Toveri s.partacus: joko ymmärrät marxin oppeja?

Testataan tietotasosi:

Marx sanoo:
"Saattanee näyttää, että jos tavaran arvon määrää sen tuottamiseen käytetty työmäärä, niin mitä laiskempi tai taitamattomampi joku mies on, sitä arvokkaampi on hänen valmistamansa tavara, koska sen valmistamiseen tarvittava työaika on vastaavasti pitempi. Sellainen johtopäätös olisi kuitenkin murehdittava erehdys."

Kerrohan ihan omin sanoin, että mikä johtopäätös on marxin mukaan hänen mainitsemansa murehdittava erehdys.
Niin kauan kun tuo asia ei ole auennut niin ei kannata haaskata aikaa pääoman lukemiseen vaan pitää keskittyä perusasioihin välttääkseen myöhemmin tekemästä murehdittavia erehdyksiä.

.....................

14

73

    Vastaukset 14

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Sinullahan oli jo aloitus laiskan miehen työstä ja karkasit omasta väittelystäsi. Seurasin kun "hömötiainen" pehmitteli takamuksiasi enkä viitsinyt puuttua asiaan.
      hömötiainen 18.1.2014 18:54

      Sitä paitsi aloituksesi asia on käsitelty useaan kertaan eikä laiskan miehen työ tai alkeellisen tekniikan yritys pärjää markkinoilla.
      Asia ei jatkuvilla aloituksilla muuksi muutu.
      Leikiskele kaavalla C = c v m. Korota tuotantokaluston hintaa tai hanki sinne koneita, joilla saa puolet tuotteista entiseen verrattuna. Tai palkkaa keskivertotyöläisten tilalle tuplamäärä laiskoja miehiä, jolloin työvoimakulut nousevat tuplasti ja katso miten käy.
      Yhtälö on ensimmäisen asteen yhtälö ja sen hallinta pitäisi luonnistua peruskoulun matematiikalla.

      • Mikä on siis marxin mainitsema murehdittava erehdys?
        Voidaanko sitä soveltaa 8 tuntia ja 16 tuntia valmistettujen samanlaisten kirvesvarsien arvoihin jollakin tavalla?
        Jos voidaan niin miten?

        "Sinullahan oli jo aloitus laiskan miehen työstä ja karkasit omasta väittelystäsi. Seurasin kun "hömötiainen" pehmitteli takamuksiasi enkä viitsinyt puuttua asiaan.
        hömötiainen 18.1.2014 18:54"

        Linkki unohtui.

        ......................


      • No, miten sinä lasket Lumia 925 arvon marxin oppien pohjalta?

        Kerro edes teoriassa miten se tapahtuisi.
        Jos et pysty edes teoriassa kertomaan Lumia 925 arvon muodostumista niin ei sinun sitten auta muu kuin tunnustaa, että et sinä ainakaan tiedä tapaa selvittää tavaran marxin oppien mukaista arvoa käytännössä.

        Jos ei käsityksesi mukaan yksittäisellä tavaralla ole keskihintaa niin otahan sitten mukaan myös saman käyttöarvon omaavat muutkin kännykät - jos se sinun laskutehtääväsi helpottaisi.

        Ja niin kauan kun sinulta jää osoittamatta, että miten lasket Lumia 925 arvon, et voi myöskään todistaa ja toteen näyttää yrityksen voiton ja sen saaman lisäarvon olevan samansuuruiset.

        Jos et pysty laskemaan tavaran arvoa niin silloin sinulta jää myös laskematta lisäarvo - näin se vain on, fakta.
        Joten yritähän keskittyä tavaran arvon laskemiseen muutoin sinulta jää lisäarvo tuntemattomaksi.

        ......................


    • No, miten on tyoveri s.partacus?
      Joko sinulle on selvinnyt, että mikä johtopäätös on marxin mainitsema murehdittava erehdys?

      Kalle voi antaa sinulle vihjeen - se käsittelee mm. samanlaisten kirvesvarsien arvoja niiden valmistusajoista riippuen.
      Yritä edes - ei se niin vaikeaa ole.

      ....................

    • Olen niin laiska etten viitsi vastata häirikköviesteihin. Mikäli taas samaa jauhat jatkoksi, lue vastaukset hömö....joltain

      "hömötiainen
      18.1.2014 18:54

      "Sinun käsityksesi mukaan työn arvo on sama kuin maksetut palkat. Näin saat myös 16 tuntia valmistetun kirvesvarren arvoksi enemmän kuin samanlaisen 8 tunnissa valmisteun kirvesvarren arvon."

