Jumalan olemassaoloa ei voi todistaa tieteellisesti, jos tieteellisyydelle asetetaan sille kuuluvat rajat. Tosin tieteelliseksi sanotaan paljon sellaista, mikä ei sitä ole. Tieteellisyydellä tarkoitetaan usein huolellista tutkimusta.
Uskonnollisen totuuden etsimistä vaikeuttaa asennoituminen sen löytymistä kohtaan. Jos ei usko voivansa löytää, ei yrityskään ole tuloksia tuottava. Uskomisen esteenä on maailmassa esiintyvä paha, epäoikeudenmukaisuus, julmuus, sodat, onnettomuudet, joita kaikkia on vaikea uskoa tapahtuvan, jos Jumala on olemassa ja rakastaa ihmisiä kuten väitetään. Uskontojen monilukuisuus voi olla esteenä uskonnollisen totuuden etsimiselle. Uskontojen nimissä on myös tehty hirmutekoja.
Juutalaisia tuhottiin toisen maailmansodan aikana noin kuusi miljoonaa. Monet keskitysleireillä olleet menettivät uskonsa Jumalaan, koska Jumala näytti sallivan siellä tapahtuneet julmuudet.
Wikipediasta: Varhaisimman tunnetun pahan ongelman muotoilun esittivät antiikin epikurolaiset. Lactantius kuvasi argumentin seuraavasti:
»Jumala joko haluaa poistaa pahat asiat mutta ei pysty tähän, tai pystyy mutta ei halua, tai ei halua eikä pysty, tai sekä haluaa että pystyy. Jos hän haluaa mutta ei pysty, silloin hän on heikko – eikä tämä päde jumaliin. Jos hän pystyy mutta ei halua, silloin hän on pahansuopa – mikä on yhtä vierasta jumalan luonnolle. Jos hän ei halua eikä pysty, hän on sekä pahansuopa että heikko, eikä näin ollen jumala. Jos hän haluaa ja pystyy, joka ainoastaan on jumalalle sopivaa, mistä kaikki pahat asiat tulevat tai miksi hän ei poista niitä?»
Kaikesta huolimatta on mahdollista erottaa ihmisten aiheuttamat tapahtumat uskon sisällöstä. Jumalaa ei voi syyttää tai kieltää sen perusteella, mitä ihmiset tekevät. Jos jumala puuttuisi ihmisten tekemisiin jatkuvasti, Hän samalla poistaisi ihmisten vastuun teoistaan ja estäisi vapaan tahdon toimimasta. Maailmamme on järjestetty niin, että täällä voi toimia varsin pitkälle vapaan tahdon mukaisesti.
Maailmassa esiintyvä paha ei ole kriteeri sille, ettei Jumalaa ole. Sille joka haluaa tutkia, pahan olemassaolo on virikkeenä ajatteluun ja etsimiseen.
Ateismi perustuu sekin uskoon tai paremminkin luuloon, ettei Jumalaa ole. Ateistit perustelevat näkemystään sillä, ettei heitä voi vaatia uskomaan sellaista, mistä ei ole varmoja todisteita. He vaativat tieteellisiä todisteita, mutta näitä ei uskonnon alalta ole tarpeen antaa, koska uskonnon kriteerit ovat erilaiset kuin tieteen totuuden kriteerit.
Myös mormonismin vastustajat vaativat todisteita. Jos olisi kiistattomia todisteita, tulisi usko tarpeettomaksi. Uskonnollisen varmuuden saavuttamiseen ei tarvita tieteellisiä todisteita, sillä on tarkoitus, että teemme ratkaisun hengellisin perustein. Hengellisen todistuksen voi saada kun tekee oman osansa mutta ei muuten.
Uskonnollisen totuuden etsimistä vaikeuttaa asennoituminen sen löytymistä kohtaan. Jos ei usko voivansa löytää, ei yrityskään ole tuloksia tuottava. Uskomisen esteenä on maailmassa esiintyvä paha, epäoikeudenmukaisuus, julmuus, sodat, onnettomuudet, joita kaikkia on vaikea uskoa tapahtuvan, jos Jumala on olemassa ja rakastaa ihmisiä kuten väitetään. Uskontojen monilukuisuus voi olla esteenä uskonnollisen totuuden etsimiselle. Uskontojen nimissä on myös tehty hirmutekoja.
Juutalaisia tuhottiin toisen maailmansodan aikana noin kuusi miljoonaa. Monet keskitysleireillä olleet menettivät uskonsa Jumalaan, koska Jumala näytti sallivan siellä tapahtuneet julmuudet.
