Mitenkähän sota olisi mennytkään jos Talvisotaa ei olisi ollut ja Suomi eli m-heim olisi päässyt toteuttamaan miekkavalaansa Tarton rauhan rajoilta. Sallassa tilanne olisi ollut erittäin mielenkiintoinen Muurmannin radan suhteen ja Kannas toinen. Olisiko SA-Int rynninyt suoraan Pietarin varsinaiselle kaupunkialueelle katutaisteluihin ehkä kuitenkaan sotkeutumatta.
Entäs Laatokan Karjala, siellä olisi varmasti ollut suuri houkutus jatkaa Syväriltä vielä reilusti etelämmäs kuin mitä nyt. Suomen armeijan läsnäolo olisi voinut vaikuttaa sen, että Saksaa ei olisi lyöty takaisin Tihvinästä joten Pietarin saarto olisi ollut täydellinen ja väki todellakin, niin sotilaat kuin siviilit, kuolleet nälkään.
Voidaan siis sanoa, että Talvisota pelasti hyvin todennäköisesti Pietarin kaupungin ja osoitti neukun olleen oikeassa omalta kannaltaan tuon sodan perusteluissa. Ehkä sodan loppu syksyllä -44 olisi ollut kannaltamme paljon ikävämpi neukun janotessa kostoa 3,5 milj. nälkään kuolleen pietarilaisen takia.
Ehkä Talvisota jopa pelasti meidät, ei voitu uhata Pietari niin paljon kuin äärivoimat meillä ja Saksassa halusivat. Pahakin tapahtuma voi joskus ajan oloon osoittautua hyväksi ja hyvä pahaksi. Malliesimerkki tästä on Suomen ero Ruotsista Haminan rauhassa 1809, jota kansa aikanaan piti pahana kunnes kaikki muuttui lopulta hyväksi. Saatiin jopa itsenäisyyskin sen ansiosta.
Entäs Laatokan Karjala, siellä olisi varmasti ollut suuri houkutus jatkaa Syväriltä vielä reilusti etelämmäs kuin mitä nyt. Suomen armeijan läsnäolo olisi voinut vaikuttaa sen, että Saksaa ei olisi lyöty takaisin Tihvinästä joten Pietarin saarto olisi ollut täydellinen ja väki todellakin, niin sotilaat kuin siviilit, kuolleet nälkään.
Voidaan siis sanoa, että Talvisota pelasti hyvin todennäköisesti Pietarin kaupungin ja osoitti neukun olleen oikeassa omalta kannaltaan tuon sodan perusteluissa. Ehkä sodan loppu syksyllä -44 olisi ollut kannaltamme paljon ikävämpi neukun janotessa kostoa 3,5 milj. nälkään kuolleen pietarilaisen takia.
Ehkä Talvisota jopa pelasti meidät, ei voitu uhata Pietari niin paljon kuin äärivoimat meillä ja Saksassa halusivat. Pahakin tapahtuma voi joskus ajan oloon osoittautua hyväksi ja hyvä pahaksi. Malliesimerkki tästä on Suomen ero Ruotsista Haminan rauhassa 1809, jota kansa aikanaan piti pahana kunnes kaikki muuttui lopulta hyväksi. Saatiin jopa itsenäisyyskin sen ansiosta.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Joo,Suomen selviytyminen kahden diktatuurin puristuksessa oli todellinen ihme.
Neuvostoliitolla oli kiire Berliiniin ja valmiit suunnitelmat myös Ranskan ja Balkanin miehittämiselle josta ei lopulta tullut mitään jenkkien ydinase-monopolin vuoksi.
Puna-armeijan kenraalit pitivät sodan jälkeen virheenä sitä,ettei Suomea miehitetty.
Saksalaisten poisajo olisi riittänyt perusteluksi muille liittoutuneille,ja venäläiset olisivat olleet vain askeleen päässä Atlantista.
Onneksi Stalinin mielenkiinto oli etelä-Euroopan suunnalla...
----ja valmiit suunnitelmat myös Ranskan ja Balkanin miehittämiselle josta ei lopulta tullut mitään jenkkien ydinase-monopolin vuoksi.----
Oletko nähnyt jossain sellaiset suunnitelmat ja oikein päässyt tutustumaan papereihin. Vai onko taas jokin normaali "keksintösi" kyseessä? Ja tuonkin missä neukun johto toteaa peruvansa suunnitelman toimeenpanon jenkin a-pommin takia.
Klenkka,voit lukea esimerkiksi Beevorin Toinen Maailmansota,sivu 885.
