Kaikissa kristillisissä piireissä ja kirkoissa on vilpittömiä sieluja jotka ovat uskollisia Jumalalle korottaen Kristusta sen ymmärryksen mukaan minkä omistavat. Näin mikään yksittäinen seurakunta ei omista yksin oikeuksia kristinuskoon. Uskonpuhdistus on synnyttänyt monia seurakuntia jotka ovat pyrkineet yhä lähemmäksi Raamatun alkuperäistä totuutta, mistä alkuseurakunta joskus lankesi pois. (2 Tess 2:3-4)
Jumala on siunannut uskonpuhdistuksen synnyttämiä seurakuntia ja niiden parista löytyy Jumalan kansan jäseniä yksilöinä. Ihmisellä on oikea usko kun hän seuraa ehdottoman vilpittömästi Raamatun opetusta ja uskoo Jeesukseen.
Adventtiliike syntyi lähelle alkuseurakuntaa 1800 luvulla kun se otti adventin heti toiminta-ajatuksekseen.
Raamatun profetiat kuitenkin kertovat, että viimeisinä päivinä tulee selvästi erottumaan kaksi joukkoa. Ne jotka kumartavat jotakin muuta valtaa kuin Kristusta. (Ilm 13-14 luku) ja ne jotka ovat "pyhiä" uskoen Jeesukseen ja noudattavat kaikkia Jumalan käskyjä. (Ilm 12:17; 14:12, Matt 5:17-18, Luuk 16:17, 2 Moos 20:1-17, 5 Moos5:1-21) Jumala tahtookin kutsua kansansa jäseniä pois babylonista (Ilm 18:4) sinne missä on Jeesuksen usko ja profetian Henki. (Ilm 19:10) Profetian Henki tarkoittaa Jeesusta.
Eksytyksestä on sanottava, että se antaa ymmärtää olevansa ainoa oikea usko. (Matt 24:4-5,11-12) Eksytyksessä on mukana täysin oikeata opetusta, mutta se ei kestä kokonaisvaltaista Raamatulla tutkimista. Muuten se ei olisikaan eksytystä. Kuitenkaan eksytys ei omista lopun ajan seurakunnan tuntomerkkejä Jeesuksen uskosta ja lain noudattamisesta. (Ilm 14:12) Se tunnustaa uskoa, armoa ja Kristusta kuten pitääkin, mutta kieltää Jumalan lain ja pyhityksen. (Hebr 12:14, Luuk 16:17) Jumalan laki opettaa mikä on syntiä, eikä Raamattu tunne sellaista armoa joka kattaisi jatkuvan ja tahallisen kapinan Jumalan tahtoa vastaan ilman katumusta ja kääntymystä. (Room 6:23, Room 3:20, Joh 15:10, 1 Joh 2:4) Kukaan ei näe elämää ilman pyhitystä. Evankeliumi ei syrjäytä ja korvaa lakia, eikä laki evankeliumia. Molempia on opetettava aina rinnakkain.
Monilla raamattua lukevilla seurakunnilla on opillisia eroja, mutta on ymmärrettävä etteivät kaikki ole pelastuskysymyksiä eikä niiden perusteella voi tuomita harhaoppia.
Harhaopin voi tuntea siitä että se etsii Jeesukselle Kristukselle ja Jumalan laille jotakin muuta ratkaisua. Harhaoppi hylkää nuo kaksi tai toisen niistä. Vain uskosta Kristuksen ansioiden vuoksi ihminen voi vanhurskautua ja pelastua. Jumalan lain tehtävä on opettaa mikä on syntiä. Lainrikkojaa joka ei halua luopua synneistään on hyvin hankalaa Kristuksen ansioilla vanhurskautuakaan. (Matt 7:21-23, 1 Joh 5:3,1 Joh 2:1-6 )
Herran seurakunta huolehtii tietysti evankeliumin viemisestä koko maailmaan. Adventtikirkkokin toimii jo lähes kaikissa maailman valtioissa. (Matt 28:18-20) Adventtikirkko kehottaa myös kuuliaisuuteen kaikille Jumalan käskyille täsmällisen tarkasti huolehtien myös lepopäiväkäskyn kunnioituksesta. (Jaak 2:10-13)
Herran kansaa ja Jumalan lapsia on kaikissa kristillisissä piireissä kuten Adventtikirkossakin yksilöinä.