Wikipediasta: Varhaisimman tunnetun pahan ongelman muotoilun esittivät antiikin epikurolaiset. Lactantius kuvasi argumentin seuraavasti:
»Jumala joko haluaa poistaa pahat asiat mutta ei pysty tähän, tai pystyy mutta ei halua, tai ei halua eikä pysty, tai sekä haluaa että pystyy. Jos hän haluaa mutta ei pysty, silloin hän on heikko – eikä tämä päde jumaliin. Jos hän pystyy mutta ei halua, silloin hän on pahansuopa – mikä on yhtä vierasta jumalan luonnolle. Jos hän ei halua eikä pysty, hän on sekä pahansuopa että heikko, eikä näin ollen jumala. Jos hän haluaa ja pystyy, joka ainoastaan on jumalalle sopivaa, mistä kaikki pahat asiat tulevat tai miksi hän ei poista niitä?»
Kaikesta huolimatta on mahdollista erottaa ihmisten aiheuttamat tapahtumat uskon sisällöstä. Jumalaa ei voi syyttää tai kieltää sen perusteella, mitä ihmiset tekevät. Jos jumala puuttuisi ihmisten tekemisiin jatkuvasti, Hän samalla poistaisi ihmisten vastuun teoistaan ja estäisi vapaan tahdon toimimasta. Maailmamme on järjestetty niin, että täällä voi toimia varsin pitkälle vapaan tahdon mukaisesti.
Maailmassa esiintyvä paha ei ole kriteeri sille, ettei Jumalaa ole. Sille joka haluaa tutkia, pahan olemassaolo on virikkeenä ajatteluun ja etsimiseen.
Ateismi perustuu sekin uskoon tai paremminkin luuloon, ettei Jumalaa ole. Ateistit perustelevat näkemystään sillä, ettei heitä voi vaatia uskomaan sellaista, mistä ei ole varmoja todisteita. He vaativat tieteellisiä todisteita, mutta näitä ei uskonnon alalta ole tarpeen antaa, koska uskonnon kriteerit ovat erilaiset kuin tieteen totuuden kriteerit.
Myös mormonismin vastustajat vaativat todisteita. Jos olisi kiistattomia todisteita, tulisi usko tarpeettomaksi. Uskonnollisen varmuuden saavuttamiseen ei tarvita tieteellisiä todisteita, sillä on tarkoitus, että teemme ratkaisun hengellisin perustein. Hengellisen todistuksen voi saada kun tekee oman osansa mutta ei muuten.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Ei ole pienintäkään syytä uskoa Smithiin tai ottaa mormonismia tosissaan ennenkuin Mormonin kirjan tarinoille on löydetty oikeita historiallisia todisteita.
Oli muka korkea sivilisaatio suurine kaupunkeineen ja miljoonine ihmisineen ja tästä kaikesta ei ole sitten löydetty yhtään mitään!
Satuja ei kannata uskoa ja nimenomaan satua on koko Mormonin kirja ja siihen perustuva mormonismi. Kenenkään ei pidä uskoa sellaista mikä ei ole totta ja vieläpä maksaa siitä mormonikultille kymmenesosaa tuloistaan ja uhrata vapaa-aikansa.
Jokainen asiaa ihmettelevä voi matkustaa vaikkapa Egyptiin, Kreikkaan tai Italiaan toteamaan aivan itse millaista jälkeä aivan oikeat historialliset kulttuurit jälkeensä jättävät.
Täysin naurettavaa on väittää Mormonin kirjaa todeksi. Sellaisen väittäjä syyllistyy itsepetokseen aivan päivänselvässä asiassa.
Luin juuri kirjan viikingeistä. Joku oli laatinut tiettävästi Kolumbuksellakin käytössä olleen kartan, johon oli merkitty mm. Hudsoninlahti nykyisessä Kanadassa. Viikinkien kolikko on löydetty Mainesta asti. Tosin on mahdollista, että intiaanit ovat sen kuljettaneet etelämmäksi. Viikinkien määrä Amerikassa oli varsin vähäinen väitettyihin Smithin porukoihin verrattuna, mutta jälkiä jäi runsaasti. Smithin saduista ei jälkeäkään.
Usko Smithiin perustuu luuloon. Siihen tarvitaan vahvaa itsesuggestiota, kuten osuvasti kuvaiketkin.
Täysin samanlaista perusteetonta hölynpölyä kuin Mormonin kirja ovat myös mormonien höpinät 'luopumuksesta', 'palautuksesta', 'korotuksesta' ja vaikkapa 'ikuisesta avioliitosta'.
APRILLIA kaikki!
MITÄÄN kättäpidempää teillä ei ole perusteettomien höpinöidenne tueksi. EI MITÄÄN!
Ainoa oikeasti totta oleva asia mormonikultissa on rahan kerääminen hyväuskoisilta tomppeleilta.
