Monikulttuurisuus vahvistaa syrjäytymistä
Pohjimmiltaan aikamme valtavassa muuttoliikkeessä on kyse pakenemisesta eri muotoisesta ja asteisesta kurjuudesta vähemmän kurjiin oloihin.
Brittiläinen ekonomisti ja afrikantuntija Paul Collier toteaa uudessa Exodus-kirjassaan, että kaikilla vastaanottavana osapuolena olevilla mailla on aiheesta mielipide, vaikka harvat niistä pystyvät sen objektiivisesti perustelemaan. Liberaaleissa mediapiireissä, mihin Collier itsensäkin lukee, on käynnissä paikalleen jämähtänyt moraalikeskustelu, missä solidaarisuuden asemesta vannotaan suvaitsevaisuuden nimeen.
Teoksessa ”Exodus – Immigration and Multiculturalism in the 21st Century” kirjailija yrittää selvittää, mitkä ovat maahanmuuton vaikutukset niin lähtö- kuin tulomaissakin. Rikkaita ja köyhiä erottava kuilu on aikamme moraalinen kauhukertomus. Tulijoiden lähtö vie viimeistkin resurssit lähtömaista. Kun tulijat lähtevät paremman elämän toivossa, he jättävät taakseen gebardihattuiset poliitikot ja toimimattoman yhteiskunnan. Niin paradoksaaliselta kuin se kuulostaakin, monet tulijat tuovat mukanaan kulttuurin, mikä osa kotimaan toimimatonta systeemiä.
Aivan kuten brittiläisen ajatushautomo Demosin David Goodhard kirjassaan ”The British Dream – Successes and Failures of Post-war Immigration”, Collierkin yrittää löytää maahanmuuton ja kotoutumisen välistä tasapainopistettä. Goodhart surkutteli sitä, että siinä missä muinoin tultiin maahan teollisuustöiden perässä, nyt tulijat notkuvat työttöminä omissa lähiöissään. Collier pistää merkille, että vastatulleet kotoutuvat nykyään verkkaisemmin, koska nykyisin harjoitettava politiikka suosii monikulttuurisuutta assimilaation kustannuksella.
Monikulttuurisuus heittää kapuloita toimivan maahanmuuton rattaisiin ja se vahvistaa tulijoiden syrjäytymistä.
(Suomessa on kateudesta vihreänä seurattu, kuinka) Ruotsissa on yritetty kotouttamista 40 vuotta. On tarjottu äidinkielen opetusta tulijoille ja käytetty sillanrakentajia eri kulttuurien välillä. Resursseista ei todellakaan ole tingitty, kun taikaseiniä on täytetty ja laadittu (pottunokkia syrjiviä) panostuksia työmarkkinoille.
[colored_box color="blue"]Vuoden vaihtuessa Suomessa on vaihteeksi alkanut massiivinen rummutus maahanmuuton voimakkaan lisäämisen puolesta. Ennen Elinkeinoelämän keskusliiton täysin todellisuudesta irrallaan olevaa ehdotusta maahanmuuton lisäämisesestä työllisyysasteen kohentamiseksi ehti ääneen päästään sekaisin oleva VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen, joka myös kaipaa lisää tulijoita. Perusteeksi hänelle riittää se, että Ruotsin työllisyys on Vartiaisen mukaan kasvanut vuoden 2010 jälkeen noin 225.000 hengellä, ja kasvusta 45 prosenttia on ollut maahanmuuttajien työllisyyden kasvua. Tietenkin tällainen propaganda menee uppoaa punavihreään toimittajakuntaan kuin veitsi kuumaan voihin, eikä kukaan halua muistuttaa siitä, että äskettäin julkaistussa Ruotsin tilastokeskuksen ”Integration – en beskrivning av läget i Sverige”-raportissa todettiin, että töitä tekevien tulijoiden osuus on tänään alhaisempi kuin 20 vuotta sitten.[/colored_box]
Jokainen maa säännöstelee maahanmuuttoa. Kaikissa Ruotsin valtiopäiväpuolueissa hyväksytään se, että rajoja kontrolloidaan, vaikka joissain piireissä nähdäänkin päiväunia niiden poistamisesta. Hyvinvoitivaltion pyörittämiseen tarvittava raha ei tipu taivaasta, vaan se kaivetaan veronmaksajien taskuista.
