1. Irrota akku siten, että ensin miinus napa ja sen jälkeen plus. Navat on merkitty akkuun tunnuksilla - ja . Plus on myös merkitty usein punaisella värillä ja johdoilla, mutta varminta on tarkastaa napa akkuun tehdystä merkinnästä, sillä johdotukset saattavat olla jonkin epäpätevän korjaajan jäljiltä. Kun miinus irroitetaan ensin, vältetään kipinöinti ja mahdollinen räjähdys.
2. Puhdista akku kostealla liinalla. Ei runsasta vettä, sillä vesi saattaa aiheuttaa oikosulun napojen välillä. Akun pinnalla oleva lika saattaa johtaa sähköä ja aiheuttaa hidasta varauksen purkautumista. Myöskään saippuaa ei käytetä, sillä saippuan emäksisyys saattaa neutraloida akun hapon. Ohut öljy irrottaa likaa tehokkaasti.
3. Jos akussa on korkit, tarkasta nestepinnan taso akun sivussa näkyvistä merkeistä. Lisää tislattua vettä tarvittaessa. Akkuhappoa ei lisätä. 12 voltin akussa on kuusi kennoa, joiden nestepinta saattaa vaihdella. ÄLÄ YLITÄ KORKEINTA NESTEPINNAN YLÄMERKKIÄ, SIIS ÄLÄ YLITÄYTÄ. Seuraavassa latauksessa akku tulvii ylitse, jos nestettä on liikaa.
4. Lataa akku täyteen. Varmista latauslaitteen merkinnöistä, että volttimäärä on oikea. Yleisimmät volttimäärät ovat kuusi, 12 ja 24 volttia. Jos akun kyljessä on merkintä 60 Ah (amppeerituntia, akku kestää teoriassa amppeerin kuormitusta 60 tuntia), on sopiva latausvirta 6 amppeeria, lyhenne 6A. Teoriassa kuuden amppeerin laturi lataa 60 amppeeritunnin akun kymmenessä tunnissa, käytännössä aika on tehohäviöiden takia pidempi. Jos akku on valmiiksi lähes täynnä, saattaa latausaika olla myös lyhyempi. Tästä syystä hanki mielellään automaattilaturi, joka automaattisesti katkaisee latauksen, kun akku on täynnä.
Jos sinussa on insinöörin vikaa, niin osta yleismittari. Vuorokauden latauksen jälkeen levänneen akun jännitteen kuuluu olla 12,7 volttia ja latausta kaipaavan akun jännite on 12,2 volttia. Jos mittari näyttää 12 voltin akulle esimerkiksi 9 volttia, on akku viallinen. Jokin kennoista on vaurioitunut. Vaihda akku. Toista lataus ainakin kerrant talven aikana.
5. Varastoi akku kuivaan ja lämpimään paikkaan. Akku saattaa jäätyä ja haljeta, jos varastossa on pakkasta.
Lähde: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2004/11/18/akut-talvikuntoon
Huomio! AGM-akun saa ladata vain soveltuvalla ns. älylaturilla jossa on AGM-asento tai -merkintä.
2. Puhdista akku kostealla liinalla. Ei runsasta vettä, sillä vesi saattaa aiheuttaa oikosulun napojen välillä. Akun pinnalla oleva lika saattaa johtaa sähköä ja aiheuttaa hidasta varauksen purkautumista. Myöskään saippuaa ei käytetä, sillä saippuan emäksisyys saattaa neutraloida akun hapon. Ohut öljy irrottaa likaa tehokkaasti.
3. Jos akussa on korkit, tarkasta nestepinnan taso akun sivussa näkyvistä merkeistä. Lisää tislattua vettä tarvittaessa. Akkuhappoa ei lisätä. 12 voltin akussa on kuusi kennoa, joiden nestepinta saattaa vaihdella. ÄLÄ YLITÄ KORKEINTA NESTEPINNAN YLÄMERKKIÄ, SIIS ÄLÄ YLITÄYTÄ. Seuraavassa latauksessa akku tulvii ylitse, jos nestettä on liikaa.
4. Lataa akku täyteen. Varmista latauslaitteen merkinnöistä, että volttimäärä on oikea. Yleisimmät volttimäärät ovat kuusi, 12 ja 24 volttia. Jos akun kyljessä on merkintä 60 Ah (amppeerituntia, akku kestää teoriassa amppeerin kuormitusta 60 tuntia), on sopiva latausvirta 6 amppeeria, lyhenne 6A. Teoriassa kuuden amppeerin laturi lataa 60 amppeeritunnin akun kymmenessä tunnissa, käytännössä aika on tehohäviöiden takia pidempi. Jos akku on valmiiksi lähes täynnä, saattaa latausaika olla myös lyhyempi. Tästä syystä hanki mielellään automaattilaturi, joka automaattisesti katkaisee latauksen, kun akku on täynnä.
