Olipas harvinaisen hyvä ja ajankohtainen kirjoitus, laitan sen tännekkin.Ei Raamattu turhaan sano:
SANANLASKUT 22
Totuta poikanen tiensä suuntaan, niin hän ei vanhanakaan siitä poikkea.
8. Joka vääryyttä kylvää, se turmiota niittää, ja hänen vihansa vitsa häviää.
Koulukuri pohjautuu kotikasvatukseen
Lukijoilta | Turun Sanomat 03:30 | 2
" Tutkimusten mukaan Suomi on koulukurittomuudessa aivan kärkipäässä koko maailmassa. On syytä nähdä, että lapsen ojentaminen on olennainen osa lastenkasvatusta. Parasta olisi, että vanhemmat asettaisivat lapsilleen rajat jo pienenä.
Vanhemmat ovat kuitenkin usein kaverivanhempia, jotka välttelevät rajojen asettamista, koska silloin he joutuisivat aiheuttamaan lapsilleen pettymyksiä. Vanhemmuus menee harhateille juuri siinä, kun vanhemmat haluavat lastensa parasta, antamalla heille kaikessa periksi, huomaamatta, että he toiminnallaan aiheuttavatkin päinvastaista.
Kouluun tarvitaan kasvurauhaa. Alaluokilla voisi painopiste olla lasten tunne-elämän tukemisessa, leikissä ja luonnossa liikkumisessa. Vähentämällä tiedon korostamista, saataisiin kouluun nykyistä enemmän aikaa kuuntelemiselle.
Oleellista olisi huomioida lapsen herkkyyskaudet sekä lapsen vaiheittain tapahtuva kehitys. Lapsi saa rauhassa olla lapsi, ja kasvun painopiste on tunne-elämän alueella: lapsi on ajatteleva ja tunteva ihminen.
Aikaamme leimaa kaikenlainen epäterve käyttäytyminen. Vapaa kasvatus vapauttaa monet lapset ja nuoret kohtaamasta turvalliset rajat. Kun teoilla on seuraukset, niin se ohjaa monessa tapauksessa lapsia ja nuoria pois väärältä tieltä. On tärkeää, että lapselle annetaan rakkautta, mutta on yhtä tärkeää opettaa erottamaan oikea väärästä.
Nykyään monilta lapsilta ja nuorilta puuttuu kunnioitus aikuisia kohtaan, siksi he määräävät itse asioista. Kun tällaisen nuoren mieli vääristyy, niin seuraukset saattavat olla katastrofaalisia. Rakkaus ilman rajoja kääntyy lopulta yhteiskuntaa vastaan. Parempi olisi, että lapsia kasvatettaisiin rakkaudella turvallisten rajojen avulla."
Jaana Uolamo
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/585758/Koulukuri pohjautuu kotikasvatukseen
SANANLASKUT 22
Totuta poikanen tiensä suuntaan, niin hän ei vanhanakaan siitä poikkea.
8. Joka vääryyttä kylvää, se turmiota niittää, ja hänen vihansa vitsa häviää.
Koulukuri pohjautuu kotikasvatukseen
Lukijoilta | Turun Sanomat 03:30 | 2
" Tutkimusten mukaan Suomi on koulukurittomuudessa aivan kärkipäässä koko maailmassa. On syytä nähdä, että lapsen ojentaminen on olennainen osa lastenkasvatusta. Parasta olisi, että vanhemmat asettaisivat lapsilleen rajat jo pienenä.
Vanhemmat ovat kuitenkin usein kaverivanhempia, jotka välttelevät rajojen asettamista, koska silloin he joutuisivat aiheuttamaan lapsilleen pettymyksiä. Vanhemmuus menee harhateille juuri siinä, kun vanhemmat haluavat lastensa parasta, antamalla heille kaikessa periksi, huomaamatta, että he toiminnallaan aiheuttavatkin päinvastaista.
Kouluun tarvitaan kasvurauhaa. Alaluokilla voisi painopiste olla lasten tunne-elämän tukemisessa, leikissä ja luonnossa liikkumisessa. Vähentämällä tiedon korostamista, saataisiin kouluun nykyistä enemmän aikaa kuuntelemiselle.