Tapsan vahvaa filosofointia totuuden todellisesta luonteesta. Tapsa työskentelee jatkuvasti sisäistä ristiriitaansa uskonsa oikeutukseen ylläpitääkseen hengellisen varmuutensa.
Todisteargmenteista keskusteltaessa keskustelu ajautuu järestään umpikujaan, eihän nyt kukaan pidä siitä, että jotkut leimaavat todisteet mormoninkirjasta hölynpölyksi.
Mitkä 'todisteet' ? :-)
Ei ole ainuttakaan oikeaa todistetta.
Koko mormonisirkus on rakennettu pelkästään partaa pärisyttämällä, valehtelemalla, tosiasioita vääristelemällä ja spekuleeraamalla täysin tyhjän päälle!
Uskomatonta, että joku suostuu vielä moisesta maksamaan...
Hengelliset todisteet.
Teletapit asuvat Saturnuksen kuu Titanissa tislaten pontikkaa siitä mitä planeetan renkaasta pannuunsa saavat.
Minulla on hengellinen todistus asiasta ja saan siitä lämpimän totuuden tunteen!
Sinäkin saat jos teet osasi. Ellet, olet eksytyksen hengen vallassa ja lukenut valheellista antitappimateriaalia. Siksi Tiivitaavi tulee tirvaisemaan sinua kipeästi otsaan käsiväskyllään. Ähäkutti, siitäs saat!
Myös Teletappien vastustajat vaativat todisteita. Jos olisi kiistattomia todisteita, tulisi usko tarpeettomaksi. Uskonnollisen varmuuden saavuttamiseen ei tarvita tieteellisiä todisteita, sillä on tarkoitus, että teemme ratkaisun hengellisin perustein. Hengellisen todistuksen voi saada kun tekee oman osansa mutta ei muuten.
Myös höpsismistä voi saada lämpimän tutuuden tunnun ja se auttaa ihmispoloista hänen kivisellä tiellään reaalielämän tuskaisan päätöksentekoprosessin syövereissä yksinkertaisella ja tehokkaalla tavalla.
Testatusti, takuuvarmasti ja tilastollisesti se toimii huomattavasti paremmalla hyötysuhteella kuin kaikenmaailman hanttapuliprofeetat ja uskontojen kamasaksat!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Höpsismi
Tottakai kuka tahansa olisi ymmällään kun vain pelkästään hengellisiä todisteita löytyy, mutta konkreettisia ei.
Ei mormoni olisi lainkaan ymmällään.
Mormonille semmoinen on aivan normaali olotila.
Kaikki uskotaan mukisematta mitä Utahin upseerit saavat päähänsä ilmoittaa.
Oma ajattelu on itsestään Perkeleestä sillä kun kirkon auktoriteetti puhuu, on ajattelutyö saatettu päätökseen. Pulinat pois!
Et taida muistaa lainkaan OL lukua 50, jossa sanotaan mm.:
2 Nyt, kun ihminen keskustelee, ihminen ymmärtää häntä, koska hän keskustelee kuin ihminen; aivan samoin minä, Herra, keskustelen teidän kanssanne, että te ymmärtäisitte.
13 Sen tähden minä, Herra, esitän teille tämän kysymyksen: Mihin teidät on asetettu?
14 Saarnaamaan minun evankeliumiani Hengen avulla, nimittäin Lohduttajan, joka lähetettiin maailmaan opettamaan totuutta.
15 Ja sitten te saitte henkiä, joita te ette voineet ymmärtää, ja otitte ne vastaan kuin ne olisivat olleet Jumalasta; ja oletteko te tässä syyttömiä?
16 Katso, te saatte vastata tähän kysymykseen itse; minä olen teille kuitenkin armollinen; se, joka on heikko teidän keskuudessanne, tehdään tämän jälkeen vahvaksi.
17 Totisesti minä sanon teille: Saarnaako se, jonka minä olen asettanut ja lähettänyt maailmaan saarnaamaan totuuden sanaa Lohduttajan mukaan totuuden Hengessä, sitä totuuden Hengessä vai jollakin muulla tavalla?
18 Ja jos se tapahtuu jollakin muulla tavalla, se ei ole Jumalasta.
19 Ja vielä, ottaako se, joka ottaa vastaan totuuden sanan, sen vastaan totuuden Hengen kautta vai jollakin muulla tavalla?
20 Jos se tapahtuu jollakin muulla tavalla, se ei ole Jumalasta.
21 Miksi siis ette voi ymmärtää ja tietää, että se, joka ottaa sanan vastaan totuuden Hengen kautta, ottaa sen vastaan sellaisena kuin sitä saarnataan totuuden Hengen mukaan?
