Ei mennyt britillä putkeen sotiminen edes 1850-luvun puolivälissä Sevastopolissakaan. Ranskalaiset valtasivat lopulta linnakkeen. Ranskalaiset menivät sisään mutta brittien ratkaiseva rynnäkkö muuttui ensin kaaokseksi ja sitten silmittömäksi paoksi ja verilöylyksi.
Briteillä ei ollut talvivarusteitakaan kun sen sijaan ranskalaisilla kaikki oli siltäosin tiptop kunnossa, vaatteet, lämmitys, majoitus, kaikki OK.
Pohjanlahdella britti keskittyi hävittämään Raahessa ja Oulussa suunnattomat määrät yksityistä omaisuutta. Tuhansia tynnyreitä tervaa, laivavarusteita, kymmeniä laivoja, puutavaraa suunnattomasti, telakat, telakkatyöläisten asuntoalueet. Koomillisinta oli se kun he tuhosivat valtavat määrät brittiliikemiesten ostamaa ja jo maksamaa tavaraa, hoh hooo. Raahe ja Oulu olivat paikkoja, joissa ei ollut puolustusta eli heille ei pantu vastaan.
Kokkolassa sen sijaan oli rannalla muutama kymmenen ukkoa jotka alkoivat ammuskella. Britti läksikin kiireellä karkuun ja Kokkola säästyi tuholta.
Britillä on näkyy perinteitä sotilaallisessa tumpeloinnissa jo aikojen takaa. Pärjäsivät parhaiten keihäsmiehille Afrikassa.
Briteillä ei ollut talvivarusteitakaan kun sen sijaan ranskalaisilla kaikki oli siltäosin tiptop kunnossa, vaatteet, lämmitys, majoitus, kaikki OK.
Pohjanlahdella britti keskittyi hävittämään Raahessa ja Oulussa suunnattomat määrät yksityistä omaisuutta. Tuhansia tynnyreitä tervaa, laivavarusteita, kymmeniä laivoja, puutavaraa suunnattomasti, telakat, telakkatyöläisten asuntoalueet. Koomillisinta oli se kun he tuhosivat valtavat määrät brittiliikemiesten ostamaa ja jo maksamaa tavaraa, hoh hooo. Raahe ja Oulu olivat paikkoja, joissa ei ollut puolustusta eli heille ei pantu vastaan.
Kokkolassa sen sijaan oli rannalla muutama kymmenen ukkoa jotka alkoivat ammuskella. Britti läksikin kiireellä karkuun ja Kokkola säästyi tuholta.
Britillä on näkyy perinteitä sotilaallisessa tumpeloinnissa jo aikojen takaa. Pärjäsivät parhaiten keihäsmiehille Afrikassa.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Kokkolassa on edelleen. brittien merihistorian kirvelevä muisto - sotaaliiksi otettu maihinnousuvene. Britannian hallitus salassa tarjonnut suuria summia jos se myytäisiin takaisin mutta suomalaiset eivät hevin anna anteeksi Oolannin sodan rikoksia.
Yrittiväthän ne sitten jopa Kronstadtiin mutta kierreltyään aikansa tykin kantaman ulkopuolella läksivät takaisin vähin äänin. Britanniassahan myönnettiin heidän laivastonsa Itärmeren seikkailu täydeksi fiaskoksi. Mitä nyt Bomarsundia Ahvenanmaalla vähän ammuskelivat.
voittivat myös Krimin sodan.
Suomenlinna tykit ei niille kyllä pystyny mitään, ne oli vanhentuneet eikä ulottuvuus riittäny, saivat ammuskella suomenlinnaa ihan rauhassa ilman omia tappiota.
Tämä Kokkolan taistelu on aika hauska episodi, Britit soutivat veneillä kohti rantaa, nopeasti kasaan haalittu "suomalainen" yksikkö ammuskeli rantaan nousevia Britti joukkoja, yksi mies Briteillä kaatui ja se myös kuoli, tämän jälkeen Britit päätti vetäytyä takaisin laivoille ja nousivat samoihin veneisiin ja menivät laivoihin.