Oleellista olisi huomioida lapsen herkkyyskaudet sekä lapsen vaiheittain tapahtuva kehitys. Lapsi saa rauhassa olla lapsi, ja kasvun painopiste on tunne-elämän alueella: lapsi on ajatteleva ja tunteva ihminen.
Aikaamme leimaa kaikenlainen epäterve käyttäytyminen. Vapaa kasvatus vapauttaa monet lapset ja nuoret kohtaamasta turvalliset rajat. Kun teoilla on seuraukset, niin se ohjaa monessa tapauksessa lapsia ja nuoria pois väärältä tieltä. On tärkeää, että lapselle annetaan rakkautta, mutta on yhtä tärkeää opettaa erottamaan oikea väärästä.
Nykyään monilta lapsilta ja nuorilta puuttuu kunnioitus aikuisia kohtaan, siksi he määräävät itse asioista. Kun tällaisen nuoren mieli vääristyy, niin seuraukset saattavat olla katastrofaalisia. Rakkaus ilman rajoja kääntyy lopulta yhteiskuntaa vastaan. Parempi olisi, että lapsia kasvatettaisiin rakkaudella turvallisten rajojen avulla."
Jaana Uolamo
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/585758/Koulukuri pohjautuu kotikasvatukseen
Vastaukset 27
Vanhimmat
" Nykyään monilta lapsilta ja nuorilta puuttuu kunnioitus aikuisia kohtaan, siksi he määräävät itse asioista. Kun tällaisen nuoren mieli vääristyy, niin seuraukset saattavat olla katastrofaalisia."
Ja tämä on nähtävissä jo harva se päivä.
Joo, tämä on yksi niistä asioista, joissa Suomi on palannut viime vuosikymmeninä takaisin pakanuuteen. Suomalaislasten ja -nuorten käytös on niin huonoa, että ihmettelen, miten he ylipäätään tulevat pärjäämään alati kansainvälistyvässä maailmassa ja työelämässä.
Niin, olen muuten aina ihmetellyt mitä tarkoittaa ”rajojen” asettaminen. Onhan vain aika hieno ilmaisu…
Eikö tämän päivän kasvatus perustu ”turvallisuuteen”? Kuinka lapsia halutaan ”suojata” kaikelta mahdolliselta. Siinä moni tekee karhunpalveluksen kun alkaa suojata lapsia elämältä. Lapsille ei kehity niitä taitoja eikä ymmärrystä, joita kuitenkin tarvitaan.
Siinä mielessä aikamme kasvatus on epätervettä. Lapsi ei saa opetella edes tunteita, ei pettymystä, kiukkua, turhautumista tai edes kivunsietoa. Hänet ”suojellaan”. Liian moni uskoo siihen, kun lapsen ei tarvitse kokea mitään epämiellyttävyyttä, hänestä tulee hyvin tasapainoinen aikuinen. Käykin päinvastoin.
Näin on aikuisten rooli kääntynyt todellakin lapsen ”kaveriksi” ja lapsi joutuu kasvamaan ilman tukea – aikuista, joka ei heilu tai murru lapsen mukana.
Vapaasta kasvatuksesta se on kuitenkin kaukana. Vapaa kasvatus näet laittaa lapsen hänen omien valintojensa eteen. Se ei silloittele eikä tasaa mitään. Se laittaa lapsen turhautumaan ja samalla ratkaisemaan ongelmia. Voisi pikemminkin puhua ”ylikasvattamisesta” ja ylisuojelusta kuin vapaasta kasvatuksesta!
Ai jaa. Minusta taas tuntuu, että nykyään lapsia ei suojella yhtään miltään.
Lapsille ostetaan pienestä pitäen okkultistisia kirjoja, videoita ja pelejä - ja mitä niistä ei opi, televisio opettaa loput.