      Oletetaan, että kirvesvarren markkinahinta on 100 euroa.
      Oletetaan että markkinahinta muodostuu satojen valmistajien keskiarvosta. Oletetaan että kirvesvarren keskim. työmäärä on 8 tuntia, jolloin joku tekee sen muutamia minuutteja nopsempaan jotkut hitaammin.
      Oletuksen perusteella kirvesvarren arvo on 8 tuntia työtä ja sen hintamuoto 100 euroa.
      Oletetaan että 100 euroa vastaa välttämättömiä elämisentarvikkeita päivää kohti.
      Oletetaan että työpäivän pituus on 8 tuntia.

      Markkinoille tulee uusi tekijä. Hän tekee kirvesvartta 16 tuntia.
      Jokainen edellä maintuista tekee kirvesvarren keskim. 8 tunnissa (jonain päivänä vähän toista vartta, jolloin keskim. tulee varsi per päivä)

      Miten käy työpalkan, jos tekijä on palkkatyöläinen tai yrittäjäntulon jos tekijä on yrittäjä?
      Molemmille käy samalla tavalla.
      Kirvesvarren 8 tunnissa tekevä saa tuloa viikossa 500 euroa.
      Puolikkaan kirvesvartta 8 tunnissa nyhertävä saa tuloa viikossa 250 euroa.
      Viimeksi mainitulla yksilöllisen työn (tuotantokustannukset) arvo on kaksi kertaa korkeampi kuin ensiksi mainituilla (voi olla laiskakin tai aloittelija).
      Viimeksi mainittu saa juuri ja juuri sapuskan nenän alle jos sitäkään."

      hömötiainen 18.1.2014 18:54

      • No, miten on tyoveri s.partacus?
        Joko sinulle on selvinnyt, että mikä johtopäätös on marxin mainitsema murehdittava erehdys?

        Kalle voi antaa sinulle vihjeen - se käsittelee mm. samanlaisten kirvesvarsien arvoja niiden valmistusajoista riippuen.
        Yritä edes - ei se niin vaikeaa ole.

        Miten siis kirvesvarren valmisaika vaikuttaa sen arvoon - siitä on kysymys eikä laiskojen menestymisestä työmarkkinoilla.
        Osaatko kertoa sen - oletko jo ymmärtänyt, mitä marx tarkoitti murehdittavalla erehdyksellä välttääksesi tekemästä sitä? Vai teetkö vieläkin johtopäätöksiä, joita marx kutsui murehdittaviksi erehdyksiksi?

        ....................


      • antipunikki

        Niin, Kalle jo toverille "hömötiainen" vastasikin:
        "Meidän ei tarvitse edes olettaa mitään sinun marxin tuntemuksestasi - se on alle kaiken arvestelun.

        Tehtävä oli:
        Kerrohan sitten, että mistä tulee lisäarvo palkan vastatessa tehdyn työn arvoa.

        Siitä et pystynyt oletuksilta sanomaan mitään."

        Ja nyt sinä, toveri s.partacus, käytät terävä samaa vastausta kysymykseen:
        mitä johtopäätöstä marx kutsui murehdittavaksi erehdykseksi.

        Niin, että hyvin näyttää menevän punanuttulassa - kyllä siitä vielä hyvä tulee.

        /Kalle, joka nauraa itsensä tärviölle kommunistien kiemurrellessa tuskissaan marxin oppien kanssa - ja Kalle lupaa vain lisätä tuskaa jatkamalla totuuksien paljastamista marxin oppien sisällöstä


      • Fennofilosofiaa
        antipunikki kirjoitti:

        Niin, Kalle jo toverille "hömötiainen" vastasikin:
        "Meidän ei tarvitse edes olettaa mitään sinun marxin tuntemuksestasi - se on alle kaiken arvestelun.

        Tehtävä oli:
        Kerrohan sitten, että mistä tulee lisäarvo palkan vastatessa tehdyn työn arvoa.

        Siitä et pystynyt oletuksilta sanomaan mitään."

        Ja nyt sinä, toveri s.partacus, käytät terävä samaa vastausta kysymykseen:
        mitä johtopäätöstä marx kutsui murehdittavaksi erehdykseksi.

        Niin, että hyvin näyttää menevän punanuttulassa - kyllä siitä vielä hyvä tulee.

