Raskaana ja perhevapaalla olevia syrjitään yhä työelämässä
Perhesuunnitelmia udellaan vastoin lakia
Viisi naista ja yksi mies seisoo jonossa peräkkäin. Naiset ovat raskaana, miehellä on muuten vain iso vatsa. Kenet heistä sinä palkkaisit töihin?
Kyseessä on ruotsalaisen kampanjan mainos työelämässä raskaudesta johtuvaa syrjintää vastaan. Työelämän ja perheen yhdistämistä pohdittiin seminaarissa tiistaina Helsingin Paasitornissa.
"Oikea vastaus kuuluu: sen, joka on heistä pätevin", seminaarin puheenjohtaja, tasa-arvovaltuutettu Päivi Romanov sanoi.
Raskaana ja perhevapaalla olevia kohdellaan Romanovin mukaan työelämässä edelleen epäedullisemmin kuin muita.
Tasa-arvovaltuutetun toimistoon tulee viikoittain yhteydenottoja naisilta, jotka ovat kokeneet syrjintää raskauden tai perhesyiden vuoksi.
"Työnhakija sivuutetaan työhön otettaessa raskauden vuoksi, määräaikaisen työntekijän työsuhde jätetään uusimatta raskauden takia, tai perhevapaalla olleen naisen palatessa työhön työtehtäviä ei enää löydykään", Romanov luettelee.
Työhaastattelussa naisilta yhä udellaan heidän perheenlisäyssuunnitelmiaan vastoin lakia. Kyse on paitsi tiedon puutteesta myös asenteista.
"Monilla työnantajilla on se käsitys, että he voivat haastattelussa kysyä mitä tahansa", Romanov kertoo.
Ongelmaksi raskaus muodostuu erityisesti pätkätöissä. Vuoden 2003 työolotutkimuksen mukaan joka neljäs nainen lykkää raskautta määräaikaisen työsuhteen vuoksi.
Määräaikaisissa työsuhteissa on 20?29-vuotiaista naisista noin 36 prosenttia ja 30?35-vuotiaista noin 24 prosenttia.
Romanovin mukaan tilanne on ristiriitainen: samaan aikaan, kun naisia kannustetaan hankkimaan lapsia, synnytysikäisiä ja pienten lasten äitejä pidetään työmarkkinoilla niin sanotusti "epäluotettavina" työntekijöinä.
Romanov peräänkuuluttaakin yrityksiltä suurempaa yhteiskuntavastuuta.
"Ymmärrän, että pitkät perhevapaat aiheuttavat ongelmia työnantajille ja sijaisten järjestäminen on vaikeaa. Lapsia tarvitaan kuitenkin koko yhteiskuntaa ajatellen."
Perhevapaiden kustannukset puolestaan jakautuvat naisvaltaisille aloille. Siksi myös miehiä pitäisi hänen mukaansa enemmän rohkaista käyttämään vanhempainvapaita.
Vaikka asenteet isien perhevapaiden suhteen ovat hiljalleen muuttumassa, hoitovapaalle jää vain kaksi prosenttia isistä. Pienten lasten isät myös tekevät eniten ylitöitä.
"Yksikin työnantaja sanoi minulle, että meidän alallahan ei hoitovapaille jäädä", Romanov kertoo.
Toisaalta kokemus osoittaa, että mitä paremmin perheiden tarpeet otetaan huomioon työpaikalla, sitä paremmin töissä voidaan, ja työtuloksetkin paranevat, hän muistuttaa.
HS
Perhesuunnitelmia udellaan vastoin lakia
Viisi naista ja yksi mies seisoo jonossa peräkkäin. Naiset ovat raskaana, miehellä on muuten vain iso vatsa. Kenet heistä sinä palkkaisit töihin?
Kyseessä on ruotsalaisen kampanjan mainos työelämässä raskaudesta johtuvaa syrjintää vastaan. Työelämän ja perheen yhdistämistä pohdittiin seminaarissa tiistaina Helsingin Paasitornissa.
"Oikea vastaus kuuluu: sen, joka on heistä pätevin", seminaarin puheenjohtaja, tasa-arvovaltuutettu Päivi Romanov sanoi.
Raskaana ja perhevapaalla olevia kohdellaan Romanovin mukaan työelämässä edelleen epäedullisemmin kuin muita.