Murrosiässä kuvaan sitten tulevat ihanteet, joiden saatanallisuudella ei ole nykyään enää mitään rajaa. Ihan kaikkea ruumisarkuissa makailevasta Lady Gagasta kokaiinipilvessä örveltävään Miley Cyrusiin ja kaikkea siltä väliltä.
Lapsia ja nuoria "suojellaan" korkeintaan siinä mielessä, että huolehditaan, etteivät rahat ja mammona pääse loppumaan. Lisäksi heitä suojellaan kaikelta kritiikiltä. Äiti ja isäkin ovat vain lapsen tai nuoren kavereita, jotka sanovat aina "joo, joo" ja antavat kaikessa periksi. Jos vaikeuksia tulee, lapsi viedään ammattiauttajalle, koska vanhemmilla ei ole mitään otetta jälkikasvuunsa.
Ja joo. Pettymyksiltä lapsia kyllä suojellaan, kuten sanoit, eikä sekään ei totisesti ole järkevää, koska silloin lapsi tai nuori jää vaille niitä tunnetaitoja, jotka suojelisivat häntä myöhemmin elämässä.
" Niin, olen muuten aina ihmetellyt mitä tarkoittaa ”rajojen” asettaminen. "
No jopas.. Se tarkoittaa mm. sitä, että meidän Manu ei saa kaikkea mitä haluaa,
tai käyttäytyy fiksusti muita aikuisia ja lapsia kohtaan.
Ja kun tullaan ruokapöytään syödään sitä mitä on tarjolla, eikä sitä, emmää tuota syö, onko muroja ?
Eli RAJOJA eri eriasioihin ja ylipäänsä vanhempien sanomisten kuulemista ja tottelemista.
Tosin usein olen kaupassa kuullut, vanhemmat kysyvät alle kouluikäiseltä lapselta, MITÄS ME TÄNÄÄN SYÖDÄÄN ? No hänhän se varmaan parhaiten tietääkin mikä on ravitsevaa ja terveellistä ruokaa...:(
" Lapsi ei saa opetella edes tunteita, ei pettymystä, kiukkua, turhautumista tai edes kivunsietoa "
Ai ei saa, millähän vuosisadalla sinä elät ? Tai missä ?
Nimenomaan ne lapset koettelee aikuisten korvia niin vanhempien kuin sivullisten.
Ja totta kuten Fait kirjoitti, lapsilla ei ole VANHEMPIA, vaan kavereita.
Siksi lapset eivät opi kunnioittamaan ketään, eivät loppujen lopuksi edes itseään.
Juuri näin. Rajat ovat se turvallinen viitekehys (ohjeet ja säännöt), jossa lapsen on turvallista toimia.
Jäin muutenkin vielä miettimään, MILTÄ lapsia nykyään suojellaan, ja tulin siihen tulokseen, että tämän päivän lapsi on syntymästään saakka kuin Jeesus erämaassa.
Lasta palvotaan Jumalan kaltaisena kaikkitietävänä ja kaikkivaltiaana olentona, ja hänelle opetetaan, että tärkeintä elämässä on maallinen hyvä: raha, valta ja mammona. Lapsn hengellinen kasvatus jätetään kouluopetuksen varaan, eikä lasta suojella saatanan houkutuksilta lainkaan. Päinvastoin. Media kasvattaa lapsen pienestä pitäen siihen, että jos maalliset keinot saada haluamansa loppuvat, silloin voi turvautua noituuteen.
Kaiken tämän seurauksena tämän päivän lapsille kehittyy itsekeskeinen luonne ja ylipöhöttynyt ego, joka ei kestä pienintäkään kolhua. Ja kun kolhuja ei olla opittu kestämään, paha olo ulkoistetaan muihin ihmisiin ja Jumalaan. Mikään ei ole oma vika. Jos ulkoistaminen ei syystä tai toisesta onnistu, seurauksena on hermoromahdus tai kuolema.
Niin, rajoja on monenlaisia ja sillä olen ihmetellyt sitä, mitä sillä tarkoitetaan. Taitaa jokainen tarkoittaa vain niitä omia sääntöjä ja määräyksiä, mitä haluaa asettaa lapsilleen?