Paul Collier puhuu sosiaalisen manipuloinnin puolesta tänä uutena aikana, jona sovitut ja hiljaiset yhteiskuntasopimukset ovat purkautumaisillaan. Vakaita yhteiskuntia hyödyttävä maahanmuutto ei toimi, jos sen määrä kasvaa nopeasti ja tulijat jäävät notkumaan oman onnensa nojaan.
Tyrehtyykö tulijoiden tulva, jos lähtömaiden hyvinvointi kasvaa? Ratkaisevaa tulee olemaan se, miten hyvinvointi jakautuu. Oli aika, jolloin taloustieteilijät kuvittelivat, että kasvava keskiluokka ratkaisee ongelmat, mutta tulijaproblematiikkaan liittyy myös sellaiset tekijät kuin korruptio ja uskonnollinen suvaitsemattomuus, joista kummastakaan ei varsinaisesti ole pulaa Afrikassa tai Lähi-Idässä.
[button color="green" link="http://www.sydsvenskan.se/kultur--nojen/multikulturalism-forstarker-utanforskapet/"]Sydsvenskan[/button]
16 arviota
Muita artikkeleita samasta aihepiiristä
Lehti-ilmoitus nostatti kritiikkimyrskyn
Lastenkirjoja syytetään rasistisiksi
Norjassa tuohduttiin fasismi-syytöksistä
Somalikirjailija Abdi-Noor Mohamed: "Rasistit ovat oikeassa"
Rinkeby: Pyssy paukkui elokuvan kuvauksissa
Pohjimmiltaan aikamme valtavassa muuttoliikkeessä on kyse pakenemisesta eri muotoisesta ja asteisesta kurjuudesta vähemmän kurjiin oloihin.
Brittiläinen ekonomisti ja afrikantuntija Paul Collier toteaa uudessa Exodus-kirjassaan, että kaikilla vastaanottavana osapuolena olevilla mailla on aiheesta mielipide, vaikka harvat niistä pystyvät sen objektiivisesti perustelemaan. Liberaaleissa mediapiireissä, mihin Collier itsensäkin lukee, on käynnissä paikalleen jämähtänyt moraalikeskustelu, missä solidaarisuuden asemesta vannotaan suvaitsevaisuuden nimeen.
Teoksessa ”Exodus – Immigration and Multiculturalism in the 21st Century” kirjailija yrittää selvittää, mitkä ovat maahanmuuton vaikutukset niin lähtö- kuin tulomaissakin. Rikkaita ja köyhiä erottava kuilu on aikamme moraalinen kauhukertomus. Tulijoiden lähtö vie viimeistkin resurssit lähtömaista. Kun tulijat lähtevät paremman elämän toivossa, he jättävät taakseen gebardihattuiset poliitikot ja toimimattoman yhteiskunnan. Niin paradoksaaliselta kuin se kuulostaakin, monet tulijat tuovat mukanaan kulttuurin, mikä osa kotimaan toimimatonta systeemiä.
Aivan kuten brittiläisen ajatushautomo Demosin David Goodhard kirjassaan ”The British Dream – Successes and Failures of Post-war Immigration”, Collierkin yrittää löytää maahanmuuton ja kotoutumisen välistä tasapainopistettä. Goodhart surkutteli sitä, että siinä missä muinoin tultiin maahan teollisuustöiden perässä, nyt tulijat notkuvat työttöminä omissa lähiöissään. Collier pistää merkille, että vastatulleet kotoutuvat nykyään verkkaisemmin, koska nykyisin harjoitettava politiikka suosii monikulttuurisuutta assimilaation kustannuksella.