        /Kalle, joka nauraa itsensä tärviölle kommunistien kiemurrellessa tuskissaan marxin oppien kanssa - ja Kalle lupaa vain lisätä tuskaa jatkamalla totuuksien paljastamista marxin oppien sisällöstä

        Tämä on nähtävästi niin sanotun netti fennon alottama ketju. Voin vain sanoa, että maailma olisi paljon parempi paikka, jos arvoisa aloittaja vetäisi itsensä (paperilla perseeseen) tai hirteen.


      • Fennofilosofiaa kirjoitti:

        Tämä on nähtävästi niin sanotun netti fennon alottama ketju. Voin vain sanoa, että maailma olisi paljon parempi paikka, jos arvoisa aloittaja vetäisi itsensä (paperilla perseeseen) tai hirteen.

        Niin, et sinäkään ressukka taida ymmärtää marxista sen vertaa, että ymmärtäisit mitä hän tarkoitti murehdittavalla erehdyksellä.
        Taidat olla kommunisti, vai mitä?

        .......................


    • Haloo toveri s.partacus.

      Onko sinulla marxin perusopit hanskassa - ymmärrätkö marxin arvoteorian pääperiaatteet?

      Marx sanoo:
      "Saattanee näyttää, että jos tavaran arvon määrää sen tuottamiseen käytetty työmäärä, niin mitä laiskempi tai taitamattomampi joku mies on, sitä arvokkaampi on hänen valmistamansa tavara, koska sen valmistamiseen tarvittava työaika on vastaavasti pitempi. Sellainen johtopäätös olisi kuitenkin murehdittava erehdys."

      Kerrohan ihan omin sanoin, että mikä johtopäätös on marxin mukaan hänen mainitsemansa murehdittava erehdys.
      Niin kauan kun tuo asia ei ole auennut niin ei kannata haaskata aikaa pääoman lukemiseen vaan pitää keskittyä perusasioihin välttääkseen myöhemmin tekemästä murehdittavia erehdyksiä.

      .....................

    • "hömötiainen18.1.2014 18:54
      "Sinun käsityksesi mukaan työn arvo on sama kuin maksetut palkat. Näin saat myös 16 tuntia valmistetun kirvesvarren arvoksi enemmän kuin samanlaisen 8 tunnissa valmisteun kirvesvarren arvon."

      Oletetaan, että kirvesvarren markkinahinta on 100 euroa.
      Oletetaan että markkinahinta muodostuu satojen valmistajien keskiarvosta. Oletetaan että kirvesvarren keskim. työmäärä on 8 tuntia, jolloin joku tekee sen muutamia minuutteja nopsempaan jotkut hitaammin.
      Oletuksen perusteella kirvesvarren arvo on 8 tuntia työtä ja sen hintamuoto 100 euroa.
      Oletetaan että 100 euroa vastaa välttämättömiä elämisentarvikkeita päivää kohti.
      Oletetaan että työpäivän pituus on 8 tuntia.

      Markkinoille tulee uusi tekijä. Hän tekee kirvesvartta 16 tuntia.
      Jokainen edellä maintuista tekee kirvesvarren keskim. 8 tunnissa (jonain päivänä vähän toista vartta, jolloin keskim. tulee varsi per päivä)

      Miten käy työpalkan, jos tekijä on palkkatyöläinen tai yrittäjäntulon jos tekijä on yrittäjä?
      Molemmille käy samalla tavalla.
      Kirvesvarren 8 tunnissa tekevä saa tuloa viikossa 500 euroa.
      Puolikkaan kirvesvartta 8 tunnissa nyhertävä saa tuloa viikossa 250 euroa.
      Viimeksi mainitulla yksilöllisen työn (tuotantokustannukset) arvo on kaksi kertaa korkeampi kuin ensiksi mainituilla (voi olla laiskakin tai aloittelija).
      Viimeksi mainittu saa juuri ja juuri sapuskan nenän alle jos sitäkään."

      Mikä on tarinan opetus? Se on aitoa Marxin työarvoteoriaa. Soveltuu yksiin esitelmän "Työpalkka, hinta ja voitto" kanssa.
      Oletan, että näkemys ei sovi persutalousoppiin. Persutalousoppi on jatkuvasti vaatinut alati alkeellisempaa tuotantoa, jotta tavaran hinta kohoaisi. Kommunistit ja ihmeellistä kyllä, kapitalistitkin ovat kanssamme samaa mieltä.

      • Niin, Kalle jo toverille "hömötiainen" vastasikin:
        "Meidän ei tarvitse edes olettaa mitään sinun marxin tuntemuksestasi - se on alle kaiken arvestelun.