Lopun ajan tapahtumat näyttävät tarkemmin miten Jumalan kansa liittyy yhteen laumaan erottuen poliittisuskonnollisista vaikuttimista jossa Jumalan käskyille ja Kristukselle etsitään korvaavia vaihtoehtoja viimeisinä päivinä. Kerran on oleva "yksi lauma ja yksi paimen." (Joh 10:16)
Oikea uskonto ei voi olla odottamatta Jeesusta ja saarnaamatta toiminta-ajatuksenaan II-adventtia. Kristitty ei voi olla välinpitämätön evankeliumin työlle.
Leikkimielinen sananlasku "Jäätelö hyvää kun yksin syö" periaate ei sovi kristityn tietoisuuteen ja toimintaan.
"Joka ei rakasta ei ole oppinut tuntemaan Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus."
1 Joh 4:8
Yst. t. Jari Laurila
Jumala on siunannut uskonpuhdistuksen synnyttämiä seurakuntia ja niiden parista löytyy Jumalan kansan jäseniä yksilöinä. Ihmisellä on oikea usko kun hän seuraa ehdottoman vilpittömästi Raamatun opetusta ja uskoo Jeesukseen.
Adventtiliike syntyi lähelle alkuseurakuntaa 1800 luvulla kun se otti adventin heti toiminta-ajatuksekseen.
Raamatun profetiat kuitenkin kertovat, että viimeisinä päivinä tulee selvästi erottumaan kaksi joukkoa. Ne jotka kumartavat jotakin muuta valtaa kuin Kristusta. (Ilm 13-14 luku) ja ne jotka ovat "pyhiä" uskoen Jeesukseen ja noudattavat kaikkia Jumalan käskyjä. (Ilm 12:17; 14:12, Matt 5:17-18, Luuk 16:17, 2 Moos 20:1-17, 5 Moos5:1-21) Jumala tahtookin kutsua kansansa jäseniä pois babylonista (Ilm 18:4) sinne missä on Jeesuksen usko ja profetian Henki. (Ilm 19:10) Profetian Henki tarkoittaa Jeesusta.
Eksytyksestä on sanottava, että se antaa ymmärtää olevansa ainoa oikea usko. (Matt 24:4-5,11-12) Eksytyksessä on mukana täysin oikeata opetusta, mutta se ei kestä kokonaisvaltaista Raamatulla tutkimista. Muuten se ei olisikaan eksytystä. Kuitenkaan eksytys ei omista lopun ajan seurakunnan tuntomerkkejä Jeesuksen uskosta ja lain noudattamisesta. (Ilm 14:12) Se tunnustaa uskoa, armoa ja Kristusta kuten pitääkin, mutta kieltää Jumalan lain ja pyhityksen. (Hebr 12:14, Luuk 16:17) Jumalan laki opettaa mikä on syntiä, eikä Raamattu tunne sellaista armoa joka kattaisi jatkuvan ja tahallisen kapinan Jumalan tahtoa vastaan ilman katumusta ja kääntymystä. (Room 6:23, Room 3:20, Joh 15:10, 1 Joh 2:4) Kukaan ei näe elämää ilman pyhitystä. Evankeliumi ei syrjäytä ja korvaa lakia, eikä laki evankeliumia. Molempia on opetettava aina rinnakkain.
Monilla raamattua lukevilla seurakunnilla on opillisia eroja, mutta on ymmärrettävä etteivät kaikki ole pelastuskysymyksiä eikä niiden perusteella voi tuomita harhaoppia.