22 Sen tähden se, joka saarnaa, ja se, joka ottaa vastaan, ymmärtävät toisiansa, ja molemmat rakentuvat ja riemuitsevat yhdessä.
23 Ja se, mikä ei rakenna, ei ole Jumalasta ja on pimeyttä.
24 Se, mikä on Jumalasta, on valoa; ja se, joka ottaa vastaan valoa ja pysyy Jumalassa, saa lisää valoa; ja se valo kirkastuu kirkastumistaan täyteen päivään saakka.
25 Ja vielä, totisesti minä sanon teille, ja minä sanon sen, jotta te saisitte tietää totuuden, jotta voisitte karkottaa pimeyden keskuudestanne:
26 Se, joka on Jumalan asettama ja lähettämä, on määrätty olemaan suurin riippumatta siitä, että hän on vähäisin ja kaikkien palvelija.
27 Sen tähden hän on kaiken haltija; sillä kaikki on hänelle alamaista sekä taivaassa että maan päällä, elämä ja valo, Henki ja voima, lähetetty maailmaan Isän tahdosta Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, kautta.
28 Mutta kukaan ihminen ei ole kaiken haltija, ellei häntä ole puhdistettu ja pesty puhtaaksi kaikesta synnistä.
29 Ja jos teidät on puhdistettu ja pesty puhtaiksi kaikesta synnistä, te saatte pyytää, mitä tahdotte, Jeesuksen nimessä, ja se tapahtuu.
30 Mutta tietäkää tämä: Teille annetaan, mitä teidän tulee pyytää; ja koska teidät on nimitetty johtoon, henget ovat teille alamaisia.
31 Sen tähden tapahtuu, että jos te näette hengen ilmenemisen, jota ette voi ymmärtää, ettekä saa sitä henkeä, pyytäkää Isältä Jeesuksen nimessä; ja ellei hän anna teille tuota henkeä, silloin te voitte tietää, että se ei ole Jumalasta.
32 Ja teille annetaan valta siihen henkeen nähden; ja teidän tulee julistaa sitä henkeä vastaan kovalla äänellä, että se ei ole Jumalasta —
33 ei herjaten eikä syyttäen, jottei teitä voitettaisi, eikä ylpeillen eikä riemuiten, jottei se saisi teitä valtaansa.
34 Se, joka saa Jumalalta, pitäköön sitä Jumalalta tulleena; ja hän riemuitkoon, että Jumala pitää häntä arvollisena saamaan.
35 Ja ottamalla varteen ja tekemällä sen mukaan, mitä olette saaneet ja mitä saatte tämän jälkeen — ja Isä on antanut teille valtakunnan ja voiman voittaa kaiken, mitä hän ei ole säätänyt.
Juuri noin. Smith kirjoittaa, että jos ihminen ei usko hänen satujaan, hän ei ole Jumalan ohjauksessa.
Tyypillistä mielenhallintaa Jeesusta ja Jumalaa keppihevosina käyttäen.
Minä en pelkää vähääkään Smithiä tai mormonien luulihasulttaanijumalaa.
Annan kummallekin napakan potkun persuksille jos vastaan tulevat. :-)
"Juutalaisia tuhottiin toisen maailmansodan aikana noin kuusi miljoonaa. Monet keskitysleireillä olleet menettivät uskonsa Jumalaan, koska Jumala näytti sallivan siellä tapahtuneet julmuudet. "
Jos jumala on olemassa, luojana, niinhän hän salliikin. Joka ikisen pahan, myös eläinten kärsimykset ja ne ovat kärsineet satoja miljoonia vuosia ihmistä kauemmin Ei ole mitään keinoa selittää sitä pois. Ei mitään.
Itse en ymmärrä mikä edes olisi "totuus" jumalasta, jos sellainen voisi olla. "Minä olen mikä olen" tai ihmisen näköiseksi täysin tuunattu jumala. Jumala, jolla on yhden planeetan, yhden lajin sukupuoli, joka on mies tai nainen, isä ja veli .Tai joka seuraa uskooko joku luotu "oikein" ja tekeekö tarpeeksi hyviä tekoja. Jakaa palkintoja jopa kuoleman jälkeen. Mitähän jatkuvasti hyväksi käytetty lapsia saa? Tai omistajansa kiduttama eläin? Eräs keskitysleiristä selvinnyt sanoi että jos jumala rakastaa, niin se rakkautta joka maistuu tuhkalle.
