Välillä olen törmännyt tilanteisiin joissa kroonisesti sairas vanhus on päättänyt että haluaa kuolla. Jos potilaalla on sen verran toimintakykyä jäljellä että pystyy päättämään ettei syö eikä juo mitään, niin silloin hän pääsee tuskistaan viikon sisällä. Yksi näistä tähän ratkuisuun päätyneistä potilaista perusteli ratkaisuaan "isänmaan puolesta", eli ei halunnut olla muiden riesana ja viemässä yhteiskunnan resursseja. Ymmärrän tällaisen ratkaisun oikein hyvin.
Mielestäni on väärin että ne jotka ovat niin dementoituneita, etteivät voi itse vaikuttaa mihinkään, pidetään väkisin hengissä, esim.ruokitaan ruiskulla tai peg-letkun kautta, annetaan i.v. antibiootteja joilla saadaan aikaan resistenttejä bakteerikantoja (joilla on hyvin kauaskantoiset seuraukset), olen myös nähnyt tapauksen jossa täysin autettava vuodepotilas makasi kuukausitolkulla kädet sidottuina, koska halusi kuolla, ja olisi muuten repinyt trakarin irti. Miksi?
Hoitajan eettisissä ohjeissa sanotaan että sairaanhoitajan tehtäviin kuuluu kärsimysten lievittäminen, (ei niiden tuottaminen). Kumpaa tällainen julma väkisin hengissä pitäminen on?
Tarkoitukseni ei ole provosoida, tai saada aikaan eipäs-juupas väittelyä vaan toivon että miettisitte asiaa tältäkin kannalta
Mielestäni on väärin että ne jotka ovat niin dementoituneita, etteivät voi itse vaikuttaa mihinkään, pidetään väkisin hengissä, esim.ruokitaan ruiskulla tai peg-letkun kautta, annetaan i.v. antibiootteja joilla saadaan aikaan resistenttejä bakteerikantoja (joilla on hyvin kauaskantoiset seuraukset), olen myös nähnyt tapauksen jossa täysin autettava vuodepotilas makasi kuukausitolkulla kädet sidottuina, koska halusi kuolla, ja olisi muuten repinyt trakarin irti. Miksi?
Hoitajan eettisissä ohjeissa sanotaan että sairaanhoitajan tehtäviin kuuluu kärsimysten lievittäminen, (ei niiden tuottaminen). Kumpaa tällainen julma väkisin hengissä pitäminen on?
Tarkoitukseni ei ole provosoida, tai saada aikaan eipäs-juupas väittelyä vaan toivon että miettisitte asiaa tältäkin kannalta
Vastaukset 26
Vanhimmat
Ja kaiken lisäksi hoitopaikat täyttyvät näistä vanhuksista, jotka haluavat itse jo jättää elämän, ja jotka eivät voi enää parantua. Ja potilaat, joilla olisi vielä toivoa selvitä, eivät pääse hoitoonn. Ja vain sen takia, koska sairaalat täyttyvät elävistä ruumiista.
Keksit juttuja ja propagoit vanhusten hengiltäsaattamisen puolesta, koska yhteiskunnalla ei mielestäsi ole varoja siihen.
Kuulepas nulikka, ei sinunkaan henkesi kovin arvokas liene, niin että varo kuule samankaltaisiasi.Saavat päähäsi että olet yhteiskunnalle arvoton ja päästävät sinut kurjasta elämästäsi lepoon.
Jos vanhus tahoo kuolla on otettava tarkoin selvää MIKSI VANHUS TAHTOO KUOLLA?
Useimmiten hän masentuu siksi että hänelle ei ole kenelläkään aikaa, ei rakkautta ei inhimillistä lämpöä.
Yksin kylmässä vuoteessaan pitkät tovit.
Kyllä sinäkin tahtoisit tuossa tilanteessa kuolla, ainakin masentuisit kovasti.
EHkä oletkin jo masentunut kylmyydessäsi koska tällaisa puhut kuin puhut.
Ihminen jolla on hyvä olla ei tahdo kuolla.
Asenne, asenne...keinot kyllä hyvään vanhuuteen ja hoitoon löytyvät ja rahatkin.