Mielestäni olemassa on ihan luonnollisia rajoja, eikä niitä tarvitse asettaa. Niitä ovat johdonmukaiset seuraukset, joilta lapsia ei suojella vaan annetaan heidän kokemuksen kautta ne oppia. Sitten on erilaisia kulttuurin asettamia normeja, joiden noudattamista opetellaan. Normit ovat aina hiukan erilaisia eri perheissä.
Olen tuossa aivan samaa mieltä että lapsen ei tule saada kaikkea sitä mitä haluaa. Kyse onkin siitä, kuinka toimitaan. Opetetaanko lasta samalla vai laitetaanko vain mielivaltaisia kieltoja sen kummemmin perustelematta. Joten laspelta voi kysyä, mitä syödään ja samalla opettaa miten se terveellisempi vaihtoehto voidaan valita.
Niin, jos lapsen mielen pahoittamista varotaan liikaa, ei lapsi opi käsittelemään kielteisiä tunteitaan millään tavoin. Näitä esimerkkejä näen hyvin usein, lapselle annetaan heti se mitä hän vaatii. Käydään neuvotteluja tilanteissa, joissa ei ole neuvottelemisen varaa. Ettei vain lapsi turhaudu.
Se on totta että monella aikuisuus on hukassa, koetetaan olla kaveri tai se runsauden sarvi ja lapsen halujen tyydyttäjä vähän liikaa, ja kasvatustehtävä unohdetaan. Kuvitellaan että lapsi osaa ja ymmärtää ilman opettamista. Tavallaan lapsi jätetään henkisesti yksin ja turvattomaksi – aikuisesta joka on vain kaveri, ei löydy turvaa.
Niinpä, lasta suojellaan ihan liikaa elämältä. Elämällä kun on se kurjakin puolensa. Mainos ja markkinointimaailma ovat sitä epätodellista elämää, sillä vain tyydytetään hetkellisiä tarpeita ja mielijohteita. Ettei tarvitsisi tuntea tai kokea mitään negatiivista.
Moni vanhempi pelkää ottaa vastuuta, koska hän voi joutua ”neuvojien” hampaisiin. Olen keskustellut tyttäreni kanssa siitä, miten painostus alkaa jo neuvoloissa. Ei tarkoita etteikö siellä olisi ihan järkeviäkin työntekijöitä. Lasta syynätään tarkoin ja jos jotain vähänkin ”neuvojien” mielestä negatiivista löytyy, siitä tulee kritiikkiä. Harva vanhempi jaksaa olla niin vahva, että pitää pintansa ja vastuunsa. Mieluummin kasvatetaan lasta niin, että ainakin näennäisesti lapsi on onnellinen – saa siis tahtonsa perille hyvin helposti ja näin välttyy kritiikiltä.
Tuokin on yksi opettamisen eli kasvattamisen perusasia, kuinka lasta ohjataan tekemään valintoja ja suhtautumaan kriittisesti siihen tarjontaan, mitä viihdemaailma tarjoaa. Pelkkä kieltely ja estäminen kun eivät riitä.
Oikeat rajat löytyvät RAAMATUSTA.
Kuvaamaasi kaltaiseen tilanteeseen ajaudutaan, kun vanhempien vihkiraamattu unohtuu kirjahyllyyn. Uskovissa kodeissa vanhemmat tutkivat yhdessä lastensa kanssa Raamatusta, mitkä ovat yhteiset "pelisäännöt". Niistä ei tingitä, ja lapsetkin ymmärtävät sen, koska koko perheellä on yhteinen KORKEAMPI AUKTORITEETTI (eli Jumala), jota kaikkien pitää totella.
" Jäin muutenkin vielä miettimään, MILTÄ lapsia nykyään suojellaan,"
Nettilukemisen perusteella, uskolta ja kaikelta turvallisuutta tuovalta.
Ei toki pidä yleistää, mutta helposti tämän kuvan saa.Tosin otanta täällä on ateistikeskeinen. Kouluissa ei saisi opettaa, mitään uskoon liittyvää, ei laulaa "Jumalan kämmenellä", ect.