Ei mikään kovin verinen maihinnousu, mutta tulipahan silti torjuttua.
Sattumalta minulla on tässä käsillä teos: "Kauhia Ooannin sota", Krimin sota Suomessa 1854-1855. Raoul Johanssonin ja Ilkka Malmbergin tuore komea kuvateos.
Siinä on englantilainen paikalla olleen kapteeni Giffardin näkemys tapahtumista Kokkolan edustalla.
Siinä amiraalilaivan kapteeni Giffard nimenomaan halusi koko laivaston maihinnousua, mutta koko Flyiing Squadronin komentaja kontra-amiraali Plumridge ei uskaltanut, vaan päätti, että hyökätään Raaheen ja Ouluun.
Se että ei uskaltanut johtui englantilaisten näkemyksen mukaisesti näköpiirissä olleista kallioista ja kareista, eli eivät tunteneet Kokkolaan vievää väylää. Tässä laivastossa oli kaiken kaikkiaan kolme laivaa, ja ne olivat olleet jo ennestäänkin vähän väliä kivillä.
Sitten tässä teoksessa on oikein kuvakin laivaston lääkärin , joka oli lahjakas taiteilija, tekemästä akvarellista niiden veneiden hyökkäyksestä Kokkolaan.
Eikä ne mitään pikkuveneitä olleet, vaan isoja kahdenkymmenen soutajan laivaveneitä ja niitä ainakin tässä kuvassa on yhdeksän, kolme tosin hieman pienempiä. Miehistöä varmasti yli sata.
Nyt olisikin mielenkiintoista nähdä kuva siitä museoveneestä.
Sitten tässä on tietoja siitä amiraalilaiva Leopardista, jos ne muut laivat nyt vähänkään isoja olivat , niin viitisen sataa äijää yhteensä, täytyy alkaa ikein lukea tätä teosta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/HMS_Leopard_(1850)
Joo ja heti löytyikin tieto, että toisena sotavuonna Kokkolaan tehtiin toinen hyökkäys seitsemällä aluksella. Kolme tuntia oli ammuskeltu, mutta vahinkoja ei tullut paljon mitään.
Se museovene on joku barkassi, paddle-box, jonka suomalaiset kalastajat kaappasivat ajelehtivana Halkokarin kahakan aikana, kolme ruumistakin löydetty ja saatu vankeja ja joku pronssitykkikin Pietariin lähetettäväksi.
Näitä Kokkola manööverejä onkin ollut ilmeisesti ainakin kolme.
Ekana sotavuonna joku yritys, mitä ei ilmeisesti edes tehty, sitten tokana sotavuonna Halkokarin kahakka, josta se vene, ja sitten vielä sen jälkeen maihinnousuyritys Kokkolaan.
Näkyy muuten tässä teoksessa ja netissä olevan ristiriitaisia tietoja, se kuvakin on ilmeisesti nimenomaan toisena sotavuonna tehdystä maihinnoususta, vaikka on ekan yhteydessä kirjassa. Olkoon, en tongi enempää, komea kirja se joka tapauksessa on.
Löytyykö tarkkispojalta enempää satua. Masentumisen uhalla on tarkkispojalle kerrottava, että Venäjä hävisi SURKEASTI tuonkin sodan.
Tämä sota oli oikeastaan ensimmäinen suurempi testi, ensimmäistä maailmansotaa varten.
Venäjä saattoi sodan "hävitä", mutta mitään se ei menettänyt, eikä Britit mitään alueita Venäjältä saaneet, ei myöskään Ranska, eli aika hepponen voitto se hyökkääjältä oli, jos se kotiin palatessa ei voinut mitään saavutusta esitellä.
Mutta Brittien ja Ranskan liitolle, siitä tuli kai jonkinlainen lähtöpiste, joka lopuui vasta toisen maailmansodan jälkeen, Suezin kriisissä.
