Mikään muu kansa ei niin pienin voimavaroin ole luonut britti-imperiumin kaltaista maailmanvaltaa.
Britit löivät kilpailijansa kerran toisensa jälkeen merisodissa ja myös maalla.
Viime maailmansodissa britit olivat ratkaisevassa asemassa Saksaa kukistettaessa.
Britit löivät kilpailijansa kerran toisensa jälkeen merisodissa ja myös maalla.
Viime maailmansodissa britit olivat ratkaisevassa asemassa Saksaa kukistettaessa.
Vastaukset 21
Vanhimmat
enemmän voitettuja sotia muita suurvaltoja vastaan kuin millään muulla valtiolla.
Istanbul jäi kuitenkin valtaamatta. Kemalilta tuli turpaan. Kaikista hauskinta on miten nämä idiootit lupaili Istanbulia Venäjän takapajulalle sata vuotta sitten. Arabeilta huijattiin kavaluudella öljyt kunkulle.
No empä tiedä, Kiina on 4500 vuotta vanha valtakunta, samalla nimellä ja kokoonpanolla, se on käynyt historiansa aikana noin 4600 eri sotaa, joita sen sota-akatemiassa käydään ja tutkitaan.
Britannia on ollut olemassa vain 300 vuotta, ehkä maksimissaan 900 vuotta jos Englannin historia lasketaan siihen mukaan, eli aika pitkö matka on edessä, jos meinaa kiinalaiset voittaa voittojen määrässä.
Tämä uuden maailman löytäminen, teki sinänsä pienistä Britannia, Hollanti, Portugali suurvaltoja, suurten rinnalle, joita olivat Espanja ja Ranska.
Kauppa se oli se tekijä, uusi maailma loi uudet kauppayhteydet myös itään, kaupasta saatavilla tuloilla rahoitettiin kasvu, mitä se vaati, Arabit ja muslimimaailma menettivät asemansa logistisena keskuksena ja muslimimaat ajautuivat länsimaiden valvontaan, kun länsimaat avasivat uudet meritiet Intiaan ja Aasiaan.
olla yksi voimatekijä kaikille eurooppalaisille. Kun rikkauksia ei ollut omasta takaa, oli ne ryöstettävä muilta kaupalla ja sodilla.
Kauppa kävi hyvin kannattavaksi, kun yksi välikäsi eli arabit putosi kuvioista pois.
Uudet merireitit oli logistinen etu, josta taloudellisen hyödyn keräsi ne, jotka reittiä kulkivat eniten.
Muslimaat ajautuivat länsimaiden valvontaan ensimmäisen maailmansodan tuloksena Osmanien valtakunnan romahdettua. Turkki sai lähinnä rahaa yksityisiltä briteiltä. Venäläiset saivat valtiolta lainoja. Montefiorit rahoittivat esimerkiksi useiden rautateiden rakentamisen Palestiinassa.
tai siis omistava luokka. Valtion kassa oli silti usein tyhjä ja kansa eli kurjuudessa.
Britit keksi Englannin keskuspankin, jonka pääasiallinen tehtävä oli lainata rahaa perse-aukiselle valtiolle.
Millä perusteella Britannia loi imperiuminsa pienin voimavaroin?
Se oli maailman rikkaimpia valtioita jo ennen kuin nousi siirtokuntavaltioksi, Lontoo oli Läntisen maailman tärkein kaupan keskus.
No höpöhöpö, esim. kuuluisan Henrik WIII aikaan Englanti oli perseaukinen kuningaskunta, Henrikin tulot oli noin 10 %:tia Ranskan kuninkaan vastaavasta, Henrik itse kiersi seurueineen maakuntia pääasiassa siksi, että kartano jossa se oli "kylässä" oli velvollinen vastaamaan koko seurueen ylöspidosta, eli Henrikillä ei yksinkertaisesti ollut rahaa maksaa henkilökuntansa kuluja.
No Henrik kyllä itse osasi kerätä rahaa, oli kuollessaan erittäin varakas mies.
Väkilukukin oli noin viides osa Ranskan väkiluvusta.
Henrikin neronleimauksista yksi oli se, että ylhäisaatelisto joka kustansi armeijan ylläpitoa ja sijoitti rahansa linnoihin, mikä siihen aikaan oli varsin yleistä koska maata hallittiin linnojen kautta, niin Henrik päätti sijoittaa laivastoon ja maksattaa sen ylläpidon näiden linnojen sijasta, näin Henrik sai tavallaan armeijan oman kontrollinsa alle, koska armeija oli laivasto.