Jos sinussa on insinöörin vikaa, niin osta yleismittari. Vuorokauden latauksen jälkeen levänneen akun jännitteen kuuluu olla 12,7 volttia ja latausta kaipaavan akun jännite on 12,2 volttia. Jos mittari näyttää 12 voltin akulle esimerkiksi 9 volttia, on akku viallinen. Jokin kennoista on vaurioitunut. Vaihda akku. Toista lataus ainakin kerrant talven aikana.
5. Varastoi akku kuivaan ja lämpimään paikkaan. Akku saattaa jäätyä ja haljeta, jos varastossa on pakkasta.
Lähde: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2004/11/18/akut-talvikuntoon
Huomio! AGM-akun saa ladata vain soveltuvalla ns. älylaturilla jossa on AGM-asento tai -merkintä.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ei ole autoilijalla mitään asiaa mennä tuota akkua sorkkimaan ilman jonkin sortin koulutusta. 400VDC/150A tulee kynsille, en suosittele.
Muuten hyvä koulutehtävän vastaus, mutta insinöörivertauksia ei pidä niihin laittaa. Lisäksi tarkentaisin tuota kipinöinnin aiheuttamaa räjähdysvaaraa. Itse kipinöinti ei akkua räjäytä, vaan latauksessa syntyvä vetykaasu jonka kipinä voi sytyttää. Harvinaista, mutta kohdalle osuessa en suosittele olemaan kovinkaan lähellä.
Akku voi räjähtää. Tuollainen räjähdys tapahtui vuonna 1983 Oulussa, ja jälki oli kauheaa.
Paitsi että volttimittarilla ei näe MITÄÄN akun kunnosta/varaustilanteesta koska se ei vie virtaa juuri yhtään
Sen sijaan kannattaa ottaa AMPEERIMITTARI ja lyödä se HETKEKSI plus ja miinusnavan väliin, ja jos lukema on noin 200 ampeeria on akku kunnossa
Mutta ampeerimittari tekee lähes oikosulun akkuun, eli TODELLA nopea hipaisu, muuten voi mittari ja/tai akku räjähtää
Vaarallista leikkiä tuollainen oikosulkeminen. Käynnistyskyvyn mittaamiseen on ihan oikeitakin laitteita, joissa on riittävä kuorma vaarojen eliminoimiseksi. Akkuliike tekee mittauksen mielellään ja sieltähän saa samantien uuden akun viallisen tilalle.
Kotikäytössä on parasta vain tyytyä mittaamaan jännitettä yleismittarilla. Varaustila sillä kyllä selviää ja samoin mahdollinen kennovika. Täydestä akusta löytyy yli 12,7 volttia, vajaassa on vähemmän. Latauksen tai ajon jälkeen on syytä odotella pari kolme tuntia ennen mittausta.
Mutta kun ne voltit ei kerro varaustilasta mitään, se on lähinnä indikaattorina että joko on sähkö (joko tooosi vähän) jos näkyy voltteja tai ei ollenkaan jos ei näy mittän.
Saahan samalla yleismittarilla auton kaukosäätimen patteristakin reilu 12 volttia, mutta ei sillä kyllä autoa käyntiin saa :)
Eli jos volttimittarilla haluaa tarkastaa akun kuntoa, niin valot päälle ja puhallus täysille ja sitten mittaamaan
Minä en saa "patterista" mitään jännitettä mitattua sillä ne ovat asunnon seinällä lämpöä tuomassa. Paristojen osalta asia on sitten aivan toinen.
Akun kuntoa tai kuormituskestoa sinänsä on turha ruveta volttimittarilla kokeilemaan. Varaustilan sillä kuitenkin saa helposti selville. Vajaassa mutta muuten kunnossa olevassa akussa todellakin on napajännite pienempi kuin täydessä. Ero tosin on vain muutama kymmenesosa volttia. Kun lukemat alkavat olla 12,3 voltissa, käynnistyminen pikkupakkasella on jo selvästi huonompaa. Kun tällainen akku ladataan täyteen, napajännite nousee noin 12,75 volttiin. Ero ei ole suuri, mutta moottoripa pyörähtää aivan eri tavalla, koska täysi akku pystyy antamaan paljon suuremman käynnistysvirran ja sen jännite laskee kuormituksessa vähemmän.
Kun akku on kuormitettu, näyttää myös volttimittari akun kunnon. "Lepotilassa" ei volttimittari kerro totuutta. Ajovalot ja muuta sähkölaitetta päälle kun auto on sammuksissa ja sitten mitataan jännite.
Jos tippuu alle 12 V on akku jo huonokuntoinen. Saattaa kenties vielä toimia kunnon latauksen jälkeen mutta takeita ei ole. Alle 11 V ja on varmasti jo syytä miettiä uutta akkua tilalle.
Minä mittaankin volttimittarilla vain varaustilaa, en akun muita ominaisuuksia. Tähän asti lepotilan napajännitteen aleneminen on aina merkinnyt sitä, että akku on latauksen tarpeessa. Riittävä lataaminen on myös aina nostanut jännitteen sinne 12,75 voltin lukemiin. Kennovika tietysti näkyy myös jännitteestä, mutta sen huomaa helposti siitäkin, että auto ei lähde käyntiin.