"Jumalaa ei voi syyttää tai kieltää sen perusteella, mitä ihmiset tekevät "
Kyllä voi jos hän on luoja ja ennalta nähnyt mitä tulee tapahtumaan. Oletetun vapaan tahdon asettaminen tärkeimmäksi, jopa kaiken siitä seuraavan kärsimyksen hinnalla, on jumalan valinta ja vieläpä mieletön, koska hän on ennalta tiennyt mitä ihmiset valitsevat ja mitkä ovat seuraukset.
Uskonnoilta voi vaatia edes sen verran että niiden historiaan sijoittamat tarinat pitäisivät paikkansa ja että niiden oppi ei sotisi tieteen varmaksi toteamaa vastaan. Hengellisyyden taakse ei voi piiloutua, jos siinä mitä joku uskonto esittää, ei ole totuutta edes siinä mikä nykykeinoin voidaan tutkia ja varmistaa.
Tunnen syvää myötätuntoa juutalaisten kärsimyksiä kohtaan. En pysty antamaan sille mitään osuvaa syytä, mutta vapaan tahdon välttämättömyys on ainoa, johon voin viitata.
Mitä varmaa tarkoitat: "...oppi ei sotisi tieteen varmaksi toteamaa vastaan." Voiko tiede sanoa mitään varmaa? Jos voi, niin mitä? Itsestäänselvyydet eivät tarvitse tieteen vahvistamista
Tiede voi varmasti sanoa että Mormonin kirja ei ole totta.
Unohda koko hömppä ja tee jotakin hyödyllistä.
Mikä tiede on noin epätieteellinen, että sanoo varmaksi sellaista, mikä ei ole varmaa? Mitä tarkoitat? Miten perustelet vai esitätkö vain asenteitasi?
Asia ON TÄYSIN SELVÄ :-)
Aivan turhaan selittelet!
Turhaan pöliset aiheesta ilman ainuttakaan todistetta!
Tiede ei ota lainkaan kantaa uskonnolliseen totuuteen. Tieteen nimissä on tosin hyökätty uskomista vastaan. Tieteellisesti voidaan tutkia uskontoja, mutta totuus on jätettävä silloin pois kuvioista.
Esim. uskontotieteen tutkimuskohde ovat tosiasiassa epäjumalat, joita ihmiset muodostavat ajatuksissaan. Siinä oletetaan, että uskontoteoria ja käsitys Jumalasta syntyy vain inhimillisen kognition (tietämisen ja ymmärtämisen) lainalaisuuksista lähtien. ”Oman määritelmäni mukaan uskontotiede tutkii sitä, miten ihmisten ajatteluun, tunnekokemukseen ja käyttäytymiseen vaikuttaa se, että he kokevat todellisuudessa olevan olemassa jotakin sellaista, jota he eivät edes periaatteessa voi täysin ymmärtää, selittää ja hallita.” (Sivu 158. Ilkka Pyysiäinen: ”Jumalan selitys, ´Jumala´ kognitiivisena kategoriana”. Otava 1997) Uskontotiede ei tutki toisin sanoen uskonnollisen totuuden ongelmaa, vaan ainoastaan sitä, miten uskonto ilmenee ihmisten ajatuksissa ja kulttuurissa. Niinpä Ilkka Pyysiäinen tarkastelee Jumalaa, jonka hän kirjoittaa kirjassaan pienellä alkukirjaimella, ihmisten ajatusten kategoriana, johon sisällytetään kaikenlaista. Tällainen jumala on tehty eli epäjumala. Tutkimus kohdistuu vain ihmisen mielikuviin Jumalasta, ei siihen, mikä Hän on. On selvää, ettei uskonnollinen totuus Jumalan olemuksesta ja oikeasta uskonnosta sisälly tällaisen tutkimuksen piiriin. Epäjumalat eivät ole vain patsaita ja seitakiviä, vaan myös ihmisten ajatusrakennelmia ja kuvitelmia siitä, millainen Jumala on.
Kun sitten uskontotieteessä vertaillaan eri uskontoja kognitiivisten prosessien kautta, ei tarvita uskonnollista totuutta. Tosi uskontokin voidaan puristaa inhimillisten ajatusrakenteiden sisään muiden ohessa ja siten kieltää sen erikoislaatu ja samalla totuus. Uskontotieteilijöiden vallitseva perusolettamus näyttääkin olevan, ettei oikeata uskontoa olekaan, vaan että kaikki uskonnolliset ilmiöt voidaan selittää ihmisistä käsin.
Sen sijaan uskontofilosofia käsittelee uskontoa ja sen olemusta myös uskonnollisen totuuden kannalta. Vaikeutena totuuden löytämiselle on ilmoituksen tulkitseminen ja oikean ilmoituksen erottaminen vääristä. Se on uskontofilosofiassa verraten selkeästi osoitettu, ettei yleisesti hyväksytyillä premisseillä ja argumenteilla (perusteilla ja todisteilla) voida todistaa Jumalan olemassaoloa tai olemattomuutta. Uskontofilosofiaan kuuluu myös ateistinen ajattelu, jolla koetetaan todistaa, ettei Jumalaa oikeasti ole lainkaan olemassa.