Sillä perusteella, että se ei ollut 20-luvulla rikas hallitessaan Palestiinaa.
Hyvinkin totta ja hyvä huomio. Englanti oli kaikilta voimavaroiltaan melko lailla kolmannen luokan mahti moniavioisen Henrik kahdeksannen päiviin saakka. Mutta hänen isänsä Henrik (luonnollisesti seitsemäs) rakennutti kauppalaivaston, joka aloitti maailmanvalloituksen kapitalismin voimin. Sotaisa poika rakennutti sittemmin sotalaivaston kauppalaivojen turvaksi, jota myös tarvittiin mm. espanjalaisten ja ranskalaisten kiinnostuttua liiaksi englantilaisten nousukkaiden kauppareiteistä ja -yhteyksistä. Hyvin lyhyessä ajassa englantilaiset oppivat myös sen, että kaikkea ei tarvitse itse kaukomailta ostaa tai laivata: sen voi myös saada ottamalla sen väkisin kilpailevien euromahtien laivoista, valmiiksi lastattuna! Onni suosi tuohon aikaan rohkeaa, ja luoteisen Euroopan saarella todellakin oli tuohon aikaan harvinaisen rohkeita, röyhkeitä ja eteviä miehiä.
Mahtoiko muuten olla oikein tai väärin: kun Englannin ranskalaissyntyiset kuninkaat halusivat pitää edelleen hallussaan maantieteellisessä Ranskassa sijaitsevat alusmaansa, oli Englannissa tuolloin (1300-luvulla) noin kolme miljoonaa asukasta, Ranskassa yleisen arvion mukaan noin 22 miljoonaa poislukien englantilaismieliset burgundilaiset. Syttyi satavuotinen sota. Päättyi Englannin (tai paremminkin Englannin ranskalaissyntyisen kuningassuvun) tappioon noin 114 vuotta myöhemmin, mutta huomattavan lujasti pani altavastaaja isommalleen kampoihin yli puolen vuosisadan ajan, vieläpä jälkimmäisen omalla maaperällä. Vähän kuin Suomi vastaan Sovjet talvisodassa. Kovaa porukkaa, ainakin siihen aikaan.
Totta, nämä ns. kaapparilaivat, oli itseasiassa laillistettua merirosvousta, Englannin hallitsijat myönsivät rohkeille kapteeneille kaappari-oikeuksia, jolloin ne harrastivat merirosvousta sodan aikana.
Kuningas tietenkin sai osan tuloista, sitten kun kapteeni palasi takaisin kotimaahansa.
Mikäli tarkoitat tätä "normanni-aikaa", jolloin Englantia hallitsivat ranskalaissyntyiset kuninkaat, niin nämä kuninkaathan asuivat yleensä Normandiassa, eli maantieteellisesti ne oli Englannin ulkopuolella, valtakunnan vauraampi puolisko oli se, joka oli Ranskassa, Englanti oli se köyhempi takamaa.
aina Englannissa. Tietysti he kävivät hallinnoimassa ranskalaisia alueitaan.
Wilhelm Valloittaja oli ensimmäinen nromannilähtöinen kuningas Knut Suuren jälkeen.
Kyllä Wilhelm, kuten monet muutkin heistä, asuivat Normandiassa ja muuallakin Ranskan puoleisissa osissa, olihan se valtakunnan rikkaampi puolisko.
Monet pitävät itseasiassa Wilhelmiä ensimmäisenä Englannin kuninkaana, vaikka titteliä käytti aikaisemmin myös yksi Wessexin kuningas.
Knuut suuri oli tanskalainen viikinki, joka kääntyi kristityksi, hallitsi paljon muutakin kuin Englantia, eli oli myös Tanskan ja sen alusmaiden kuningas.
oli rikas maa vielä 20-luvulla. Tosin se oli kärsinyt pahoja miestappioita 1. MS:ssa.
Palestiina oli vain yksi vähäinen hallintoalue eli mandaatti.
Brittien vaikutusvalta Balkanilla ja öljykentätät eksoottisissa maissa oli yksi syy Hitlerin napsahtamiseen.
Balkanin salamasodalla keväällä 1941.
Öljykentät olivat Irakissa ja Iranissa, ei Palestiinassa.
Totta, Libyan öljy löytyi vasta toisen maailmasodan jälkeen.
Se olisi muuttanut sodan luonteen kertaheitolla.
Saksa olisi pystynyt hyödyntämään teknistä etumatkaansa täysimääräisesti.