Ja nykyisin pystytään kipuja tehokkaasti lievittämään, onhan monella nuorellakin ja keski-ikäiselläkin kovia kipuja.
Pitäisikö kaikki nämäkin toimittaa päiviltä?
Siis keskustelen mieluummin kysymyksestä: MITEN HOIDAMME VANHUKSIAMME, en siitä tapammeko heidät vai emme.
Olen töissä geriatrisella akuuttiosastolla, jossa tarkoituksena on jatkohoitopaikkojen löytäminen, kuntouttaminen, omatoimisuuden tukeminen ja kotona selviytymisen edistäminen. Osaston tarkoitus ei ole se että olisi aikaa pitää kädestä, olla seuraneitinä tai paapoa ketään. Meillä noudatetaan osaston hoitolinjauksia, ja on tärkeää osata priorisoida. Suurin osa ajasta kuluu lääkehoidon arviointiin, kotiutusjärjestelyihin, omaisten kanssa neuvotteluun, jatkohoidon suunnitteluun ym. Perushoitoon aikaa on käytettävissä hyvin rajallisesti. Mielestäni teemme arvokasta työtä edistämällä ihmisten toimintakykyä ja selviytymistä.
Sitä paitsi ei ole tarkoituskaan että akuuttiyksiköt olisivat liian viihtyisiä, sillä suurin osa potilaista on tarkoitus saada nopeasti kotikuntoisiksi. Ei sairaalassa saa olla liian viihtyisää. Ei ihmisiä saa laitostaa! Pitkäaikaisosastolle joutuminen on hirveä kohtalo, varsinkin jos siellä joutuu makaamaan 5 tai 7 vuotta. (tiedän myös yhden joka on ollut 17vuotta siellä!!)
Ja siitä kuolemis-asiasta. En olisi valmis antamaan tai järjestämään kenellekään "armonpiikkkiä", en myöskään olisi valmis luopumaan aktiivisesta hoitolinjasta ilman kunnon perusteluja. Ammaattietiikkani ohjaa minua näissä asioissa.
Mutta jos potilas on itse ilmaissut halunsa kuolla, joko hoitotestamentilla, tai sanallisesti täydessä ymmärryksessä ollessaan, tai omalla toiminnallaan ilmaisee halunsa kuolla, en epäröisi aktiivisen hoidon lopettamista. Ei meillä tule koskaan edes olemaan varaa hoitaa kaikkien ihmisten kaikkia sairauksia. Sen sijaan tukea, ja hoivaa meidän on kyettävä tarjoamaan jokaiselle ja hoitaa kivut pois.
Mieti itse miltä sinusta tuntuisi maata sängyssä vuosikausia täysin toisten avun varassa, kykenemättä liikkumaan tai syömään, kykenemättä vaikuttaa millään tavalla itseesi, ja tietäen ettei paraneminen ole mahdollista. Mitä itse haluaisitte tässä tilanteessa?
Huhhuh! Just noin minäkin ajattelen. Ja luulen aika monen muunkin olevan samoilla linjoilla, myös ei ammattihenkilöiden. Kysymys siis ei ole siitä, että ihmiset jaettaisiin kahteen ryhmään, toisia pidetään hengissä ja toisia taas ei. Vaan kysymys on juuri siitä, että jokainen saisi elää elämänsä loppuun mahdollisimman hyvin. Ei kipuja, ei kolotuksia, ei vuosikausien laitoshoitoa (siis mahd. pitkän kotihoidon tukeminen). Mun mielestä se ei ole tappamista, jos realistisesti hoidetaan ihmistä hyvin. Ja otetaan myös hänen toiveensakin huomioon. Tää esimerkki syömästä ja juomasta lopettaneesta on totta. Näin tapahtuu. Vanhus lopettaa päättäväisesti syömisen ja juomisen. Kääntää pään pois, sylkee ruuan ja juoman pois, tönii ja lyö, kun yrittää syöttää tai juottaa. Pitääkö tämä vanhus sitten sitoa, jotta hänet voidaan ruokkia väkisin? Pitääkö hänet sitoa kiinni, jotta saadaan nestehoito toteutettua? Pitääkö ihminen letkuttaa väkisin, kun kysymys on syömisestä ja juomisesta kieltäytymisestä?
