuksen syyhyn. Ensiksi pitäisi määrittää mikä on haettu vaikutus.

Myth 7: Happy pills are not addictive
Totuus 7: "Onnellisuuspillerit" ovat addiktoivia siinä mielessä, että niistä voi olla vaikea päästä irti.

Myth 8: The prevalence of depression has increased a lot
Totuus 8: Masennuksen yleisyys ei ole kasvanut vaan masennuksen diagnoosikriteereita on merkittävästi madallettu markkinoiden laajentamiseksi. Samalla masentuneisuus on yhteisöjen masennuslääkekäytön myötä kroonistunut.

Myth 9: The main problem is not overtreatment, but undertreatment
Totuus 9: Päinvastoin

Myth 10: Antipsychotics prevent brain damage
Totuus 10: "Psykoosilääkkeet" aiheuttavat aivovaurioita

Vaihtoehtoinen lähde: http://beyondmeds.com/2014/01/28/ten-myths/

Lue lisää

"korjanneet" on täysin oikeassa. Kunnollista tietoa.

Lähestyt totuutta. Lämpenee, lämpenee, polttaa jo...