Ei Venäjä sotaa hävinnyt eikä kumpikaan osapuoli. Venäjä torjui lännen ja Turkin yhdistetyn hyökkäyksen. Kolme yhtä vastaan ja tasapeli tuli eli ei mikään huono saavutus. Kyllä kai hyökkääjä olisi vaikka Moskovaan edennyt jos olisi päässyt mutta kun sai vain Sevastopolin, eikä muuta. Melko pieni voitto.
Venäjä epäonnistui kaikissa tavoitteissaan ja menetti muistaakseni Krimin.
Venäjä ei menettänyt mitään alueita, sai sodassa menetetyn Sevastopolinkin takaisin rauhanneuvotteluissa, mutta Tsaari luopui vaatimuksista lähi-idän kristittyjen suuntaan.
Lopputulos lyhyesti, lainaus wikistä
"Krimin sota sai päätöksensä Pariisissa, jossa allekirjoitettiin 30. maaliskuuta 1856 Pariisin rauhansopimus. Sopimuksen nojalla Sevastopol palautettiin Venäjän keisarikunnalle, joka luopui vaatimuksista että Osmanien valtakunnan tulisi tunnustaa Venäjän keisari kaikkien kristittyjen suojelijaksi Osmanien valtakunnassa, Moldova ja Valakia jäivät autonomisina osmanien alaisiksi valtioiksi, Mustameri ja Ahvenanmaa demilitarisoitiin. Käytännössä tämä tarkoitti kieltoa korvata brittilaivaston rikki tykeillään ampuma Bomarsundin linnoitus uudella linnoituksella."
Eli aika vähän villoja sanoisin, Britit ehkä omasta mielestään voittivat, mutta mitään oleellista ne ei kyllä saavuttaneet Venäjän kustannuksella, Venäjä sai sodan aikana antautuneen Sevastopolin takaisin ja luopui vaatimuksistaan, jossa se olisi ollut kakkien lähi-idän kristittyjen "suojelija".
tämänkin hankalaksi ja raskaaksi käyneen sodan.
Sitä ei brittivihaajien selitykset muuta miksikään.
Myös Ahvenanmaalla sijainneen Bomarsundin valtaukseen piti tuoda joukot Ranskasta. Britillä ei sekään onnistunut. Ranskalaiset senkin valtasivat.
enemmän joukkoja käytössään kuin briteillä. Heillä oli myös suurempi tarve saada sotilaallista kunniaa. Lieneekö 1812 kummitellut taustalla.
Ei siinä sen kummempaa.
Tästä sodasta on Suomessa puhuttu ihmeen vähän vaikka Englanti aiheutti Suomen rannikoilla melkoisen pahat tuhot ja nimenomaan siviiliomaisuudelle. Kahtena kesänä se piti Suomea merisaarrossa tuhoten ehkä satoja siviilien laivoja, kymmenittäin rakennuksia ja laivalasteittain irtainta omaisuutta. Myöskin ruokaa otettiin laivastolle kaupungeista pakko-ottona aivan nimellistä korvausta vastaan.
Onko vaitioloon syynä se kun tällä kertaa Venäjä ei ollut se joka Suomea tuhosi? Lännen ilkitöistä kun ei saa puhua eikä pukahtaa, ei siis Lapin polttamisestakaan 1944. Suomen rannikoitten hävittäminen 1854-55 ei tasan tarkkaan edistänyt sotimista Krimillä pätkänkään vertaa.
"Onko vaitioloon syynä se kun tällä kertaa Venäjä ei ollut se joka Suomea tuhosi? Lännen ilkitöistä kun ei saa puhua eikä pukahtaa, ei siis Lapin polttamisestakaan 1944. Suomen rannikoitten hävittäminen 1854-55 ei tasan tarkkaan edistänyt sotimista Krimillä pätkänkään vertaa."
Mikä vaitiolo? Kyllä brittien toimista kirjoitettiin ja laulettiin sekä tapahtuma-aikana että sen jälkeen.