Tunnen monta, joita pitää muuten auttaa pienellä pakolla (esim. pesut), mutta ruoka ja juominen maistuvat erinomaisesti. Siis muuta hoitoa vastutetaan, mutta ruoka ja juoma maistuu. Mutta entä sitten kun ruokailu ja juominen tapahtuu aina pakottamalla? Miten pakotat toisen nielemään? En minä ainkaan pysty pakottamaan toista nielemään. Letkutusko sitten on se keino? Hmm...
Joskus vanhus on todella luovuttanut. Surullista. Mutta totta. Mitä silloin voi tehdä. Hän ei halua puhua. Hän ei halua kuunnella. Omaisetkaan eivät saa päätä kääntymään ja suuta nielemään. Mitä silloin kuuluu tehdä? Kuuluuko silloin kiikuttaa vanhus tehokkaampaan hoitopaikkaan nestehoitoa saamaan, tuollaiselle akuuttiosastolle, kiireisempään ympäristöön, jossa hoitajat ovat kaikki vieraita, onko se sitten oikea ratkaisu? Siellä vanhus sitten nesteytetään väkisin, tilanne paranee, ja sitten taas alkaa alusta ruuasta ja juomisesta kieltäytyminen.
Ikuinen ongelma. Sen voi kieltäytyä näkemästä ja hyväksymästä. Tottakai voimme sulkea silmämme tälläisiltä tosiasioilta. Voimme laittaa vaaleanpunaiset lasit silmillemme, sitoa vanhuksen kiinni ja nesteyttää väkisin, ja sitten olla niin hyvää ihmistä. Hymy huulillla auttaa sidottua pakotettua vanhaa ihmistä. Onko se hyvää hoitoa?
Ja kysyisin vielä, milloin ihminen saa kuolla? Millainen on hyvä kuolema?
Elämä on arvokas asia. Jokainen ihminen on arvokas. En voisi ajatella tappavani ketään hoitamaani ihmistä. Päinvastoin. Haluan auttaa hoidettavia elämässä, siten, että heillä on hyvä olla. En halua turruttaa ketään lääketokkuraan enkä näännyttää janoon tai ravinnonpuutteeseen(yleisimmät asiat joista vanhustenhuoltoa syytetään). En siis tarkoita, että vanhukset pitäisi kaikki tappaa. Pöh! Silloinhan heidät tulisi kaikki vaan kotiuttaa ja jättää oman onnensa nojaan. Vaan nyt ajan takaa juuri tuota kysymystä, että milloin on aika huomata, että nyt ei enää voi hoidoilla muuten auttaa, kuin tukemalla ihmistä viimeisillä hetkillä. Kuolisitko sinä mieluummin tutussa paikassa, tuttujen ihmisten keskellä vaiko kiireisellä akuuttiosastolla, outojen hoitajien hoitamana, letkuihin sidottuna? Etenkin, jos tuo letkutus johtuisi juuri siitä, että et enää halua/pysty nielemään ja syömään.
Jo lääkintöhallituksen aikaan annettiin terminaalihoito-ohjeet, joissa todettiin, että esim.nenämahaletkun laittaminen ruokahaluttomuustapauksessa on hoitovirhe. Sellaisia ei siis aikaansa seuraavissa laitoksissa edes ole kuin akuuttitilanteissa.
Aikaansa seuraavat gerontologit selvästi ilmaisevat kantanaan, että vanhukselle annetaan ruokaa ja juomaa, sen minkä vapaaehtoisesti suuhunsa ottavat. Ruokaa ja nestettä pitää tarjota, mutta kukaan ei voi pakottaa vanhusta nielemään.
Ainakin dementian edetessä tulee vaihe, että vanhus ei tunne nälkää eikä janoa. Silloin annetaan vähäsen, se mikä menee ja vanhus ikäänkuin itse ratkaisee tilanteensa. Jos sydän on hyvä, näin voi jatkua kuukausiakin muutamalla lusikallisella eläen, mutta ei kai kukaan niitä voi vanhukselta kieltää.
Itse olen kärsinyt kovista kivuista yli 10 vuotta, siis todella kovista, mutta en silti halua vielä kuolla, eikä kukaan ole selkeästi kuoleman vaihtoehtoa tarjonnutkaan, vaikka lääkkeeni tulevat aika kalliiksi.