Mutta kaikki loitsut, ja magia toivotetaan tervetulleksi, eikä ajatella, miten tuhoisaa se lapselle on.
Pienestä pitäen lapsi totutetaan pimeyden hallintavaltaan ja tätä lisää vanhempien runsas humalahakuinen juominen, ja sen esikuvan antaminen.
Lisänä elämän rikkinäisyys ja kertakäyttösuhteet. Isän ja äidin kummpani voi vaihtua aika tiheään. Kun juostaan "rakkauden " perässsä ja tunnetustihan se " rakkaus " on aina siellä jossakin edessäpäin ja taas vaihtuu kaveri, ja lapset unohtuvat oman onnensa nojaan.
Lapset suojellaan, tervehenkiseltä kodilta, vanhemilta joilla on heille aikaa ja , että he ovat VANHEMPIA, EI KAVEREITA.Aikuisena voi olla kaveri, mutta pienet tarvitsevat auktoriteettia johon samaistua.
Tuntuu, että vanhemmat tarvisisivat koulutusta, miten olen VASTUULLINEN VANHEMPI !
" Media kasvattaa lapsen pienestä pitäen siihen, että jos maalliset keinot saada haluamansa loppuvat, silloin voi turvautua noituuteen."
Juuri näin.Olen pöyristynyt miten usein saa nettipalstoilta lukea, en jaksa elää, haluan kuolla ect.
" Moni vanhempi pelkää ottaa vastuuta, koska hän voi joutua ”neuvojien” hampaisiin. "
No en nyt kyllä ymmärrä mitä tarkoitat ?
Itse en ole moista koskaan kokenut, päinvastoin. Naapurin emäntä kertoi, miten hänelle aina sanottiin (tuntemattomat ihmiset ),kun lapsella ei ollut hanskoja tai lapasia kädessä talvipakkasella.No onko ihme ajattelin , lapsi oli juuri sellainen päällepäsmäri joka määräsi mitä tehdään, palelemisen uhallakin..
" Olen keskustellut tyttäreni kanssa siitä, miten painostus alkaa jo neuvoloissa. "
No tuostakaan ei ole kokemusta, mulla on ihan hyvää sanottavaa neuvolan tädeistä.Ammattitaitoista väkeä he olivat.
" Lasta syynätään tarkoin ja jos jotain vähänkin ”neuvojien” mielestä negatiivista löytyy, siitä tulee kritiikkiä."
Jos lapsella on vaikka kasvu/kehitysviive, niin sehän on sehän on lapsen parhaaksi tarttua asiaan. Ei itse kaikkea huomaa, ainakaan ensimmäisen lapsen kohdalla.
" Pelkkä kieltely ja estäminen kun eivät riitä. "
Lapsi ottaa mallia aikuisilta. Ja jos lapsella on hyviä harrastuksia,kuluu aika sen parissa ja leikkiminen kavereiden kanssa on mielekkäämpää, tv töllötys.
" Niin, rajoja on monenlaisia ja sillä olen ihmetellyt sitä, mitä sillä tarkoitetaan. Taitaa jokainen tarkoittaa vain niitä omia sääntöjä ja määräyksiä, mitä haluaa asettaa lapsilleen? "
Toki jokaisella on ne omat arvot, jotka haluaa siirtää lapselle, mutta ei kyse ole mistään SÄÄNNÖISTÄ ja MÄÄRÄYKSISTÄ,syy miksi jokin tehdään tai ollaan tekemättä perustellaan lapselle.
Koti ja perhe on se, missä kaikilla on hyvä olla.Jossa kunnioitetaan ja rakastetaan toisiaan.
Jaa a, mitenkähän on? Toki osittain, mutta harvoin käytännön elämästä.
Kun olin lapsi, fyysinen rangaistus perusteltiin Raamatulla. Eli ei vain vitsa hellä käyttö, vaan ihan kunnolla remmillä hakkaaminen, hiusten repinen päästä, nyrkillä lyöminen, potkiminen sekä lukittuun tilaan eristäminen ilman ruokaa tuntikausiksi oli ”kuria”, joka perusteltiin Raamatulla. Nyt näistä seuraa maallinen rangaistus.