Käynnistyskyky selviää testerillä, joka ottaa akusta kunnolla virtaa, ja paljon enemmän kuin muutama lamppu.
Akkujen lepojännite antaa kuvan varaustilasta: (Varauksen jälkeen akkujen pitää levätä vuorokausi, jotta jännite ehtii stabiloitua, ennen kuin lepojännite mitataan.)
Täysin varatun akun lepojännite on noin 12,7V
Puoliksi varatun akun lepojännite on noin 12,2V
Purkautuneen akun lepojännite on noin 11,7V
Lähde: http://exide.fi.loopiadns.com/wp/wp-content/uploads/2010/04/Exide_Akun_Hoito-Ohjeet.pdf
Testeri, kuten mainitsit, antaa luotettavan tuloksen.
Virranotto toisesta autosta
JOS auto jonain aamuna ei käynnistykään oman akun voimin, on aika pyytää apua. Apua voi saada toiselta autoilijalta, tai virran voi myös ottaa hyvästä irtoakusta. Apukaapeleina pitäisi käyttää hyvälaatuisia, riittävän läpimitan omaavia kaapeleita, joissa on hyvän kontaktin antavat liitinleuat.
Kytkentä aloitetaan kytkemällä punaisen johdon toinen pää avustavan akun plus-napaan (napa on halkaisijaltaan suurempi kuin miinus-napa ja on yleensä merkitty selvästi). Toinen pää kytketään vastaavasti avustettavan akun plus-napaan.
Seuraavaksi kytketään negatiivinen johto (usein musta tai sininen) avustavan akun miinus-napaan. Sen toista päätä ei kytketä heikon akun miinus-napaan, vaan sille on löydettävä hyvä maadoituskohta käynnistettävän auton moottorista tai korista.
Maadoituspisteen on oltava puhdas, eikä siinä saa olla maalia tai ruostetta. Johtoa ei saa kytkeä suoraan napaan siksi, etteivät viimeisen apukäynnistysjohdon kiinnityksestä syntyvät kipinät sytyttäisi heikosta akusta mahdollisesti syntynyttä kaasua.
Mikäli apuvirtaa on otettu toisesta autosta, kannattaa se käynnistää ensin, jotta sen laturi nostaisi hieman akkujännitettä. Kun avustettava auto on käynnistynyt ja sammumisen pelkoa ei enää ole, puretaan asennus päinvastaisessa järjestyksessä.
Lähde: http://tekniikanmaailma.fi/autot/vertailut/tm-vertailu-7477-ahn-kaynnistysakut
Akun todellisen kunnon mittaamalla jännitteen saa vain kun akku on kurmitettu. Joissain akkuliikkeissä on tarkoitusta varten "testeri", eli keinokuorma jossa voltti ja amperi mittarit jotka kertovat tuloksen.
Itse henkilökohtaisesti olen todistanut testitilanteen ja sökö akku näytti alle 10 V kun se oli kuormitettu (mittaustilanteessa).
Kun otetaan riittävästi virtaa ulos, kunnossakin oleva akku näyttää alle 10 V. Hyvästä akusta tietenkin saa enemmän virtaa ennen kuin jännite putoaa alle jonkin rajan.
Paras tapa varmistaa akun kunto on akkuliikkeessä tehtävä kuormitustestaus, jolla mitataan akun virranantokykyä.
Lähde: http://koti.mbnet.fi/artoni/Muut/Ajoneuvot/Akku Tietoa.html
(Vähän asian vierestä, mutta akkuasiaa kuitenkin)
Pari vuotta vanha auto ilmoitteli, että akun virta on vähissä. No sitten vaan akkulaturia käyttämään. Mutta miten kytkeä piuhat, kun akun navoissa ei ole
mitään merkintöjä eikä koko eroa tms. mistä päätellä kumpi on ja kumpi -.
Asia selvisi kuitenkin helposti, koska akun päällä oli muovikotelo , jossa
akun kuva ja siihen merkittynä ja - napojen paikat.
Mutta eipäs mennytkään oikein. Jostain syystä muovikotelon selvä ohje "neuvoi"
juuri väärinpäin (eikä ollut vikaa katsojan silmissä).
Ainut oikea vinkki olisi ollut navan yhden johdon punainen muovisuojus, mutta
sekään ei ollut kovin hyvin näkyvissä.
Ei ehtinyt akku räjähtää tms. mutta eipä kai hyvääkään tehnyt väärä kytkentä.
Eikö napa ollut edes paksumpi? Melko varmasti joka akussa on myös merkinnät jossain kohtaa, stanssattuna napaan tai akkuun tai kohokuviona, mutta saman värisenä ei erotu hyvin. Yleensä tarrakin tai rengas navassa. Voi tietysti olla hävinnyt.