        Tehtävä oli:
        Kerrohan sitten, että mistä tulee lisäarvo palkan vastatessa tehdyn työn arvoa.

        Siitä et pystynyt oletuksilta sanomaan mitään."

        Ja nyt sinä, toveri s.partacus, käytät terävä samaa vastausta kysymykseen:
        mitä johtopäätöstä marx kutsui murehdittavaksi erehdykseksi.

        Niin, että hyvin näyttää menevän punanuttulassa - kyllä siitä vielä hyvä tulee.

        /Kalle, joka nauraa itsensä tärviölle kommunistien kiemurrellessa tuskissaan marxin oppien kanssa - ja Kalle lupaa vain lisätä tuskaa jatkamalla totuuksien paljastamista marxin oppien sisällöstä


    • "Tehtävä oli:
      Kerrohan sitten, että mistä tulee lisäarvo palkan vastatessa tehdyn työn arvoa."

      Kymmeniä kertoja olet saanut vastauksen. Huonomuistisuuttasi et aamulla muista tarinaa.
      Vastaus on: Ei mistään.
      Kaavan "c v m" ongelmassa voidaan jättää c huomioimatta, koska se on kaikissa yhteiskuntamuodoissa kustannettava. Kohdassa v työläinen uusintaa itsensä välttämättömillä elämisentarvikkeilla. Samalla hän uusintaa kohdan c tuotantokaluston uusimisen.
      Jäljelle jää uusi tuotteen osa lisätuote ja jota Marx nimittää lisäarvoksi. Työläinen luo senkin työpäivän aikana. Jos työläinen saa tulona (v m) palkan ja lisäarvon hän uusintaa itsensä olemassaolon ja saa lisätuotteen osana palkkaa itselleen. Kapitalistille ei jää muuta kuin koneiden kulumisesta saatava tulo, jonka työläiset luovat hänelle työllään ts. työläiset tuottavat tuotantokaluston hinnan työnsä ohessa.
      Kysymyksesi jatkuvasti toistettuna ja vastattuna tuntuu yhä typerämmältä, joten toistaiseksi joko ymmärrät tai saat jauhaa juttua itseksesi tai vaihtoehtoisesti voit mennä ojan perälle.

      ps. käännän nurinpäin hömötiaisen erinomaisen selostuksen.
      Oletetaan että markkkinahinta kirvesvarresta oli alkuaan 50 euroa ja työhön kului yrittäjillä kaksi työpäivää.
      Sitten muut yrittäjät uusivat työkalustoaan ja tuottivat kirvesvarren päivässä ja saivat kahdessa päivässä 2 kirvesvartta eli tuplatulon eli 100 euroa.
      Persuyrittäjä jatkoi jonkin aikaa vanhalla mallilla ja hävisi jatkuvasti tuloissa uudistuneisiin yrittäjiin nähden. He nauroivat persulle, että onpa hölmö.
      Jatkossa markkinahinta aleni 45 ja edelleen 40 euroon/kpl. Edistyneet yrittäjät tekivät päivässä yli 2 tuotetta. Persuyrittäjän yritys teki konkurssin. Se ei enää tuottanut päivittäisten elintarvikkeiden hintaa.
      Samalla alkoi kilpataistelu tuottaa tulosta. Kehnoin yrittäjä putosi pelistä. Pääoma kasautui. Syntyi suuria yrityksiä, jotka tuottivat entistä halvemmalla mutta saivat määrällisesti enemmän voittoa kuin ennen. Omistus keskittyy, pääomat ja voitot keskittyvät. Vihdoin tulevat kartelli ja monopoli ja monopolihinta ja jossa voiton suhdeluvun aleminen pysähtyy. Syntyy pankkipääoman ja teollisuuspääoman liitto ns, finanssipääoma. Omistaminen eriytyy koroilla elämiseksi ja yrityksiä hoitavat ammattimiehet.

      • Vastasit näin kysymykseen, että mistä lisäarvo tulee palkan vastatessa tehdyn työn arvoa:
        "Kymmeniä kertoja olet saanut vastauksen. Huonomuistisuuttasi et aamulla muista tarinaa.
        Vastaus on: Ei mistään."

        Mutta marx sanoi näin:
        "Porvarillisen yhteiskunnan pinnalla työläisen palkka esiintyy työn hintana, tiettynä määränä rahaa, joka tietystä työn määrästä maksetaan. Tällöin puhutaan työn arvosta ja sanotaan sen ilmaisua rahassa sen välttämättömäksi eli luonnolliseksi hinnaksi. Toisaalta puhutaan työn markkinahinnoista ts. hinnoista, jotka poikkeavat sen välttämättömän hinnan (keskiarvon mukaisen) joko ylä- tai alapuolelle."
        Pääoma 1. kirja. Kuudes osasto, Työpalkka.