Monikulttuurisuus heittää kapuloita toimivan maahanmuuton rattaisiin ja se vahvistaa tulijoiden syrjäytymistä.
(Suomessa on kateudesta vihreänä seurattu, kuinka) Ruotsissa on yritetty kotouttamista 40 vuotta. On tarjottu äidinkielen opetusta tulijoille ja käytetty sillanrakentajia eri kulttuurien välillä. Resursseista ei todellakaan ole tingitty, kun taikaseiniä on täytetty ja laadittu (pottunokkia syrjiviä) panostuksia työmarkkinoille.
[colored_box color="blue"]Vuoden vaihtuessa Suomessa on vaihteeksi alkanut massiivinen rummutus maahanmuuton voimakkaan lisäämisen puolesta. Ennen Elinkeinoelämän keskusliiton täysin todellisuudesta irrallaan olevaa ehdotusta maahanmuuton lisäämisesestä työllisyysasteen kohentamiseksi ehti ääneen päästään sekaisin oleva VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen, joka myös kaipaa lisää tulijoita. Perusteeksi hänelle riittää se, että Ruotsin työllisyys on Vartiaisen mukaan kasvanut vuoden 2010 jälkeen noin 225.000 hengellä, ja kasvusta 45 prosenttia on ollut maahanmuuttajien työllisyyden kasvua. Tietenkin tällainen propaganda menee uppoaa punavihreään toimittajakuntaan kuin veitsi kuumaan voihin, eikä kukaan halua muistuttaa siitä, että äskettäin julkaistussa Ruotsin tilastokeskuksen ”Integration – en beskrivning av läget i Sverige”-raportissa todettiin, että töitä tekevien tulijoiden osuus on tänään alhaisempi kuin 20 vuotta sitten.[/colored_box]
Jokainen maa säännöstelee maahanmuuttoa. Kaikissa Ruotsin valtiopäiväpuolueissa hyväksytään se, että rajoja kontrolloidaan, vaikka joissain piireissä nähdäänkin päiväunia niiden poistamisesta. Hyvinvoitivaltion pyörittämiseen tarvittava raha ei tipu taivaasta, vaan se kaivetaan veronmaksajien taskuista.
Paul Collier puhuu sosiaalisen manipuloinnin puolesta tänä uutena aikana, jona sovitut ja hiljaiset yhteiskuntasopimukset ovat purkautumaisillaan. Vakaita yhteiskuntia hyödyttävä maahanmuutto ei toimi, jos sen määrä kasvaa nopeasti ja tulijat jäävät notkumaan oman onnensa nojaan.
Tyrehtyykö tulijoiden tulva, jos lähtömaiden hyvinvointi kasvaa? Ratkaisevaa tulee olemaan se, miten hyvinvointi jakautuu. Oli aika, jolloin taloustieteilijät kuvittelivat, että kasvava keskiluokka ratkaisee ongelmat, mutta tulijaproblematiikkaan liittyy myös sellaiset tekijät kuin korruptio ja uskonnollinen suvaitsemattomuus, joista kummastakaan ei varsinaisesti ole pulaa Afrikassa tai Lähi-Idässä.
[button color="green" link="http://www.sydsvenskan.se/kultur--nojen/multikulturalism-forstarker-utanforskapet/"]Sydsvenskan[/button]
16 arviota
Muita artikkeleita samasta aihepiiristä
Lehti-ilmoitus nostatti kritiikkimyrskyn
Lastenkirjoja syytetään rasistisiksi
Norjassa tuohduttiin fasismi-syytöksistä
Somalikirjailija Abdi-Noor Mohamed: "Rasistit ovat oikeassa"
Rinkeby: Pyssy paukkui elokuvan kuvauksissa
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.