ainakaan vielä ennen 1990-lukua kun se oli mukamas kommunismia. Sellaista se hullu propaganda saa aikaan typerysten mielissä. No ei se mitään, voitiinhan kepun (=maalaisliiton) valtakaudella aina tukiaisia nostaa. Ei tarvinnut järkeä kun työläinen maksoi.
Talonpojat eivät hankkineet yhteisiä
koneita
2581
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Toiminnassa oli erilaisia koneosuuskuntia tai sitten isännät vain sopivat keskenään.
Tiloilla pelättiin toisaalta yhteiskäytön johtavan siihen, että sääoloja ei kyettäisi käyttämään hyväksi. Lisäksi yhteiskäytön edellyttämään tehoon ylsivät ennen 70-lukua lähinnä puimakoneet.
Avaus on asiantuntematonta mustamaalausta.
Vaan se että vuosisata vuosisadalta maanviljelys pilkottiin yhä pienempiin yksiköihin, sekä perimysjärjestyksen että hallinnollisten toimien vuoksi. Tämä jatkui aina 70-80 luvuille. Sen seurauksena tilakoot olivat lopulta sellaisia että kuokka, lapio ja hevonen olivat ne maanviljelyskoneet joihin tilakoko antoi mahdollisuuden.
Järkevää politiikkaa olisi ollut a) joko säilyttää kartanot ja kehittää niitä yksityisiksi teollisiksi suuriksi maataloustuotantoyksiköiksi (kuten esim. Rhodesian Commercial Farming jossa jopa yli 100 000ha farmit tuottivat suuren osan maan varallisuudesta) tai b) sosialisoida maatilat ja muodostaa niistä vsltiojohtoisia suurtiloja.
Nyt noudatettu asutustilapolitiikka johti koko maataloustuotannon kannattamattomaan kädestä-suuhun tuottamiseen.
"Sen seurauksena tilakoot olivat lopulta sellaisia että kuokka, lapio ja hevonen olivat ne maanviljelyskoneet joihin tilakoko antoi mahdollisuuden."
Maatalous koneellistui rajua vauhtia 50-luvun alusta alkaen. Koneiden hinnat nousivat kuitenkin vähitellen ylivoimaisiksi. Se teki osaltaan maataloudesta kannattamattoman yhdessä ylituotannon kanssa ja työvoimapulan kanssa. Niin pantiin pientilojen pellot pakettiin 60-luvulla ja aikanaan myyntiin.
EU:n aikana tilojen yhdistyminen kiihtyi ja nyt ollaan tilanteessa, joissa alle 50 peltohehtaarin tiloja ei juuri ole.
No ei se ihan noinkaan ollut, Suomen kohdalla juttu oli niin, että kun Suomi itsenäistyi niin noin puolet viljasta saatiin kotimaasta, loput oli tuotu Venäjältä silloin kun oltiin samaa valtakuntaa.
Hallitus näki kyllä ongelman, mutta sitä ei ehditty oikein ratkaista, syntyi kapina ja sen kukistamiseen meni kaikki aika, kapinan jälkeen torpat annettiin torppareille.
Syynä oli se, että maataloustuotannon nostaminen niillä tiedoilla mitkä silloin oli käytössä, edellytti karjatalouden lisäämistä, koska lannoitus perustui kokonaan karjanlantaan, apulannat tuli vasta toisen maailmansodan jälkeen.
Koneita ei myöskään ollut, joten pienet oman perheen voimin pyöritettävät karjatilat oli varsin kannattavia, työvoimaa tarvittiin jonkinverran ja se saatiin oman perheen piiristä, kysehän on nykytermein lapsityövoiman käytöstä.
Tämä elintarviketuotanto ongelma oli vielä toisen maailmansodankin aikana, onneksi Suomi sai silloin Saksasta viljaa, muuten sotiminen olisi kyllä loppunut.
Toisen maailmansodan jälkeen perustettiin nopeasti lisää tiloja, ne sitten oli asutus ja rintamamiestiloja, joiden oikea tehtävä oli oikeastaan taata metsäteollisuudelle kausityövoimaa kairoihin, nämä tilathan myönnettiin näihin asumattomiin korpimetsiin.
Sitten vaan tekninen kehitys kulki ohi, miehen, pokasahan ja hevosen, maatilat piti koneellistaa, joten nekin oli suurimmaksi osaksi liian pieniä nykymaatiloiksi, pienet tilat muuttui hiljalleen kannattamattoomiksi, mutta niin se on käynyt muuallakin Euroopassa, puolet maatalousmaasta on poistunut viljelyksestä EU:n alueella tosien maailmansodan jälkeen, ne on näitä vuoristo-aliueita ja syrjäkyliä, jotka on autioituneet tämän rakennemuutoksen edessä.
