Miten kritiikki kirkkoa kohtaan laantuisi?

hellureihellättuntee

Joku nuorisotyönohjaajaopiskelija pohdiskeli tuota kysymystä miten kasvava kritiikki kirkkoa kahtaan saataisiin laantumaan ja vastasi: "Avoimuus auttaa"

Minä jo ehdin, tyhmä minä, kuvittelemaan että avoimuus tarkoittaisi totuudellisuutta, etuoikeuksista luopumista, kirkon mädännäisyyden ja virheiden ja omahyväisyyden ynnä ahneuden myöntämistä, mutta nuolaisin liian aikaisin ennen kuin tipahti.

"Tarvitaan sellaista avoimuutta, intoa, positiivisuutta, että saadaan nuoriakin mukaan, NAPAUTTAA", Henna Weckman. Hupaisa tuo "napauttaa". Se niin kuin ilmentää että toimittajan mielestä Henna sanoi jotain aikuisen oikeesti tärkeetä ja oivaltavaa. Uskovainen tuo (nice)toimittaja varmaankin.

Ihan vanhalta tutulta uskovan lätinältä tuo kuulostaa, ennen heveletti jäätyy kuin kirkko muuttuu parempaan päin.

Tää tais olla YLEn netissä tää juttu päädyin sinne muistaakseni eroakirkosta:fi- sivuston kautta, klikkaamalla sieltä naamakirjaan.

26

227

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • fjkfh

      Jutussa sanottin, että 1/3 kirkon menoista käytetään lapsiin ja nuoriin? Se OLISI n. 300Me vuodessa, uskoo ken haluaa, haluamista siinä tarvitaan. Ja kuitenkin kitisevät, että pitää luopua siitä ja tästä ja tuosta lapsi/nuorisotoiminnassa kun kirkosta erotaan.

      Ei kirkosta eroaminen voi aina olla syypää kaikkiin kirkon ongelmiin, kirkko vois katsoa peiliin jakysyä prioriteettiensa perään. 2/3 kirkon tuloista menee itse kankean ja tehottoman, byrokraattisen kirkkovenhon, instituution ylläpioon.

      Ja loput lapsi-/nuorisotyöhön - mukamas.

      • Kunnat tehokkaampia

        Kirkko käyttää todella noin 30% lapsi- ja nuorisotyöhön. Voimme kuitenkin pohtia sitä, kenelle tuo työ kohdistetaan ja mitä se pitää sisällään. Lapsityöhön kuuluvat mm. iltapäiväkerhot ja leirit. Ne ovat kirkolle tärkeitä väyliä uusien jäsenten hankkimiseen. Kirkon täytyy tehdä itsensä tutuksi ihmisille jo lapsuudessa. Nuorisotyöhön kuuluvat rippileirit, jotka ovat jo suorasukaisempia värväystilanteita. Vain pienen pieni osa nuorista kuitenkin jää kirkon piiriin.

        Jos kirkon rahat käytettäisiin kuntien järjestämään toimintaan, olisi teho aivan toista luokkaa!

        Täältä voi lukea kirkon asioista, menot ovat sivulla 323:

        http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/4D9073DDB9C38745C22576F20030A70E/$FILE/Haastettu%20kirkko.pdf


      • Kunnat tehokkaampia kirjoitti:

        Kirkko käyttää todella noin 30% lapsi- ja nuorisotyöhön. Voimme kuitenkin pohtia sitä, kenelle tuo työ kohdistetaan ja mitä se pitää sisällään. Lapsityöhön kuuluvat mm. iltapäiväkerhot ja leirit. Ne ovat kirkolle tärkeitä väyliä uusien jäsenten hankkimiseen. Kirkon täytyy tehdä itsensä tutuksi ihmisille jo lapsuudessa. Nuorisotyöhön kuuluvat rippileirit, jotka ovat jo suorasukaisempia värväystilanteita. Vain pienen pieni osa nuorista kuitenkin jää kirkon piiriin.