Nyt ajat ovat toiset. Nyt pitäisi oikeasti osata kasvattaa muulla, kuin fyysisellä ylivoimalla ja pelon auktoriteetilla. Jos oma uskon käsitys perustuu auktoriteetin pelkoon ja rangaistuksien pelkoon, sen hyvin helposti siirtää myös lasten kasvatukseen.
Eikä Raamattu kerro, miten pitää reagoida esim. kouluun, tietokoneisiin, pukeutumiseen tai edes ruokailuun. Vielä vähemmän siellä kerrotan, mitä lapselle pitää opettaa ja miten sen voi opettaa.
Sepä se, autoritaarinen kasvatus ei kerro lapselle syytä. Se vain sanelle että näin tehdään, oli siihen perustelua eli ei. Eli jos vian kielletään, eikä lapsi löydä mitään yhteyttä mihinkään järkevään ja käytännön asiaan, saadaan vain lapsia jotka eivät tottele.
Niin, et ehkä ole joutunut tähän nykyiseen järjestelmään, jossa on pakko totella jopa järjettömiä sääntöjä? Kun lapsi ei kasva, aletaan syynätä että mikä vika on vanhemmissa. Ennen oli ymmärrys siitä, että lapset vain kasvat ja kehittyvät eri tahtiin – kenenkään ei ollut pakko ”kulkea” viivoja myöten.
Silloin et voi ymmärtää sitä, miten kovat vaatimukset asetetaan nykyvanhemmille. Etenkään jos ei ole ”täydellinen”. En usko että koskaan vaatimukset olisivat olleet näin suuria kuin nyt.
Muistan kuinka minuakin ripitettiin siitä, kun lapset olivat ”liian laihoja” ja eivät ottaneet ”tippoja” oikealla tavalla. Vuosia myöhemmin tuli ilmi, että ”tipat” olivatkin yliannostuksia. Samoin se, että ”laihat” lapset ovatkin nyt ”terveempiä”. Kuten muuten olivatkin!
Niin, kyllä vain opetin lapsia pukeutumaan. Kun he halusivat mennä esim. pakkasilla hepenet päällä, annoin mennä. Olin kuitenkin varuillani, ettei mitään vahinkoa tapahtunut. Oppi oli nopeaa, kun paleli, seuraavan kerran ei edes keskusteltu siitä, mitä laitetaan ylle. Kun lapsi ymmärtää seuraukset, joita toki vanhemmat valvovat, niin ei enää tarvita mitään käskyjä tai uhkauksia. Opetin lapset (kuten tyttäreni) ettei kauppaan mennä ennen kuin on tiedossa mitä ostetaan, namiruinauksia ei ollut. No, aluksi kunnes lapset oppivat johdonmukaisuuden. Enkä itse poikennut siitä.
Muista, että on monia koteja, joissa ei ole hyvä olla. Eikä kyse ole siitä, onko koti uskova vai ei.
Lapsia suojellaan esim. niin:
- Etteivät he vain loukkaisi itseään. Kielletään kaikki sellainen liikunta, jossa voisi satuttaa itseään.
- Etteivät lapset vain turhautuisi. Heille kehitetään toimintaa, jonka mukaan aikuiset järjestää aikansa.
- Etteivät vain lapset itkisi. Ei tehdä mitään, jossa vaarana on itku tai se koetetaan lopettaa keinolla millä hyvänsä.
- Etteivät vain lapset suuttuisi. Raivokohtauksia hävetään, joten tilanne ”ostetaan”, jotta suuttumus loppuisi.
- Ettei vain lapsi kokisi häpeää. Kaikki mikä saattaisi johtaa muiden kiusaamiseen, ostetaan lapselle.
- Ettei vain lapsi joutuisi noloon tilanteeseen, hänelle annetaan kaikki joka estää sen. Ellei se onnistu, hänelle haetaan eri vapauksia.