Tasa-arvovaltuutetun toimistoon tulee viikoittain yhteydenottoja naisilta, jotka ovat kokeneet syrjintää raskauden tai perhesyiden vuoksi.
"Työnhakija sivuutetaan työhön otettaessa raskauden vuoksi, määräaikaisen työntekijän työsuhde jätetään uusimatta raskauden takia, tai perhevapaalla olleen naisen palatessa työhön työtehtäviä ei enää löydykään", Romanov luettelee.
Työhaastattelussa naisilta yhä udellaan heidän perheenlisäyssuunnitelmiaan vastoin lakia. Kyse on paitsi tiedon puutteesta myös asenteista.
"Monilla työnantajilla on se käsitys, että he voivat haastattelussa kysyä mitä tahansa", Romanov kertoo.
Ongelmaksi raskaus muodostuu erityisesti pätkätöissä. Vuoden 2003 työolotutkimuksen mukaan joka neljäs nainen lykkää raskautta määräaikaisen työsuhteen vuoksi.
Määräaikaisissa työsuhteissa on 20?29-vuotiaista naisista noin 36 prosenttia ja 30?35-vuotiaista noin 24 prosenttia.
Romanovin mukaan tilanne on ristiriitainen: samaan aikaan, kun naisia kannustetaan hankkimaan lapsia, synnytysikäisiä ja pienten lasten äitejä pidetään työmarkkinoilla niin sanotusti "epäluotettavina" työntekijöinä.
Romanov peräänkuuluttaakin yrityksiltä suurempaa yhteiskuntavastuuta.
"Ymmärrän, että pitkät perhevapaat aiheuttavat ongelmia työnantajille ja sijaisten järjestäminen on vaikeaa. Lapsia tarvitaan kuitenkin koko yhteiskuntaa ajatellen."
Perhevapaiden kustannukset puolestaan jakautuvat naisvaltaisille aloille. Siksi myös miehiä pitäisi hänen mukaansa enemmän rohkaista käyttämään vanhempainvapaita.
Vaikka asenteet isien perhevapaiden suhteen ovat hiljalleen muuttumassa, hoitovapaalle jää vain kaksi prosenttia isistä. Pienten lasten isät myös tekevät eniten ylitöitä.
"Yksikin työnantaja sanoi minulle, että meidän alallahan ei hoitovapaille jäädä", Romanov kertoo.
Toisaalta kokemus osoittaa, että mitä paremmin perheiden tarpeet otetaan huomioon työpaikalla, sitä paremmin töissä voidaan, ja työtuloksetkin paranevat, hän muistuttaa.
HS
Vastaukset 1
Vanhimmat
Miehet töihin ja naiset kotiin lapsia hoitamaan niin kuin luonnollista on.
Nyt joku kysyy milläs elät kun yhden palkka ei riitä!? Kyllä se riittää kun työntekijän verotaakkaa kevennetään, samoin työnantajan jolloin palkkaa voidaan maksaa enemmän.
Milläs verovaje korvataan valtion kassaan kysyy toinen!? Lopetetaan turhat avustukset ja tukiaiset kuten maataloustuki, YK:n rahoittaminen, EU:n rahoittaminen, kehitysapu, "pakolaisten" elättäminen, alkoholistien elättäminen, sekä monet muut pienemmät ja suuremmat avustukset jotka eivät millään tavoin hyödytä yhteiskuntaa.
Maataloustuen poistaminen toisi hieman lisää työttömyyttä, mutta ratkaisu olisi silti valtiolle edullisempi, sillä olisi kannattavampaa maksaa työttömyystukea suoraan käteen kuin laittaa verorahoja 3,5 miljardia euroa maataloustukeen per vuosi. YK:n kehitysrahastoon menevä avustus on 750 miljoonaa euroa per vuosi. EU:n jäsenmaksu on ainakin 300 miljoonaa euroa per vuosi. "Pakolaisten hyysäämiseen menevää rahamäärää en tiedä, mutta tuskin se aivan pieni summa on. Alkoholisteista tiedän sen, että heillä on pysyvät avustukset, ja asuminen maksaa 30-35 euroa kk.
Huom! Edellä mainitut luvut ovat muutaman vuoden takaisia.
Itse kukin voi miettiä mitä noillakin rahoilla saataisiin aikaan ellei niitä heitettäisi ikkunasta ulos maailman tuuliin.