        Jos kirkon rahat käytettäisiin kuntien järjestämään toimintaan, olisi teho aivan toista luokkaa!

        Täältä voi lukea kirkon asioista, menot ovat sivulla 323:

        http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/4D9073DDB9C38745C22576F20030A70E/$FILE/Haastettu%20kirkko.pdf

        Kunnat tehokkaampia

        >>>Kirkko käyttää todella noin 30% lapsi- ja nuorisotyöhön.


      • Kunnat tehokkaampia
        ikiateisti kirjoitti:

        Kunnat tehokkaampia

        >>>Kirkko käyttää todella noin 30% lapsi- ja nuorisotyöhön.

        Taulukossa on viidentenä lapsi- ja nuorisotyö, johon käytettiin vuonna 2011 335Me.

        Samassa tutkimuksessa kerrotaan, että diakoniaan käytettiin tuona vuonna noin 0,76% tuloista (s. 322: "diakonia-avustusten osuus 7,6 miljoonaa euroa").


      • ateistix
        Kunnat tehokkaampia kirjoitti:

        Kirkko käyttää todella noin 30% lapsi- ja nuorisotyöhön. Voimme kuitenkin pohtia sitä, kenelle tuo työ kohdistetaan ja mitä se pitää sisällään. Lapsityöhön kuuluvat mm. iltapäiväkerhot ja leirit. Ne ovat kirkolle tärkeitä väyliä uusien jäsenten hankkimiseen. Kirkon täytyy tehdä itsensä tutuksi ihmisille jo lapsuudessa. Nuorisotyöhön kuuluvat rippileirit, jotka ovat jo suorasukaisempia värväystilanteita. Vain pienen pieni osa nuorista kuitenkin jää kirkon piiriin.

        Jos kirkon rahat käytettäisiin kuntien järjestämään toimintaan, olisi teho aivan toista luokkaa!

        Täältä voi lukea kirkon asioista, menot ovat sivulla 323:

        http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/4D9073DDB9C38745C22576F20030A70E/$FILE/Haastettu%20kirkko.pdf

        "Kunnat tehokkaampia

        Kirkko käyttää todella noin 30% lapsi- ja nuorisotyöhön. Voimme kuitenkin pohtia sitä, kenelle tuo työ kohdistetaan ja mitä se pitää sisällään. Lapsityöhön kuuluvat mm. iltapäiväkerhot ja leirit."

        - Kirkko "unohtaa" mainita että nuo iltapäiväkerhot ovat kunnan ostopalveluita.

        "Nastolan seurakunnan lapsityönohjaaja Nina Forsström harmittelee julkisuudessa olleita vääriä väittämiä asiasta. Mediassa on kerrottu, että seurakunnalta olisivat loppuneet rahat, jonka vuoksi se "olisi luopunut lasten iltapäiväkerhoista ja satsaisi sen sijaan ydintoimintaansa".

        – Oikeammin kunta ehdotti ratkaisua. Vuotuisen sopimusneuvottelumme päätteeksi kunta totesi, että se pystyy tuottamaan itse iltapäivätoiminnan edullisemmin kuin ostamalla sitä meiltä, Forsström sanoo."

        http://www.kotimaa24.fi/artikkeli/seurakuntien-iltapaivatoiminta-lakkasi-heinolassa-ja-nastolassa/


      • Rukoilu tai eteinen
        ateistix kirjoitti:

        "Kunnat tehokkaampia

        Kirkko käyttää todella noin 30% lapsi- ja nuorisotyöhön. Voimme kuitenkin pohtia sitä, kenelle tuo työ kohdistetaan ja mitä se pitää sisällään. Lapsityöhön kuuluvat mm. iltapäiväkerhot ja leirit."

        - Kirkko "unohtaa" mainita että nuo iltapäiväkerhot ovat kunnan ostopalveluita.