Miltähän mahtais tuntua saada tommonen kovanaama hoitamaan itseään avuttomana vanhuksena.
Koppava kaikkitietävä kylmäkiskoinen besserwissi.Huhuh.
Saanko kysyä, miksi jatkuvasti haukut meitä hoitajia täällä?
Me teemme työtämme niissä puitteissa, joihin yhteiskunta meidät on palkannut työtämme tekemään. Onko meidän vikamme, että Suomi ei välitä vanhuksistaan? Miksi syyllistät meidät, jotka monesti sydämellisinä, auttamishaluisina ihmisinä ovat valinneet hoitoalan ammatikseen?
Sinulla on NIIN negatiivinen ja inhottava sävy viesteissäsi, että väkisinkin herää kysymys: Mitä sinulle on tapahtunut?
Julistat suu vaahdossa (nimimerkkikin kertoo jotain) kuinka inhimmillinen olet. Puhut kuin ruuneperi siitä kuinka meidän hoitajien pitäisi pitää vanhusta kädestä kiinni ja antaa rajattomasti aikaa jutteluun yms.
Olen samaa mieltä. Harmillista vain, että mahdollisuutemme ovat rajatut.
Mitä sinä oikeasti TIEDÄT vanhustenhoidosta? Arvostelet kärkkäästi, mutta mitä SINÄ voisit tehdä maamme vanhusten hyväksi? Tulisitko tänne meidän laitokseemme tekemään vapaaehtoistyötä, ja keventämään meidän työtaakkaamme? Tulisitko REALISTISESTI kokemaan hoitotyön arjen?
Jos sinulla on muutama yksittäinen kokemus kurjasta, inhottavasta kusipäähoitajasta, niin antaako se sinulle oikeuden leimata meidät kaikki loput, jotka teemme varmasti parhaamme?
On hienoa, kun olet tuollainen humanisti ja idealisti, mutta se ei riitä!
Kouluttaudu hoiva-alalle ja ryhdy radikaaliksi sen sijaan että täällä anonyyminä irvit.
Kommenttisi osoittaa ettei sinulla ole minkäänlaista käsitystä vanhustenhoidosta, muutenkaan kirjoituksissasi ei ole koskaan mitään rakentavaa.
Et edes ymmärrä että hoidon tulee olla tavotteellista, etkä tajua sitäkään että resurssit ovat rajallisia.
Mikähän itse olet ammatiltasi, olisi kiva tietää. Voitaisiin kaikki porukalla ruveta arvostelemaan sinun ammattikuntaasi, vaikka meillä ei olisi siitä mitään käsitystä.
No se hyvä puoli kirjoituksissasi on ettei kukaan niihin usko kuitenkaan.
Minäkin olen hoitaja, ajatella miten erilaisia me hoitajat olemme ja miten eri tavoin suhdautumme työhömme.
Minä teent työtä mielelläni, en valita resurssipulaa vaan teen sen niin hyvin kuin vain voin,
Minusta vanhat eivät ole mitenkään vastenmielisiä, niinkuin täällä muutama hoitaja on vanhuksiin asennoitunut.
Erona on että minä olen oikealla paikalla työssäni, sitä eivät kaikki hoitajat ole.Erityisesti eivät tämän palstan tekohoitajat, joilla ei juurikaan näytä olevan todellisen hoitotyön kokemusta vanhustenhoidossa.
Ja karmeita hoitajiakin on olemassa, en ole yleistänyt ollenkaan milloinkaan.
Tosiasia nyt vaan on ett heitä karmeita hoitajiakin on vaikka millä mitalla.
Näkeehän sen vähänkin viisas keneen täällä kannattaa uskoa keneen ei.
Olen muuten hoitaja myös.
Oletko siinä luulossa että sinusta tuee hyvä hoitaja vain siksi että olet hoitoalalla, jossa sinä puheistasi päätellen et taida ollakaan, senkun vaan soitat suutas täällä aikasi kuluksi.
Voi olla. Mutta uskottavuutesi ainakin kärsii noista aika epärealistisista ajatuksistasi ja vaatimuksistasi. Sekä yksioikoisista sekä yksipuolisista mielipiteistä esim. vanhuksen masennuksen syistä ja aiheuttajista. Puhumattakaan hyökkäävästä asenteestasi...