Yhdysvaltalainen teologi William P. Alston on esittänyt jumalauskon järkevyyttä puoltavan ajatuksen, jonka mukaan ihminen on loogisestikin oikeutettu uskomaan Jumalaan, jos hänellä on uskonnollisia kokemuksia. Ellei näin ajateltaisi, jouduttaisiin vaatimaan uskomuksia koskevat uskomukset ja edelleen näitä tukevat uskomukset loputtomana kehänä. Näin uskonnollisia kokemuksia voidaan pitää luotettavina siinä kuin aistihavaintojakin, koska niidenkin täydellinen totuuden todistaminen johtaa samanlaiseen kehään.
Pyysiäinen näkee Alstonin väitteen takana käsityksen, että, ”ihmisen tiedon käsittelyjärjestelmä (aistit ja hermosto) ei aktiivisesti tulkitse aistihavaintoja, vaan ulkomaailman esineet näyttäytyvät ihmisille sellaisinaan. Tämä on melko poikkeuksellinen filosofinen näkemys, jota en itse kannata. Meillä ei ole mitään mahdollisuutta kuvata todellisuutta sellaisena kuin se ´todella on´, koska me joudumme aina käyttämään kuvaukseen käsitteitä, jotka eivät ole osa ulkomaailmaa.” (Em. teos s. 178-179) – Entä sitten? Vaikka emme pystyisikään kuvaamaan todellisuutta, niin voimme sentään kokea sen. Voimme esim. eläytyä empaattisesti lähimmäisemme tilaan, mutta kukapa pystyisi kuvaamaan täydellisesti, mitä silloin tapahtuu. Kun näemme vaikkapa kauniin auringonlaskun, niin tunnemme siitä paljon enemmän, kuin pystymme kuvaamaan. Minusta on myös väärin ajatella, ettemme ”voi koskaan tavoittaa mitään objektiivista todellisuutta, vaan ainoastaan aistiemme ja kognitiomme välittämän representaation (kuvan) todellisuudesta.” (s.179)
Alston edustaa Pyysiäisen mukaan: ”...uutta, 1980-luvulla kehkeytynyttä suuntausta uskontofilosofiassa. Sitä kutsutaan ”reformoiduksi epistemologiaksi” (epistemologia = tieto-oppi). Tälle suuntaukselle on ominaista ajatella, että uskonnollinen kieli todella viittaa ihmisestä riippumattomaan yliluonnolliseen todellisuuteen. Siten lause ”Jumala rakastaa maailmaa” on tosi jos ja vain jos on olemassa jumala, joka rakastaa maailmaa. Lause ei siis ole tosi vain sillä perusteella, että joistakin ihmisistä tuntuu siltä ikään kuin jumala rakastaisi maailmaa.” (s. 179) – Tuntuu oudolta, että joku voi edes ajatella, että pelkät ihmisten ajatukset voisivat tehdä toden Jumalan rakkaudesta ellei Jumalaa edes ole!
Sinä ja sinun 'uskonnollinen totuutesi' :-)
Yksi hailee.
Kun Mormonin kirja ei ole historiallisesti totta ei sillä ole muutakaan väliä. Eikä sen puoleen koko mormonismillakaan.
> ... ihminen on loogisestikin oikeutettu uskomaan Jumalaan, jos hänellä on uskonnollisia kokemuksia.
Miten niin? Jos ihmisellä on esim. hallusinaatioita, miksi hän on oikeutettu uskomaan ne tosiksi?
Tai jos hän näkee unta. Tai jos hän haaveilee jostakin. Kaikki pitäisi uskoa todeksi?
Ei logiikan häivääkään.
Uskontotiede ei tutki epäjumalia eikä muitakaan jumalia vaan uskontoja niiden oppeja ja siis myös niiden käsityksiä jumalista. Nämä käsitykset ovat totta, mutta jumalia joita käsitykset kuvaavat, ei tiede tietenkään määrittele tosiksi tai epäjumaliksi. Uskonnot ja uskovat sen sijaan tekevät niin saadakseen rajat omalle uskonnolleen, totuus ja oikea jumala on oman uskonnon rajojen sisällä, muut ovat pääsääntöisesti epäjumalia.