        "Nastolan seurakunnan lapsityönohjaaja Nina Forsström harmittelee julkisuudessa olleita vääriä väittämiä asiasta. Mediassa on kerrottu, että seurakunnalta olisivat loppuneet rahat, jonka vuoksi se "olisi luopunut lasten iltapäiväkerhoista ja satsaisi sen sijaan ydintoimintaansa".

        – Oikeammin kunta ehdotti ratkaisua. Vuotuisen sopimusneuvottelumme päätteeksi kunta totesi, että se pystyy tuottamaan itse iltapäivätoiminnan edullisemmin kuin ostamalla sitä meiltä, Forsström sanoo."

        http://www.kotimaa24.fi/artikkeli/seurakuntien-iltapaivatoiminta-lakkasi-heinolassa-ja-nastolassa/

        Tuokin on tärkeä seikka: kirkolta ostetut palvelut tulevat kalliiksi. Lisäksi seurakunnan iltapäiväkerhoissa rukoillaan ja puhutaan kristinuskon jumalasta totena. Oma lapseni joutui istumaan eteisessä, kun ei halunnut osallistua hartauspiiriin ip:ssä. Ja tämän srk:n lapsityöntekijät kertoivat minulle vihaisina siitä, ettei lapseni suostu rukoilemaan. Vaihtoehtoista paikkaa ei kuitenkaan ole, sillä kunta ostaa palveluja vain seurakunnalta.


      • ateistix
        Rukoilu tai eteinen kirjoitti:

        Tuokin on tärkeä seikka: kirkolta ostetut palvelut tulevat kalliiksi. Lisäksi seurakunnan iltapäiväkerhoissa rukoillaan ja puhutaan kristinuskon jumalasta totena. Oma lapseni joutui istumaan eteisessä, kun ei halunnut osallistua hartauspiiriin ip:ssä. Ja tämän srk:n lapsityöntekijät kertoivat minulle vihaisina siitä, ettei lapseni suostu rukoilemaan. Vaihtoehtoista paikkaa ei kuitenkaan ole, sillä kunta ostaa palveluja vain seurakunnalta.

        "Vaihtoehtoista paikkaa ei kuitenkaan ole, sillä kunta ostaa palveluja vain seurakunnalta."

        - Noin ei saisi olla. Kun kerran on kyse kunnan ostopalvelusta, niin ei toiminnan silloin pidä olla uskonnollista.


      • Muutoksen tarve
        ateistix kirjoitti:

        "Vaihtoehtoista paikkaa ei kuitenkaan ole, sillä kunta ostaa palveluja vain seurakunnalta."

        - Noin ei saisi olla. Kun kerran on kyse kunnan ostopalvelusta, niin ei toiminnan silloin pidä olla uskonnollista.

        Sepäs se! Tai ainakin pitäisi olla mahdollista saada valita, osallistuuko rukoiluun vai ei. Eikä uskonnottomia tai muita kuin kristittyjä saa laittaa yksin eteiseen istumaan ikään kuin rangaistuksena siitä, etteivät he ole kristittyjä. Minusta tuosta asiasta voisi olla yhteydessä kuntaan.

        Ajatellaanpa, että kristitty joutuisi laittamaan lapsensa iltapäiväkerhoon, jossa harjoitetaan islamia. Tuskinpa se olisi heille kovin mieluisaa.


      • 2+2
        Muutoksen tarve kirjoitti:

        Sepäs se! Tai ainakin pitäisi olla mahdollista saada valita, osallistuuko rukoiluun vai ei. Eikä uskonnottomia tai muita kuin kristittyjä saa laittaa yksin eteiseen istumaan ikään kuin rangaistuksena siitä, etteivät he ole kristittyjä. Minusta tuosta asiasta voisi olla yhteydessä kuntaan.

        Ajatellaanpa, että kristitty joutuisi laittamaan lapsensa iltapäiväkerhoon, jossa harjoitetaan islamia. Tuskinpa se olisi heille kovin mieluisaa.