Jos tämä kaikki olisikin niin simppeliä, mutta kun ei ole.
Koita vähän joustaa, ehkä siinä olisi jotain jujua. Ja alku paremman tasoiselle keskustelulle.
Enpä tiedä, välillä juttusi on ihan ok, ja sitten heti pompsahdat jotenkin ihan ulalle koko jutusta... miksi?
Jokainen keskustelee omien kokemuksiensa pohjalta, on vähän vaikeaa keskustella muulla tavoin kuin omana itsenään.
Ja taistelen vanhusten ja heidän omaistensa oikeuksista, en ole täällä vain miellyttääkseni
muita.
täällä palstalla on onneksi yhtä merkittävää "taistelua" kuin hyttysen paska valtameressä. Luuletko tosiaan, että puhumalla paskaa täällä saat jotain aikaiseksi? salli mun nauraa
Ihan totta kyllä.
En sitä kiellä, etteikö täällä jokainen keskustele omien tietojensa ja kokemustensa pohjalta. En tarkoittanut sitä äsken.
Enkä tarkoita, että täällä pitäisi miellyttää muitakaan.
Kysyinkin, että miksi olet niin kovin ehdoton, välillä mustavalkoinen ja joustamaton. Tiedäthän itsekin, ettei esim. masennuksen aiheuttaja ole pelkästään rakkauden ja hellyyden puute. Tai, ettei missään ole sellaista vapaaehtoisten rintamaa, joka tulisi hieromaan vanhuksia tai kävelyttämään (meillä ainakin käy joka toinen viikko yhtenä päivänä, sekin porukka on aina vaan pienempi ja pienempi...harmi). Tuo miten puolustat vanhuksia henkeen ja vereen on ihailtavaa. Helposti kuitenkin väität, että kaikki muut haluavat vanhuksille päinvastaista. Sehän ei ole totta. Meitä on ihan palkkatyössä vanhustenalalla ihmisiä, jotka arvostamme vanhoja ihmisiä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että unohtaisimme kaiken muun elämän työmme vuoksi. Eikä se tarkoita myöskään, sitä, että elvyttäisimme aina uudelleen ja uudelleen liki satavuotiasta arvokasta ihmistä. Haluaisinkin kuulla sinun kerrankin vastaavan tuohon kysymykseen, jonka olet joka kerta jättänyt oikeasti vastaamasta, että millä tavalla vanhus saa mielestäsi kuolla? Mikä on sinun mielestäsi vanhan ihmisen luonnollinen kuolema?
Taisi olla ihan turha kysyä...(mahdatko taaskaan vastata itse kysymykseeni), mutta kysyinpä kuitenkin.
Mainitsin myös kivun esimerkiksi masennuksen aiheuttajaksi, se että sairaudet tuottavat masennusta on minulle itsestään selvää.
Tunneperäiset puutteet tosin eivät näy samalla tavoin, kuten yksinäisyys ja hellän kosketuksen puute.Siksi korostan näitä syitä masennuksen aiheuttajina.
Luonnollinen kuolema on sellainen, että jokainen vanhuksen tunteva omainen tietää ja tajuaa että on tehty kaikki voitava.
Jos omainen näkee, että ollaan menossa siihen suuntaan että kun tulee keuhkokuume tai muu infektio, niin ei tehdä mitään vaan odotetaan vain että vanhus tulee niin huonoon kuntoon ettei enää ole mitään tehtävissä, ei tällainen menettely ole minusta kuvaelma luonnollisesta kuolemasta.
Vanhustenkin sairaudet ja tulehdukset on asianmukaisesti hoidettava.
Nykyisin tehdään väärässä järjestyksessä näitä hoitotoimenpiteitä tai jätetään tekemättä, vaikka olen nähnyt vanhuksia jotka tulehduksista selvittyään elävät vielä monta vuotta ja iloitsevat elämästäänkin.
On tärkeää valita tie, joka on eettisestikin hyväksyttävä, eikä riehaantua saattamaan päiviltä vanhuksia vain siksi että se on niin helppoa, ainakin silloin, kun vanhuksella ei juuri vierailijoita käy.