- Ettei vain lapsi joutuisi luopumaan mistään. Asia joka oli mahdoton kun oli paljon lapsia perheessä. Siellä luopumisen läksy sekä jakamisen läksy opittiin parhaiten.
- Nyt kun lapsia perheessä on vähän, väkisinkin tulee ”kietoutumia”. Ydinperheen idealisoimin vian vahvistaa sitä. Kailita muilta aikuisilta on kielletty kasvatus. Vain vanhemmat saavat niin tehdä.
Lapsen hengellinen kasvatus kuuluu vanhemmille – ei koululle.
" Nyt pitäisi oikeasti osata kasvattaa muulla, kuin fyysisellä ylivoimalla ja pelon auktoriteetilla."
Aikuinen joka kasvattaa lapsen pelottelemalla, on raukka.Häneltä puuttuu terve minäkuva ja itseluottamus osata olla vastuullinen vanhempi lapselle.
" Kun olin lapsi, fyysinen rangaistus perusteltiin Raamatulla. Eli ei vain vitsa hellä käyttö, vaan ihan kunnolla remmillä hakkaaminen, hiusten repinen päästä, nyrkillä lyöminen, potkiminen sekä lukittuun tilaan eristäminen ilman ruokaa tuntikausiksi oli ”kuria”, joka perusteltiin Raamatulla."
Mitään noista EI RAAMATTU käske tekemään.Tuo on oikea kasvatuksen irvikuva. Siinä aikuinen purkaa omaa vihaansa ja pahaa oloaan puollustuskyvyttömään lapseen ja käyttää vielä lyömäaseenaan Raamattua. Jolloin lapselle jää mielikuva, tuollainen Jumalakin on, kuin isä. Järkyttävää.
.
Raamattu sanoo: Opeta lapsonen tiensä suuntaan , niin hän ei siitä vanhanakaan poikkea.
Eli se esikuva, minkä sinä hänelle annat, joko pitää hänet tiellä tai suistaa hänet siltä.
Kirje kolossalaisille 3
... Isät, älkää kiihoittako lapsianne, etteivät he kävisi aroiksi.
Jos on liian kova kuri, lapsista tulee huonoitsetuntoisia, epävarmoja silmänpalvelijoita.Mutta sydämessään vanhempiaan halveksivia aikuisia.
" rajoja on monenlaisia ja sillä olen ihmetellyt sitä, mitä sillä tarkoitetaan. "
On, omakotitalojen,kaupunkien , valtioiden.. Ja sitten on vankilan muurit. Jos muita rajoja ei ole asetettu.
Olet aivan oikeassa siinä, että liian ahtaat rajat ja rangaistuksen pelko kasvattaa silmänpalvojia ja heikosta itsetunnosta kärsiviä ihmisiä.
Mutta tuo ajattelu on nykyaikaa. Kun ajassa mennään taaksepäin vaikka 40 vuotta, käsitykset olivat aivan toisia. Tuo opetuksesi on oikeaa, mutta ei enää tavoita heitä jotka elivät tuolloin tai vuosisatoja aiemmin.
Vitsi?
No, rajat ovat niitä mitä on sovittu rajoiksi. Niitä muutetaan aina tarpeen mukaan. Rajan ylittämisestä on myös yhdessä sovittuja rangaistuksia eli seuraamuksia.
Juu, vankila on paikka, johon joutuu kun on rikkonut sovittuja rajoja.
Vapausrangaistus on siis seuraamus. Vapausrangaistuksia on monenlaisia alkaen sovittelusta aina eristysvankeuteen saakka, mutta joka merkittävästi rajaa yksilön vapautta.
" No, rajat ovat niitä mitä on sovittu rajoiksi. Niitä muutetaan aina tarpeen mukaan. "
Mikä on tarve , tässä tapauksesa ?
Oikeastaan tuo "rajojen muuttaminen " on se tämänpäivän ongelma, ja lapset johtaa 6-0, näitä lepsuja vanhempia.
Jos jokin asia on kielletty se on kielletty ja lapsi tajuaa sen eikä edes yritä rikkoa rajaa.