        Ei kunnan kustantamiin ja vanhempien omavastuuosuudella maksamaan palveluun saa liittää uskontoa. En tiedä mikä on meno päiväkodeissa nykyään, mutta olin 1980-luvun alussa kunnan päiväkodissa jonkun aikaa töissä ja siellä ruokarukoilutettiin lapsia. Olin hieman yllättynyt, koska kyse oli kuitenkin kunnan päiväkodista.


      • Kunnat tehokkaampia kirjoitti:

        Taulukossa on viidentenä lapsi- ja nuorisotyö, johon käytettiin vuonna 2011 335Me.

        Samassa tutkimuksessa kerrotaan, että diakoniaan käytettiin tuona vuonna noin 0,76% tuloista (s. 322: "diakonia-avustusten osuus 7,6 miljoonaa euroa").

        Hei,
        Kirkollinen tilastokirja vuodelta 2012 kertoo seurakuntien menoista seuraavaa:
        "Kustannusten jakautuminen eri
        tehtäväalueiden kesken

        Seurakuntien kaikki kustannukset jakautuivat eri
        tehtäväalueiden kesken vuonna 2012 seuraavasti:

        Jumalanpalveluselämä ja kirkolliset toimitukset 179 milj. euroa

        Muut seurakuntatilaisuudet 46 milj. euroa

        Muu seurakuntatyö ja yhteiskunnallinen työ 61 milj. euroa

        Tiedotus ja viestintä 41 milj. euroa

        Musiikki 57 milj. euroa

        Lapsi- ja nuorisotyö 340 milj. euroa

        Palvelu (diakonia, perheneuvonta, sairaalasielunhoito ja palveleva
        puhelin) 137 milj. euroa

        Lähetys ja kansainvälinen toiminta 48 milj. euroa

        Hautaustoimi
        (ei sisällä hautaan siunaamista) 112 milj. euroa

        Kirkonkirjojenpito 23 milj. euroa

        Yhteensä 1 044 milj. euroa"

        Lapsi- ja nuorisotyö vie toiminnallisesta budjetista tosiaan eniten rahaa. Osaltaan tämä on selitettävissä sillä, että näissä työmuodoissa on paljon työntekijöitä ja siis palkkakuluja. Lapsityössä päiväkerhotyö ja nuorisotyössä erityisesti rippikoulutyö tavoittavat paljon lapsia ja nuoria. Esim. rippikolutyössä on mukana monissa seurakunnissa melkein koko ikäluokka. Kirkko huolehtii kristillisestä kasvatuksesta yhdessä kotien kanssa. Kirkon intressit eivät nouse ajatuksesta, että kirkollinen kasvatustyö olisi "värväystilanteita", vaan kirkko huolehtii tehtävästään.

        Merja-pappi


      • kuunteleva_kirkko kirjoitti:

        Hei,
        Kirkollinen tilastokirja vuodelta 2012 kertoo seurakuntien menoista seuraavaa:
        "Kustannusten jakautuminen eri
        tehtäväalueiden kesken

        Seurakuntien kaikki kustannukset jakautuivat eri
        tehtäväalueiden kesken vuonna 2012 seuraavasti:

        Jumalanpalveluselämä ja kirkolliset toimitukset 179 milj. euroa

        Muut seurakuntatilaisuudet 46 milj. euroa

        Muu seurakuntatyö ja yhteiskunnallinen työ 61 milj. euroa

        Tiedotus ja viestintä 41 milj. euroa

        Musiikki 57 milj. euroa

        Lapsi- ja nuorisotyö 340 milj. euroa

        Palvelu (diakonia, perheneuvonta, sairaalasielunhoito ja palveleva
        puhelin) 137 milj. euroa

        Lähetys ja kansainvälinen toiminta 48 milj. euroa

        Hautaustoimi
        (ei sisällä hautaan siunaamista) 112 milj. euroa

        Kirkonkirjojenpito 23 milj. euroa

        Yhteensä 1 044 milj. euroa"