Sallin silti sinun nauraa, ole hyvä vain.
Jokainen pisara valtameressä on vettä.Niistä koostuu kokonainen meri.
Huh helpotus tosiaankin. Sain jutuistasi sen kuvan, että mielestäsi on aina vain laitettava tippa ja antibiootit sitä kautta, vaikka vanhus olisikin jo selvästi väsynyt ja omaisetkin sitä mieltä, että on aika vain antaa suun kautta se mitä pystytään. Sain sen vaikutelman jutuistasi nimittäin, että kaikki on vaan pidettävä hengissä, vaikka olisi jo aika antaa periksi sille vääjäämättömälle tosiasialle, että kuoleman aika on tullut.
Suo anteeksi.
oletko olevinas hauskakin. Silloin kun vanhusta hoidetaan oikein ja nostetaan joka päivä istumaan samalla jotain kivaa rallia hyräillen ei edes tule mitään keuhkokuumeita tms. mutta kun hoitajat ei nosta edes pöntölle; kyllä sänkypotilaankin on saatava käydä pöntöllä, se on sitä elämänlaatua!!
En muuten piruillut. Enkä ollut olevinani edes hauska.
Toki sellaisia vanhuksia nostetaan pöntölle asioilleen ja g- tuoliinkin istumaan, jotka siinä pysyvät. Tottakai! Vatsakin toimii kaikkein parhaiten istuma- asennossa. Vaan on vanhuksia, jotka eivät enää pysy istumassa, eli pyörtyvät noin minuutin istuma- asennon jälkeen.
Työskentelen isolla pitkäaikaisosastolla, ja totta tosiaan sattuu tuommoinen paha yleistäminen ettei muka nosteta!!!!!!!! Mur vaan sulle!
Meillä on tosiaankin 50 asukasta, ja heistä 4 viedään suihkupaareilla suihkuun. Yksi, koska omaiset ovat ehdottomasti kieltäneet istuma- asennot. Toinen, koska pyörtyy tosiaankin heti istuma- asentoon jouduttuaan (tämä alkoi hänellä ihan yhtäkkiä, vaikka oli "istutettu" säännöllisesti).Kolmas, koska hän ei pysy liukkaalla suihkutuolilla, koska kiemurtelee niin paljon (muuten kyllä "istutetaan").Neljäs, koska on kehitysvamman seurauksena jäykistynyt niin pahasti, ettei liukkaalla suihkutuolilla kertakaikkiaan pysy (istuu kyllä muuten). Joten en taaskaan tajua tuota kommenttiasi. Meillä kuitenkin vanhukset välillä sairastuvat keuhkokuumeeseen, koska niellessään ruokaa nielemisrefleksi on heikko, ja ruokaa joutuu näin keuhkoputkeen, ja siellä aiheuttaa tulehduksen. Toki heitä hoidetaan, ihan niillä keinoin mitä meillä on mahdollista. Meillä ei ole mahdollista antaa i.v. -hoitoa. Sitä varten pitää vanhus sitten siirtää toiseen laitokseen.
Mitä ihmettä sinulla on oikein kaikkia vastaan? Nytkin vastasin mielestäni erittäinkin asiallisesti, ja sain vastaukseksi mokoman syyllistävän (ja täysin aiheetta) kommentin. Joutaisit kommunikointikykysi kanssa kyllä jollekin kurssille. Jos tuollainen olet työssäsi, en ihmettele, jos olet napit vastakkain siellä. Onneksi et ole meillä töissä!
Kiitos ja näkemiin.
Sain tästä "keskustelu"palstasta tarpeekseni. Pelkkää tekopyhää ja pätemisentarpeesta kärsivää jonninjoutavaa riitelyä, joka ei edes johda mihinkään.
fuck, mikä PÖLJÄ!!!!
"Silloin kun vanhusta hoidetaan oikein ja nostetaan joka päivä istumaan samalla jotain kivaa rallia hyräillen ei edes tule mitään keuhkokuumeita tms. mutta kun hoitajat ei nosta edes pöntölle; kyllä sänkypotilaankin on saatava käydä pöntöllä, se on sitä elämänlaatua!!"
Kyllä oikeita, kokeneita konkarihoitajia naurattaa! ((: ((: Täällä naureskellaan sun mielettömän fiksuille ideoille oikein porukalla!