Mutta , kun vanhempi horjuu rajojen asettamisessa, tänään tämä on kielletty, mutta huomenna, kun olen väsynyt tai muuten allapäin, no sama se saat tehdä niin...
(vaikka se eilen olikin kielletty ) silloin PELI ON MENETETTY.
Lapset ovat äärimmäisen hyviä lukijoita,ja manipuloimisen mestareita, mitä vanhempiin tulee ja jokainen lipsuminen syö vanhempien AUKTORITEETTIA.
Eli, kun asetat rajat pysy niissä.
Sitten, kun lapselle tulee ikää, toki rajoja höllennetään ja pikkuhiljaa lapsenvastuu kasvaa.
Olet oikeassa sen suhteen että olivatpa ne rajat mitkä tahansa, niissä tulee johdonmukaisesti pysyä. Samoin rajat pitäisi asettaa niin, että niitä myös itse noudattaa.
Totta kai lapsi koettelee aina ymmärryksensä mukaan, mikä pitää paikkansa ja mikä ei. Hänellä ei ole muuta keinoa kuin kokeilla.
Tuossa tarkoitin sitä, että jokainen vanhempi joutuu ensin itse miettimään sen, millaisia rajoja ja mihin ne asettaa. Tärkeämpää on siis antaa vaikka sellaista tukea vanhemmille, että millä perusteilla eri rajoja voi asettaa ja milloin rajoja on aivan liikaa tai ne ovat liian ehdottomia.
" Olet oikeassa sen suhteen että olivatpa ne rajat mitkä tahansa "
Lillukan varsia tai ei, Mutta.. Ei ne rajat ole mitä tahansa.Mitä rajoja itse asetit lapsillesi ?
" Totta kai lapsi koettelee aina ymmärryksensä mukaan, mikä pitää paikkansa ja mikä ei. Hänellä ei ole muuta keinoa kuin kokeilla. "
Ilman muuta koettelee, josko sittenkin..
" rajoja on aivan liikaa tai ne ovat liian ehdottomia"
En tiedä mitä rajoja ajattelit ? Lähinnä tulee mieleen lesd.rajat,tätä ei saa tehdä..
herää kysymys mitä he saa tehdä.. ? Tuo kertoo lähinnä heidän omasta rajoittuneesta ajattelustaan. Ja lakihenkisestä Raamatun tulkinnasta.
Itse laitoin rajat jotka suojaa lasta, mutta myös luovuudelle on jätettävä paljon tilaa ja lapsen omalle mielikuvitukselle, leikeille.Myös valinnalle teetkö näin vai näin, jolloin lapsi luulee itse valitsevansa.. esim. mitä laittaa käteensä rukkaset vai lapaset. siniset vai punaiset ect.
Ja ruokaan, kun syö pääruokaa saa myös jälkkäriä, pelkällä makealla ei elä.
Itselleni ei ole vaikeaa laittaa rajoja ja kertoa myös miksi näin tehdään.
Nyky vanhemmat tarvisivat varmaan opastusta vanhemmuuteen.Lapsuus on niin lyhyt kannataisi olla lapsen kanssa niin paljon kuin mahdollista, niillä uusilla autoilla tai veneillä ei niin ole merkitystä.. Niitä voi hankkia myöhemminkin, lapsi ei saa menetettyä lapsuuttaan takaisin.
""siksi he määräävät itse asioista""
- Ilmankos Suomessa pärjätään hyvin opetuksen tasossa. Itsenäinen ajattelu on vain positiivistä. Uskonnot rajoittaa tehokkaasti itsenäistä ajattelua ja siksi uskonnot eivät kuulu kouluihin.
Mirkan vapaa ajattelu = pakonomainen päivittäinen riippuvuus uskonnollisiin keskustelupalstoihin
kerro meille omista ominaisuuksistasi?
MEILLE?
Mirkan demoniko siellä kyselee?
Ihminen alkaa usein puhua itsestään me-muodossa, kun demoni hänen sisällään aktivoituu.
Mirka onkin hyvä esimerkki, huonosta esimerkistä..