        Lapsi- ja nuorisotyö vie toiminnallisesta budjetista tosiaan eniten rahaa. Osaltaan tämä on selitettävissä sillä, että näissä työmuodoissa on paljon työntekijöitä ja siis palkkakuluja. Lapsityössä päiväkerhotyö ja nuorisotyössä erityisesti rippikoulutyö tavoittavat paljon lapsia ja nuoria. Esim. rippikolutyössä on mukana monissa seurakunnissa melkein koko ikäluokka. Kirkko huolehtii kristillisestä kasvatuksesta yhdessä kotien kanssa. Kirkon intressit eivät nouse ajatuksesta, että kirkollinen kasvatustyö olisi "värväystilanteita", vaan kirkko huolehtii tehtävästään.

        Merja-pappi

        Niin huolehtii tehtävästään...eli värväystyötä tehdään...


      • kuunteleva_kirkko kirjoitti:

        Hei,
        Kirkollinen tilastokirja vuodelta 2012 kertoo seurakuntien menoista seuraavaa:
        "Kustannusten jakautuminen eri
        tehtäväalueiden kesken

        Seurakuntien kaikki kustannukset jakautuivat eri
        tehtäväalueiden kesken vuonna 2012 seuraavasti:

        Jumalanpalveluselämä ja kirkolliset toimitukset 179 milj. euroa

        Muut seurakuntatilaisuudet 46 milj. euroa

        Muu seurakuntatyö ja yhteiskunnallinen työ 61 milj. euroa

        Tiedotus ja viestintä 41 milj. euroa

        Musiikki 57 milj. euroa

        Lapsi- ja nuorisotyö 340 milj. euroa

        Palvelu (diakonia, perheneuvonta, sairaalasielunhoito ja palveleva
        puhelin) 137 milj. euroa

        Lähetys ja kansainvälinen toiminta 48 milj. euroa

        Hautaustoimi
        (ei sisällä hautaan siunaamista) 112 milj. euroa

        Kirkonkirjojenpito 23 milj. euroa

        Yhteensä 1 044 milj. euroa"

        Lapsi- ja nuorisotyö vie toiminnallisesta budjetista tosiaan eniten rahaa. Osaltaan tämä on selitettävissä sillä, että näissä työmuodoissa on paljon työntekijöitä ja siis palkkakuluja. Lapsityössä päiväkerhotyö ja nuorisotyössä erityisesti rippikoulutyö tavoittavat paljon lapsia ja nuoria. Esim. rippikolutyössä on mukana monissa seurakunnissa melkein koko ikäluokka. Kirkko huolehtii kristillisestä kasvatuksesta yhdessä kotien kanssa. Kirkon intressit eivät nouse ajatuksesta, että kirkollinen kasvatustyö olisi "värväystilanteita", vaan kirkko huolehtii tehtävästään.

        Merja-pappi

        "Seurakuntien kaikki kustannukset jakautuivat eri
        tehtäväalueiden kesken vuonna 2012 seuraavasti"

        Tuossa on kyllä jotain outoa, kun vertaa sitä tähän:
        http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content40CB52


      • Nasse.
        ertert kirjoitti:

        "Seurakuntien kaikki kustannukset jakautuivat eri
        tehtäväalueiden kesken vuonna 2012 seuraavasti"

        Tuossa on kyllä jotain outoa, kun vertaa sitä tähän:
        http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content40CB52

        Merja-pappi kirjoittelee uskiksen "moraalilla" joten outous ei yllätä.


      • rahatON
        ateistix kirjoitti:

        "Kunnat tehokkaampia

        Kirkko käyttää todella noin 30% lapsi- ja nuorisotyöhön. Voimme kuitenkin pohtia sitä, kenelle tuo työ kohdistetaan ja mitä se pitää sisällään. Lapsityöhön kuuluvat mm. iltapäiväkerhot ja leirit."

        - Kirkko "unohtaa" mainita että nuo iltapäiväkerhot ovat kunnan ostopalveluita.