        Marx sanoo siis näin palkasta:
        "Tällöin puhutaan työn arvosta ja sanotaan sen ilmaisua rahassa sen välttämättömäksi eli luonnolliseksi hinnaksi."
        Työn arvo on siis rahassa ilmaistuna palkka.

        Siis kerrataanpa vielä kysymys:
        Mistä tulee lisäarvoa palkan vastatessa tehdyn työn arvoa?

        Jostakin sen lisäarvon täytyy tulla vaikka työstä se ei voikaan tulla sillä marxin mukaan työn arvo on siitä maksettu palkka.

        Jos sinäkin lukisit marxia Kallen tavoin avoimin mielin ja kirkkain lasein niin saisit Kallen tavoin hämmästellä asioiden lyödessä kärrynpyörää. Lisäarvon pitäisi olla maksamatonta työtä mutta palkka onkin tehdyn työn arvo. Silloin työstä ei jää mitään yli lisäarvoon. Mistä siis tulee lisäarvo - taivaastako, marx-setäkö sitä maailmaan ripottelee pilven reunalta?

        Etkö todellakaan pääomaa lukiessasi huomannut marxin poistaneen lisätyön lähteen - ilman korvausta tehdyn työn arvon. Jos palkka vastaa tehdyn työn arvoa niin silloin ei lisäarvolle jää mitään. Mutta näin siihä käy kun vain mekaanisesti lukee marxia ymmärtämättä tekstin sisältöä.

        Vastaavia virheitä on myös muissa marxin teksteissä mutta sinä et ilmeisesti ole niitä huomannut. Mekaanisesti korkeintaan yhden lauseen kerrallaan lukiessa ei kokonaisuus voi hahmottua. Sinun sama vaikeutesi kokonaisuuden hahmottumisessa ilmenee myös useampia lauseita sisältävässä opinkappaleessa, jossa marx varoittaa tekemästä murehdittavaa erehdystä. Sinulle ei asia ole vieläkään valjennut vaan edelleen väität 8 tuntia valmistetun kirvesvarren arvon eroavan 16 tuntia valmistetun samanlaisen kirvesvarren arvosta.

        ...................


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olen tumma ja tulinen

      Ja vielä suora - en ollut sinua varten. n to m
      Ikävä
      187
      1638
    2. Tunnustuksia

      Haluatko tunnustaa jotain, mitä on sydämelläsi?
      Ikävä
      85
      1382
    3. Mitä kysyisit

      Mihin haluaisit vastauksen häneltä eli mitä kysyisit?
      Ikävä
      104
      1068
    4. Sä et vaan töllö tajua että rakastuin

      Mikä stana siinä on niin vaikea ymmärtää?! Täh
      Ikävä
      48
      919
    5. Leski ja Volvomies

      Mitä se Volvomies kulkee sen nuoren lesken luona.. joko leski surunsa surrut ja uusi jo katottu..
      Kuhmo
      15
      895
    6. Suhde sinuun on ollut yhtä draamaa

      ilman draamaa ja suhdetta. 😅 Oikeasti ei naurata. Nainen, olet pitänyt minut pihdeissäsi. Tunne on välillä vahva ja su
      Ikävä
      40
      793
    7. Haluatko, että kierrän sinut kauempaa

      Kun näyttää, ettet minusta innostu. Voisit edes täällä kertoa selvät sävelet.
      Ikävä
      83
      666
    8. Joko seuraava hallitus uskaltaa puuttua 7,5 viikon vuosilomiin

      Onhan se törkeää eriarvoisuutta ja verovarojen törkeää tuhlausta.
      Maailman menoa
      113
      661
    9. Yritit nainen sammuttaa kiinnostukseni

      mutta se tehtävä epäonnistui. Se oli sitä bitch -mode vaihetta silloin. Lopputulos on nyt se, että rakastan sinua tällä
      Ikävä
      30
      651
    10. Kyllä mä tiedän et me kuulutaan yhteen ja se on tähtiin kirjoitettu!!

      En vain halua satuttaa sua. Olen aivan perseestä epävakaan ja ADHD oireiluin vuoksi. Ja kun olisi aika "vapauttaa" ne su
      Ikävä
      45
      597
    Aihe