Harhaopin voi tuntea siitä että se etsii Jeesukselle Kristukselle ja Jumalan laille jotakin muuta ratkaisua. Harhaoppi hylkää nuo kaksi tai toisen niistä. Vain uskosta Kristuksen ansioiden vuoksi ihminen voi vanhurskautua ja pelastua. Jumalan lain tehtävä on opettaa mikä on syntiä. Lainrikkojaa joka ei halua luopua synneistään on hyvin hankalaa Kristuksen ansioilla vanhurskautuakaan. (Matt 7:21-23, 1 Joh 5:3,1 Joh 2:1-6 )
Herran seurakunta huolehtii tietysti evankeliumin viemisestä koko maailmaan. Adventtikirkkokin toimii jo lähes kaikissa maailman valtioissa. (Matt 28:18-20) Adventtikirkko kehottaa myös kuuliaisuuteen kaikille Jumalan käskyille täsmällisen tarkasti huolehtien myös lepopäiväkäskyn kunnioituksesta. (Jaak 2:10-13)
Herran kansaa ja Jumalan lapsia on kaikissa kristillisissä piireissä kuten Adventtikirkossakin yksilöinä.
Lopun ajan tapahtumat näyttävät tarkemmin miten Jumalan kansa liittyy yhteen laumaan erottuen poliittisuskonnollisista vaikuttimista jossa Jumalan käskyille ja Kristukselle etsitään korvaavia vaihtoehtoja viimeisinä päivinä. Kerran on oleva "yksi lauma ja yksi paimen." (Joh 10:16)
Oikea uskonto ei voi olla odottamatta Jeesusta ja saarnaamatta toiminta-ajatuksenaan II-adventtia. Kristitty ei voi olla välinpitämätön evankeliumin työlle.
Leikkimielinen sananlasku "Jäätelö hyvää kun yksin syö" periaate ei sovi kristityn tietoisuuteen ja toimintaan.
"Joka ei rakasta ei ole oppinut tuntemaan Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus."
1 Joh 4:8
Yst. t. Jari Laurila
Vastaukset 3
Vanhimmat
Adventtikirkko opettaa Raamatun totuutta ja kutsuu kaikkia vilpittömiä uskovia seuraamaan Jeesusta kaikessa, myös sapattiasiassa.
Hei !
Tottakai, mutta ei pidä viedä niiltä pyhäpäivänsä iloa jotka viettävät sitä vilpittömällä omallatunnolla. Vuosisatoja on ollut näitä mummoja pyhäpäivänsä viettäjiä sukat parsimatta ja pyykit pesemättä, ja eivät ole mihinkään syylliset. Luuk 12:47-48.
A-kirkossa vietetään alkup. viikkolaskennan Jumalan itsensä säätämää 7-päivää.
Reiska ajaa öisin taksia ja päivisin paska-autoa, hänellä on iso ja lihava nalkuttava akka ja tusina kiljuvia kakaroita. Reiskallakaan ei ole ollut aikaa tutkia vuosituhansien historiaa nenä kirjoissa päivät pitkät kiinni-
Akka ja kakarat huutavat ruokaa.
Yst. t. Jari Laurila
Minun mielestäni olisi aina lähdettävä siitä, että se on raamatullisuus mikä on se "liike", se syntyi 2000 vuotta sitten ja josta Raamatussa kerrotaan ja sen jälkeenhän ei ole muita kirjoja ihmiselle annettu - vaikka monet niitä kirjoittelevatkin ja niissä varmaan asiaakin usein varmaan on.
Siksi minä en pane kovinkaan suurta merkitystä sille mikä liike milloinkin alkaa tai loppuu... mutta jos pysytään Raamatun opetuksissa niin silloin ollaan n.s. raamatullisia uskovia... liikkeen nimestä tai muusta ei koskaan ole kysymys. Adventisteista joiden kanssa olen tullut tekemisiin ovat useimmat olleet ihan selväpäisiä uskovia joiden usko on vahvasti raamatullinen - joskin minun mielestäni adventistit menevät joissakin tulkinnoissaan hieman liian pitkälle. Raamatusta tehdään silloin mielestäni hieman liian monimutkainen kun ajatellaan että ihmisen tulee tietää ja seurata A-kirkon tulkintoja eri asioista. Esimerkiksi ruoka - siis mtä adventisti saa syödä on yksi sellainen. Nyt en luonnollisesti minäkään ajattele, että se olisi väärin että syö n.s. adventistien-ruokalistan mukaista ruokaa. Päin vastoin - terveellistähän tuo on.. tosin ei mikään pelastuskysymys mielestäni.
alex