        "Nastolan seurakunnan lapsityönohjaaja Nina Forsström harmittelee julkisuudessa olleita vääriä väittämiä asiasta. Mediassa on kerrottu, että seurakunnalta olisivat loppuneet rahat, jonka vuoksi se "olisi luopunut lasten iltapäiväkerhoista ja satsaisi sen sijaan ydintoimintaansa".

        – Oikeammin kunta ehdotti ratkaisua. Vuotuisen sopimusneuvottelumme päätteeksi kunta totesi, että se pystyy tuottamaan itse iltapäivätoiminnan edullisemmin kuin ostamalla sitä meiltä, Forsström sanoo."

        http://www.kotimaa24.fi/artikkeli/seurakuntien-iltapaivatoiminta-lakkasi-heinolassa-ja-nastolassa/

        Hmm...ja kirkko unohtaa kertoa kuinka paljon rahaa menee lähetystyöhön, samaan aikaan kun rahat muka on loppumassa, ainakin Nastolassa.


      • mitenkään mahdollist
        Nasse. kirjoitti:

        Merja-pappi kirjoittelee uskiksen "moraalilla" joten outous ei yllätä.

        Voisitko yrittää kommentoida asiaa kirjoittajien sijaan?


    • hellureihellättuntee

      >>>Miten kritiikki kirkkoa kohtaan laantuisi?... "Avoimuus auttaa"

    • Hevareita saataisiin varmaankin kirkkoon enemmän puhumalla helvetistä ja hienolla rikinkatsuisella showlla.

      • Ei se riitä

        Tuskinpa uskonnottomat kirkkoon tulisivat siltikään. Helvetistä voi puhua muuallakin ja erilaisia showta on mahdollista nähdä myös muualla. Kuka nyt haluaisi istua kirkossa ja kuunnella vielä jotain tylsää saarnaa.


      • Ei se riitä kirjoitti:

        Tuskinpa uskonnottomat kirkkoon tulisivat siltikään. Helvetistä voi puhua muuallakin ja erilaisia showta on mahdollista nähdä myös muualla. Kuka nyt haluaisi istua kirkossa ja kuunnella vielä jotain tylsää saarnaa.

        Ei mitään saarnaa vaan rikinkatkuinen show aidosssa ympäristössä.


      • Kunnantalot esiin
        kekek-kekek kirjoitti:

        Ei mitään saarnaa vaan rikinkatkuinen show aidosssa ympäristössä.

        Ahaa, sehän voisikin toimia. Ylipäänsä, jos kirkosta jätettäisiin se uskonnollisuus pois, voisi siitä tulla oikeasti mukava kohtauspaikka ihmisille ja tila, jossa voitaisiin keskustella ja pohtia elämän tärkeitä asioita. Se hemmetin uskonnollisuus vain ajaa kaikki sieltä pois.


      • Kunnantalot esiin kirjoitti:

        Ahaa, sehän voisikin toimia. Ylipäänsä, jos kirkosta jätettäisiin se uskonnollisuus pois, voisi siitä tulla oikeasti mukava kohtauspaikka ihmisille ja tila, jossa voitaisiin keskustella ja pohtia elämän tärkeitä asioita. Se hemmetin uskonnollisuus vain ajaa kaikki sieltä pois.

        Et näytä ymmärtävän että uskonto on elämys, ei sosiaalipolitiikkaa.


      • Kunnantalot esiin
        kekek-kekek kirjoitti:

        Et näytä ymmärtävän että uskonto on elämys, ei sosiaalipolitiikkaa.

        Kirkko kyllä yrittää sanoa olevansa muka jonkinlainen hyviä arvoja ylläpitävä voima. Se vain ei pidä paikkaansa, sillä aika harva haluaa sotkea arvokeskusteluun uskontoja. Siksi olisi varsin hienoa, jos joka kunnassa olisi paikka, jossa kuntalaiset voisivat keskustella asioista vapaasti. Kirkkoja ja seurakuntataloja voitaisiin ottaa tällaiseen käyttöön. Vanhoja kunnantaloja ei monilla paikkakunnilla enää ole käytössä.