Luuletko että Stalin olisi jättänyt käyttämättä 400 divisioonan armeijaa maailmanvallankumouksen edistämiseksi ellei nimenomaan ydinpommin uhka olisi ppysäyttänyt häntä?
Luuletko luuletko? Luulo ei ole tieto. Luuloja ei sen takia pidä alkaa esittelemään tietona vaan jo alunperin pitää kertoa, että "minä luulen niin, että .....".
ei olisi ollut jatkosotaakaan. Suomella ei olisi ollut siihen mitään syytä.
"Ehkä Talvisota jopa pelasti meidät, ei voitu uhata Pietari niin paljon kuin äärivoimat meillä ja Saksassa halusivat."
Pietaria ei Suomessa uhannut kukaan missään vaiheessa.
Avaus on jonkun stallarin tavanomaista vääristelyä ja valehtelua.
-----Suomella ei olisi ollut siihen mitään syytä---
Suomen porvaristolla ja Suur-Suomi intoilijoilla oli tuhannen syytä joista jo miekkavala yksin riittävä. Talvisodan vääryyksien korjaaminen ei edellyttänyt hyökkäystä vanhan rajan yli, vai mitä.
millään tavalla koskenut Pietaria.
Suomen porvaristo ei tuntenut mitään mielenkiintoa Pietarin valtaukseen 1919 eikä myöhemminkään.
Suur-Suomi-intoilijat saattoivat haaveilla mikä mistäkin, mutta heillä ei ollut määräysvaltaa politiikassa eikä armeijassa.
Joten koeta olla valehtelematta.
----Suur-Suomi-intoilijat saattoivat haaveilla mikä mistäkin, mutta heillä ei ollut määräysvaltaa politiikassa eikä armeijassa-----
Väärin, aivan väärin. Heillä nimenomaan oli valtaisa vaikutus maamme yläpäässä sillä kaikki niin upseerit kuin muukin päättävä eliitti olivat Akateemisen Karjalaseuran kasvatteja. Lisäksi meillä oli siihen aikaan mieletön "rys..säviha" ja yhtä mieletön viha bolsevismia kohtaan, jonka leviäminen haluttiin padota hinnalla millä tahansa. Näissä olisi ollut houkutinta kerrakseen lähteä Saksan messiin hävittämään "vuosisataista ikivihollista meitä enää koskaan uhkaamasta". Nämä olivat suomalaiseliitin tunnot tuohon aikaan.
Yksi ajatus oli myöskin kuvitelma kolman kannaksen rajan turvallisuudesta, sekin houkutti ja koukutti herrojamme ja talonpoikiamme eli suojeluskuntia. Työväki pysyi kylmän rauhallisena.
"Heillä nimenomaan oli valtaisa vaikutus maamme yläpäässä sillä kaikki niin upseerit kuin muukin päättävä eliitti olivat Akateemisen Karjalaseuran kasvatteja."
AKS:lla oli vaikutusta nuorisoon. Esimerkiksi eduskunnassa, hallituksesta puhumattakaan ei ollut AKS:n kasvatteja. Ei myöskään kenraaleissa.
"Lisäksi meillä oli siihen aikaan mieletön "rys..säviha" ja yhtä mieletön viha bolsevismia kohtaan, jonka leviäminen haluttiin padota hinnalla millä tahansa. "
Tuo näkyi vain puolustustahdossa.
"Yksi ajatus oli myöskin kuvitelma kolman kannaksen rajan turvallisuudesta, sekin houkutti ja koukutti herrojamme ja talonpoikiamme eli suojeluskuntia. Työväki pysyi kylmän rauhallisena. "
Siinäkin perusajatuksena oli puolustus NL:n hyökkäyksiä vastaan. Suojeluskunta oli vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö. Ei se vaikuttanut ulkopolitiikkaan.
Kovin heikoin eväin esität kuvitelmiasi.
En usko, että Suomen hallitusta ja eduskuntaa olisi saanut suostumaan sotaan lähtöön sakemannien rinnalla -41, mikäli Talvisotaa ei olisi ollut. Oikeistosuuntaus oli muutenkin laskussa, esim. iikooäl oli menettänyt paikkoja eduskunnassa.
----Oikeistosuuntaus oli muutenkin laskussa, esim. iikooäl oli menettänyt paikkoja eduskunnassa----
Ei oikeistolaisuus ja ns. rys..säviha vaikuttaneet ainoastaan IKL:n piirissä, niitä oli jopa sossuissakin, ihan kaikissa puolueissa kommareita lukuunottamatta.