Jos ajatellaan että jokin jumala on oikea, silloin ollaan tilanteessa jossa kaikki palvontamenot, niin varhaiset kymmenien tuhansien vuosien takaa kuin historiallisen ajan uskonnot, ovat olleet vääriä ja vasta parin tuhannen vuoden ajan on osattu jossain uskonnossa palvoa oikeaa jumalaa .Tiede ei näin ajattele koska sellaiseen ei ole mitään perustetta.
Ei myöskään ole mitään perustetta ajatella että uskonnot olisivat mitään muuta kuin inhimillisen ajattelun ja olosuhteiden ja tuotteita. Kukin uskonto heijastaa aikaa ja paikkaa jossa se on syntynyt. Uudemmista uskonnoista voidaan nähdä ne kulttuurilainat joita uskonnoissa on, Israelin uskonnossa alku oli kaananilaista kuten kansakin, niin jumalat kuin tavat ja palvontamenot .Omaa alkoi syntyä vain pikku hiljaa .Kuningaskuntien väärä ulkopolitiikka toi tuhon molemmille, jolloin osa kummankin väestöä siirrettiin voittajan alueille , siellä siirretyt, päaosin yläluokkaa, tutustuivat Mesopotamian vanhoihin kulttuureihin ja Persian uskontoihin ja omaksui niistä vaikutteita eksiilin jälkeen alkoi vaikuttaa hellenismi.
Kristinusko ei olisi syntynyt ilman juutalaisuutta, sitä Israelin uskon muotoa joka oli saanut suuren määrän vaikutteita eksiilistä ja jossa laki oli pääosassa, laki joka koottiin ja kirjoitettiin loppuun vasta persialaisaikaan aikaan ja todennäköisesti Persian hallinnon määräyksestä . Hellenismi vaikutti erittäin suuresti myös kristinuskoon ehkä vielä enemmän kuin juutalaisuuteen. Mikään näistä vaikutteista ei tullut ilmoituksena taivaasta .
Tiede ei yritä todistaa ettei jumalia ole , eihän jumalia voi osoittaa sen paremmin tosiksi kuin vääriksi, monet uskontojen reaalimaailmaan sijoittamat tarinat ja väitteet tiede on osoittanut vääriksi. Näin, koska kukin uskonto on heijastanut sen oman syntymisajan uskomuksia eikä mikään uskonto ole tuonut tiedollista informaatiota paitsi joillakin historian alueilla esim. VT, mutta sekin on kertonut myös tarinoita, ehkä tiedon puutteessa ehkä tarkoitushakuisesti tai molempia.
"Uskonnollisen varmuuden saavuttamiseen ei tarvita tieteellisiä todisteita, sillä on tarkoitus, että teemme ratkaisun hengellisin perustein. Hengellisen todistuksen voi saada kun tekee oman osansa mutta ei muuten."
Keneltä tällainen väite on lähtöisin?
Veli Tapanilta.
Lausunto on ääliömäinen sillä noin voidaan perustella myös Jupiterin kuun Teletapit ja aivan kaikki muukin ilman mitään tolkkua!
No onpas eriskummallista, miksi järjen käyttö omaa osuutta tehtäessä on suljettu pois?
Mitä tarkoitusta tällainen sääntö palvelee?
Utahin upseereita.
Hölmöt maksavat ja tottelevat helpommin :-)
Hengellinen tutkiminen sisältää myös järjen käyttöä totuudellisuuden hengessä.Järkeily on uskonnon torjumista älyllisin keinoin ja totuuden tunnun unohtaen.
Hengellisen tutkimisen metodisi on täysin älyvapaa!
Se ei tee mitään eroa Joseph Smithin, Muumien ja Teletappien välillä.
Mitä järkeä kenenkään on uskoa olemattomaan?
Ttouuden tuntu on positiivinen asia. Se ei palvele tarkoitustaan silloin kun se syöksee ihmisen loputtomien ratkaisemattomien sisäisten ristiriitojen syövereihin.
Miksi käyttää vain osaa luojan suomista edellytyksistä?, Mitä tarkoitusta tällainen ehdollinen ajatus palvelee??
Miksi lukita jatkuva pyrkimyksemme kasvaa ihmisiksi?
Ristiriidat ratkeavat, kun otamme vastaan uusia ilmoituksia. Paljon jää edelleen uskon varaan, mutta emme ole umpikujassa. Meille on luvattu viisautta, kun sitä rukoilemme:
Jaak. 1
5 Jos kuitenkin joltakulta teistä puuttuu viisautta, pyytäköön sitä Jumalalta. Hän on saava pyytämänsä, sillä Jumala antaa auliisti kaikille, ketään soimaamatta. [1. Kun. 3:9; Sananl. 2:2,3]
6 Mutta pyytäköön uskossa, lainkaan epäilemättä. Joka epäilee, on kuin meren aalto, jota tuuli ajaa sinne tänne.
Aivan pienellä vaivalla ja järjenkäytöllä tulee selväksi mormoniopin sekavuus, älyttömyys ja historiallinen valheellisuus.