        Uskonto on tietysti elämys, mutta kirkkolaitos koittaa harjoittaa myös sosiaalipolitiikkaa.


    • Huhhahheijaa

      Ehjäö osa kirkon kritiikistä voisi siirtää kananedustajien ja kunnanvaltuutettujen kritiikiksi, sillä kirkkovaltiomme etuoikeuskirkon etuoikeudet on säädetty eduskunnassa ja kuntien koulut pyörittävät uskonnonharhjoitusrulettia kouluissa ja päväkodeissa jopa ilman lain ohjetta.

      Lain mukaan koulun tehtäviin ei kuulu uskonnonharjoitus ja opetussuunnitelman mukaan opetuksen tulisi olla uskonnollisesti tunnustuksetonta. Silti luterilaisen kirkon papit pyörivät pitmässä aamuhartauksia, ja muutaman keran vuodessa kouluväki marsitetäaan jumalanpalveluksiin kirkkoon.

      Toki on tavallaan myös kirkon "vika" että se tyrkyttää tätä (?), mutta todellinen vikapää on koulun rehtori ja kunnan johto, kun se sallii yhden uskontokunnan tavallaan laittoman pyörityksen...

      (Jos susi syö lampaan, se on enemmän paimenen vika kuin suden "vika"!?)

      • .....

        "Lain mukaan koulun tehtäviin ei kuulu uskonnonharjoitus ja opetussuunnitelman mukaan opetuksen tulisi olla uskonnollisesti tunnustuksetonta. Silti luterilaisen kirkon papit pyörivät pitmässä aamuhartauksia, ja muutaman keran vuodessa kouluväki marsitetäaan jumalanpalveluksiin kirkkoon."

        - Olen jopa ateisteilta kuullu sellaisia kommentteja, että koulujumalanpalveluksiin tai uskonnollisiin aamunavauksiin ei tarvitse osallistua, jos on saanut huoltajilta lupalapun olla osallistumatta. Näin se ei tietenkään ole. Se sanotaan selvästi perustuslaissa ja sitä pitäisi koulujenkin noudattaa.

        "Suomen perustuslain (731/1999) 11 §:n mukaan

        Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen."


    • Ei paluuta...

      Kyllähän se niin vain taitaa olla, että käännytykseen käytetyillä rahoila on todella heikko hyötysuhde täällä länsimaissa. Parempi varmaan jos kirkko jatkaa kulttuurien tuhoamista jossakin siellä, missä sivistyksen taso ei ole vielä länsimaiden tasolla. Saa parempaa vastinetta rahoilleen samalla...

    • Luulen että ainoa tapa saada kritiikki laantumaan on poistaa perustuslaista pykälä kirkkolaista ja sen jälkeen poistaa kirkkolaki yleensä. Näiden toimien seurauksena kirkko käsittääkseni joutuisi samaan asemaan muiden uskonnollisten yhteisöjen kanssa, eikä siihen tarvitsisi kohdistaa kritiikkiä sen enempää kuin mihin tahansa kansalaisjärjestöön.

      Kritiikki ei tietenkään lakkaisi, mutta ei se ole tarkoituskaan: kaikkea julkista toimintaa pitää myös kritisoida. Erioikeudet taitavat kuitenkin olla kritiikin syvin lähde.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      41
      2799
    2. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      45
      2767
    3. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      123
      2578
    4. Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi

      Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      324
      1641
    5. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      71
      1064
    6. Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."

      Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito
      Ensitreffit alttarilla
      10
      1041
    7. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      101
      752
    8. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      26
      750
    9. Purra hermostui A-studiossa

      Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.
      Perussuomalaiset
      191
      724
    10. Kuinka pitkiä olette?

      Ap aloittaa, 177cm
      Sinkut
      97
      667
    Aihe