Kyllä niitä hankittiin, meilläkin ensimmäinen traktori ostettiin puoliksi yhden kaverin kanssa, eli kahdella tilalla oli yhteinen traktori.
Työläiset eivät suostuneet asumaan yhteisasuntoihin joissa olisi asuinhuoneet perheille ja kaikille yhteinen keittiö.
Yhteiskeittiöt oli muka venäläistä kasarmimallia ja sellaista sosialismia inhottiin.
Haluttiin jokaiselle monta huonetta ja keittiö ja palveluskuntaa.
Punakapinassa yritettiin ottaa kartanot työläisille asunnoiksi ja maatilat kesämökeiksi.
Piilotteliko ne ruokaakin.
Paljonko se työläinen niistä koneista maksoi ????
Talonpoika ei ainakaan hankkimistaan koneista ole koskaan maaksanut penniäkään.
No kuka ne koneet maksaa ja paljonko on työläisen maksama osuus ????
Jokainen maksaa hankintansa itse. Työläiset söivät hyvällä ruokahalulla talonpoikien tuotteita. Ilman koneita niitä ei olisi ollut.
-----Työläiset söivät hyvällä ruokahalulla talonpoikien tuotteita-----
Noo, mitäpä ei nälkäinen söisi, varsinkin kun kilpaileva tuonti oli kielletty.
-----kuka ne koneet maksaa ja paljonko on työläisen maksama osuus ----
Taisi muuten työläisen maksuosuus olla tuollaiset 100 % koostuen tukiaisista ja ylikalliista elintarvikkeitten hinnoista. Muistan ajan kun suomalainen voi maksoi Englannissa Suomen rahassa n. 1,50 mk kun Suomessa maksoi n. 5 mk. Siinä sinullekin vastausta. Ja kun voivuori maassa kasvoi niin vietiin ulos n. 50 penniä/kilo mutta täällä ei sallittu hinnan alennusta.
Yhden kerran muistan oli joskus vuosikymmeniä sitten lyhytaikainen voiale. Kansa totesi lisäksi sen, että vientivoi oli selvästi laadultaan parempaa kuin normaali kaupanvoi.
kasvoi koko ajan.
"Taisi muuten työläisen maksuosuus olla tuollaiset 100 % koostuen tukiaisista ja ylikalliista elintarvikkeitten hinnoista."
Kaikki maksoivat elintarvikkeista saman hinnan.
Talonpoika sai esimerkiksi leivän ja lihan kauppahinnasta noin 10 % ne myydessään.
Ei työläinen maksanut yhtään mitään! Yhteiskunta maksoi ja se koostui tuhansista ihmisistä ja sadoista ammateista!
Suomen kannattaisi perustaa kyläkolhooseja ehtona sote-uudistukselle, niin syntyisi win-win-tilanne. Jutan työläiset saisivat juureksia ja elellä terveellisesti kolhooseissa. Kokoomuslaiset hammaslääkärit ja lakimiehet saisivat monopolin kaupunkiin. Voisivat vaikka perustaa EK:n mallin mukaisia holding yhtiöitä globaalistio maailmalle.
Löytyykö ottovale sinulta enempää typerä ajatuksia.
Talonpojan isänmaa on aina ollut perstaskussa paksuna pullottaen.
Miten kävi Sampon ja Valmetin, isännät ostivat kiusallaan Zetorin.
”Kirottu Kullervo” oli ensimmäinen suomalainen traktori – kimmastunut isäntä hautasi traktorinsa osina peltoon.
Isännät ostavat aina ne koneet,joita tarvisevat ja edullisesti saadaan.
Valmet oli ja on edelleen suosittu (Valtra).
Miksi kotimainen Valmet ei kalpaa kaikille suomalaisille? Isännät ovat vaihtelun haluisia : omaa kehutaan ja vierasta halutaan "koittaa" oli se sitten piian tai Konelan.
Yhteisiä koneita ei hankittu siksi että kulloisellakin kaudella niiden tarveaika oli lyhyt ja kaikki tietysti halusivat ne juuri silloin käyttöönsä. Ei paljoa lämmitä jos yhteiskäyttöisen leikkuupuimurin sai käyttöönsä syyskuun lopulla.
Yhteisiä koneita on ollut jo 1900-luvun alusta. Ns. maamoottorit ja puimakoneet. Ennen niitäkin oli puimariihet. 70-80 -luvuilla oli yhteisiä perunanistutuskoneita (moni muistaa tämän!), heinän kaatoon ja pöyhimiseen tarkoitettuja koneita, traktorikäyttöinen mylly, tukinajoon tarkoitettuja peräkärryjä jne. Varsinkin sellaisia, joiden käyttö oli tunteja vuodessa eikä senkään ajankohta niin nuukaa, kuten perunan istutus, ei kannattanut hankkia vain itselle.
Isännillä oli yhteisiä piikoja torpissa.