Suomi ei olisi hyökännyt minnekkään, talvisota yhdisti sisäpoliittisesti hyvin jakaantuneen kansan, mikäli talvisotaa ei olisi käyty, niin samaa me henkeä ja taistelutahtoa ei olisi ollut jatkosotaankaan, osa porukasta olisi saattanut hyökkäyssodassa Saksan rinnalla siirtyä hyvin avoimesti venäläisten puolelle.
Kukaan Suomen poliittisessa johdossa ei tiennyt ennen talvisotaa, mikä oli kielletyn kommunistisen puolueen oikea kannatus maassa, talvisota muutti tilanteen, mikäli tällä ryhmällä kannatusta oli, niin aimo annos siitä ropisi pois, kun puna-armeija ylitti maamme rajat ja pyrki maan valtaamaan, ilman sodanjulistusta.
Talvisota yhdisti Suomen kansan ja sen yhtenäisyyden varassa meidän puolustuskykymme lepää tänäkin päivänä.
Ilman tätä yksimielisyyttä, meidän olisi pakko liittyä Natoon.
Tuossa olet varmaankin oikeassa. Leningradin (ei Pietari!) kukistuminen olisi kostettu Suomelle tuhoamalla tämä paskakasa.
Tai kyseessähän olisi ollut turvallisuuspoliittinen pakko eliminoida Suomi. Nyt Suomi osoitti, että se kunnioitti Leningradin turvallisuusintressejä eikä lähtenyt kaupungin hivuttamiseen mukaan.
Erittäin fiksu liike meidän sodanajan poliitikoilta ja ylijohdolta. Jotain meni oikeinkin.
----Suomi osoitti, että se kunnioitti Leningradin turvallisuusintressejä eikä lähtenyt kaupungin hivuttamiseen mukaan-----
Lähti se. Jos Suomi olisi pysynyt Moskovan rauhan rajoilla niin mitään L-gradin saartoa ei olisi koskaan ollut eikä sen miljoonaa uhria.
Ei Leningradissa ollut Suomen puolelta mitään saartoa. Suomalaiset pysäyttivät hyökkäyksen Leningradin puolustuslinjan eteen. Kannaksella molemmat rintaman sivut olivat vanhalla rajalla ja vain keskellä oli oikaisu, näin rintamalinja saatiin melkein puolta lyhyemmäksi kuin vanhaa rajaa pitkin. Rintamalinjasta tuli n. 70 km pitkä ja se vapautti miehiä Syvärille, joka söi divisoonia pituutensa takia.
Leningraadin pohjoispuolella oli Laatokan rantaa vapaana 60 - 70 kilometriä(leveyttäkin n. 30 km) lisäksi sinne mahtui muutama neukkujen lentokenttäkin.
Puna-armeijan lyötyä tammikuussa -44 saksalaiset pois Leningradin alueelta ilmoitettiin kaupungin vapautuneen piirityksestä lopullisesti ja täydellisesti.
Suomalaiset olivat kuitenkin edelleen Kannaksella. Siis heidän ei katsottu osallistuneen saartoon.
Saku hoiteli saarrosta 75 % ja Suomi 25 %. Kun tuo 75 % poistui niin saarto ei käytännössä enää ollut saarto eikä se viisastelulla toiseksi muutu.
että saarto oli lopullisesti ja täydellisesti murrettu, vaikka siitä oli 25 % jäljellä?
Miksei sitä otettu sitten huomioon 20- ja 30-luvuilla, kun tuo saarto oli koko ajan voimassa?
Yrität näköjään mitätöidä neuvostototuuden. Eikö se ole stallarille ihan syntiä?
Talvisota antoi paljon sotakokemusta, varsinkin johtamisen suhteen. Ilman Talvisotaa Jatkosota olisi ollut pelkkää räpeltämistä. Nyt moni asia tehtiin oikein heti alusta alkaen ja menetelmät hallittiin.
Myös miehet saivat koulutusta ja kokemusta, sekä aseita.
Ilman talvisotaa jatkosota olisi ollut pelkkä sota.
Tässä vaihtoehdossa ei olisi tarvinnut sotia ollenkaan, mutta NL:n vaatimusten torjuminen olisi ollut mahdotonta, koska niillä eliminoitiin just tätä asetelmaa eli kysymys on turha.
Vaihtoehto oli se, että Suomi olisi antaunut Balttian maiden mukana ja liittynyt osaksi N-liittoa.
Tätä emme halunneet tehdä, joten syttyi sota.