Miksi Venäjä olisi tuhonnut omaa aluettaan?
Puutavaran ja tervavarastojen polttamisella haluttiin vahingoittaa Venäjää, josta Suomi oli osa.
"Lännen ilkitöistä kun ei saa puhua eikä pukahtaa, ei siis Lapin polttamisestakaan 1944."
Missä tällainen kielto on annettu? Lapin tuhoillahan on suorastaan hekumoitu?
------ vahingoittaa Venäjää, josta Suomi oli osa.----
Väärää tietoa, Suomi EI ollut Venäjän osa vaan tsaarin henkilökohtainen alue, erillään Venäjästä. Ei Venäjän osilla ollut omaa eduskuntaa, ei hallitusta, ei keskusvirastoja, ei omaa rahaa jne...
----- Lapin tuhoillahan on suorastaan hekumoitu?-----
Sinä sen kiellon olet koettanut asettaa kuitenkaan tietysti onnistumatta. Haukut ja solvaat kaikin mahdollisin iva- ja herjaussanoin jokaista joka vain rohkeneekin mainita länsivallan tekemästä tuhosta. Joten älä yritä valehdella enempää vaan koeta olla rehellinen edes yksi kerta elämässäsi vai onko sekin liikaa vaadittu.
------pakko-ottona aivan nimellistä korvausta vastaan----
Maksettiin nimellinenkin korvaus vain aniharvoin. Normaalisti ei maksettu mitään, ryöstettiin vain.
olivat voimassa myös Venäjän lait ja Suomea hallittiin Pietarin keskusvirastoista.
Sortokausi tarkoitti juuri Suomen erioikeuksien poistamista.
Turhaan yrität taas työntää itse keksimiäsi valheita, Ei ne toistamalla tosiksi muut. Tajuatko?
Ei kukaan ole estänyt kertomasta länsivaltain tekemistä tuhoista. Niitä vain on kovin vähän. Nytkin yritätte tavan mukaan liioitella Krimin sodan tuhoja.
Elokuussa 1855 britit pakko-ottivat ilmaiseksi Porissa 2 laivaa ja polttivat 3 sekä "tutkivat tarkasti kaikki löytämänsä saaristolaisten rakennukset ja ottivat mukaansa karjaa, elintarvikkeita, työkaluja ja kaivoivat jopa perunatkin maasta".
Mutta ei se pahaa kun rosvona ei ollut venäläinen. Ihan kivalta se tuntui ryöstön kohteista ja lämmitti mieltä. Ei puhettakaan vihasta ja raivosta ja kostonhalusta.
tuntua kivalta? Niin aina.
"Mutta ei se pahaa kun rosvona ei ollut venäläinen. Ihan kivalta se tuntui ryöstön kohteista ja lämmitti mieltä. Ei puhettakaan vihasta ja raivosta ja kostonhalusta."
Esittäisitkö lähteen tuolle tiedolle?
Höh, kärsitkö muistin menetystä? Sinä itse tällä palstalla olet elävä lähde sille tiedolle, että lännen pahoja tekoja ei saa mainita tai tulee heti hehtokaupalla räkää niskaan. Jopa Lapin polttamistakin pitää vain kehua.
niin kauan, kun et pysty esittämään mitään väitteidesi tueksi.
Minun puolestani lännen pahoja tekoja saa jauhaa loputtomiin, niin kuin te teettekin. Puutun tietysti valehteluun, niin kuin tässäkin tapauksessa. Se näkyy olevan sietämätön paikka huttuloille.
Sodassa siviiliomaisuuden haltuunotto sotatoimialueella on laillinen ja normaali toimenpide, komentava upseeri kirjoittaa ottamastaan tavarasta kuitin ja saat korvauksen sodan jälkeen, voimassa olevan hinnaston mukaan.
---- Pärjäsivät parhaiten keihäsmiehille Afrikassa.-----
Hyvä kun niillekään.