Mormonismi on kertakaikkiaan surkea kyhäelmä!
Siinä ei ole mitään selkeää eikä mitään oikeasti totta paitsi täysin hävytön rahastus.
Turhaan selittelet 'uusista ilmoituksista' kun tulos on näin surkea. Täysin hanurista koko mormonismi.
Ne ratkeavat ehkä hengellisesti.
Rauhaa ja balanssia todelliseen arkielämään ei ilmoitusten avulla saavuteta jos maalaisjärjen käyttö autoritaarisesti suljetaan pois.
Ollakseen mormoni on aivot ripustettava narikkaan.
Epäkohta on se, että nuoren ihmisen kasvamisyritysten autonomia murskataan autoritäärisesti. Kokonaisten resurssiedelllytysten käyttö tukahdutetaan aiempien sukupolvien innoitettuun mystiikkaan.. Mieli ja henkinen kasvu sinetöidään.
On suuri rikos vääristää etenkin nuorten ihmisten maailmankuva, tappaa luovuus ja vapaus.
Oikeastaan pidän mormonismista, jos joku kultti nyt pitää valita. Joseph Smith kyhäsi luultavasti vähimmistä ja älyttömimmistä aineksista sentään varsin suuren seuraajajoukon saaneen uskonnon. Mies oli kiistämättä paatunut huijari ja rosvo, huorintekijä ja linnakundi pahinta sorttia, mutta silti hän onnistui.
Jo Göbbels sanoi, että pientä valhetta ihminen ei kovin helpolla usko, mutta suurta valhetta, jättiläismäistä huijausta tavallinen ihminen ei uskalla kyseenalaistaa. En tiedä kuuluiko Smith Göbbelsin esikuviin, mutta ainakin hänen olisi tullut kuulua. Smithin sadut ovat kerta kaikkiaan niin tökeröitä ja typeriä, että seuraa vastareaktio: Jospa tuo mies puhuukin totta! Eikai noin kukaan VOI valehdella?
Mutta psykologiaa tunteva tietää, että voi. Valheiden mittakaava oli suuri. Smith valmisteli työnsä huolella, vuosien ajan.
Sosiopaatti tai psykopaatti voi valehdella täysin estoitta saavuttaakseen päämääränsä. He ovat manipulaattoreita ja aivan piittaamattomia ihmisten tunteista tai normaaleista moraalisäännöistä. Narsisteja he ovat lähes poikkeuksetta, ominaisuus joka erityisen hyvin sopii kultin johtajalle.
Lopulta ei ole edes kovin suurta merkitystä uskonnon "rehellisyydellä". Ne ovat lopulta kaikki yhtä ja samaa, ehkä muutamat itämaiset opit poislukien. Mutta nehän ovatkin enemmän filosofioita, ohjeita ihmisen elämälle, eikä niissä välttämättä ole lainkaan yliluonnollisia aineksia.
Loppusanoiksi haluan varoittaa kaikkia herkkäuskoisuudesta. Kokemukseni mukaan ihminen on hirvittävän helposti harhaanjohdettavissa, hän haluaa uskoa. Niin, Smithin jalanjäljissä olen itsekin kulkenut.
Minäkin näin yöllä unta että kaikki nykyiset kirkot ovat luopumuksen tilassa ja iljetyksiä Suuren Arkkitehdin silmissä.
Minun pitää siis perustaa Myöhempien Aikojen Palautetun Absoluuttisen Totuuden Kirkko ( MAPAT ) ja avata tili Sveitsiin.
Kohta kirkko alkaa ottaa jäseniä. Jäsen joutuu uskonsa ja vakaumuksensa todisteeksi luovuttamaan koko omaisuutensa kirkolle nyt ja loppuelämänsä ajan.
Vastineeksi hän saa jäsentodistuksen ja siunauksia mikäli hän on kelvollinen. Minkäs minä sille voin jos hän ei ole kelvollinen ja joutuu omaa syytään vaikeuksiin?
Veli Tapanin otan kirkon lähetysvastaavaksi sillä hänellä on vakaa mieli ja uskollinen sydän joka toimii loistavana esimerkkinä ja innoituksena uusille jäsenille.
Kukaan ei tule elämään ylellisyydessä kirkon kustannuksella. Minä sitten hallinnoin sitä sveitsiläistä tiliä enkä ole kenellekään tilivelvollinen.
Kaikki on hyvin ja järjestyksessä.
Hallelujaa ja talot myyntiin. Nyt! Huomenna voi jo olla liian myöhäistä...