Et tulisi meille luentoa pitämään?
Häirikkö vauhdissa.
Ei näytä taas sulla olevan mitään viisasta tekemistä.
Tuon riitelytaidon vuoksi kyllä tänne sopisit.
Yleensä tämä hoitopäätös tulee omaisilta. Vaikka läheinen vanhus on kuinka sairas ja haluaa kuolla, omaiset haluavat pitää hänet hengissä millä keinolla hyvänsä. Yksi asia pitää potilaan puolta. Kunnosta riippuen annettava dnr-päätös antaa vanhukselle sen päätösvallan, mitä hän ehkä kaipaakin.
DNR - päätös ei takaa vielä mitään. On näitä DNR - päätöksellä olevia potilaita kuolevina lähetetty erikoissairaanhioitoon (lääkärit eivät uskalla olla lähettämättä - yhteiskuntamme on niin amerikkalaistunut, että pieraisustakin väärään aikaan nostetaan haasteita), josta he sitten palautetaan vedoten juuri potilaan erittäin huonoon tilaan ja ennusteeseen, hyvä etteivät ole ambulansssiin kuolleet.
Hoitotahdotkin ovat vähän niin ja näin..omaisten ollessa pällepäsmärinä ja häärimässä osastolla.
Miten joku hölmö voi edes kuvitella, että hoitohenkilökunta voi taata laadukasta loppuelämää kenelekkään ja miten voidaan vaatia tuollaisia mahdottomuuksia keneltäkään?
Miten toinen nainen voi vaatia toiselta naiselta kakkojen korjaamisia ja pissavaippojen vaihtamisia, kun häthätää suostuu tekemään sen omille lapsilleenkaan, kun on niin kiire kehittyä ja menestyä työelämässä?
Vaan näinhän se on. Tämänkin yhteiskunnan verotulot ja "hyvinvointi" on revitty pienipalkkaisten naisten selkänahasta.
Sillä aikaa kun hienostonaiset käyvät hastavassa työssä, kouluttautuvat ja kehittävät itseään saaden ja taaten itselleen henkisesti ja aineellisesti rikkaan elämän, toiset alistetut pienipalkkaiset naiset pesevät ja pyyhkivät lasten ja vanhusten kakkapyllyjä, lukevat satuja, nukuttavat ja hoivaavat.
Näiden uranaisten tulsi polvillaan kiittää uhrautujia, mutta näinhän ei ole. Ollaan tyytymättömiä ja vaaditaan hammasvälien tikkupuhdistuksia ja genitaalialueiden hinkkausta (seksuaaliset tarpeet tulee myös tulevaisuudessa tyydyttää?)ja ties mitä kaikkea muuta.
Eli kuntapuolen naiset tulevat olemaan todella sitä orjakastia sanan varsinaisesa merkityksessä, sutenööreinä toimien demarit, kommunisti ja kokoomus, keskusta ja vihreät..ja monet muukin.
Kun yhteiskunta ulkoistaa kurjuuden ja epämielyttävyyden, pakkovelvollisuudet - kun ketään ei voi jättää hoitamattakaan - sen jäsenten omat kodit ja kadut siistiytyvät ja elämä selkiytyy, yhteiskunnan orjapuolella taas tilanne kurjistuu.
Palkkkoja ei nosteta ja yksityisplveluiden käyttöönoton seurauksena kunnille jää hoidettavaksi se rapa-aines, jota kukaan muu ei huoli ja joiden tuleva elämisenlaatu on huippua- vai onko juopot, narkkarit tai muut koskaan välittäneet hammasväliensä puhdistuksista, vaippojensa kuivuudesta muusta puhumattakan?
Eli tavalliset - siihen asti hyvinvoivat naiset - joutuvat elämänsä vastenmielisempään ja rankempaan tehtävään kuin koskaa.
Tämä tehtävä tulee rapauttamaan ja sairastuttamaan sadat naiset nin henkisesti kuin fyysisestikin. Mutta pääasia on, että MUUT ihmiset voivat hyvin. Tekisi mieli kehoittaa joukkoitsaria kaikille hoitoalan naisille, muta se on rikos?!
Joko sinä nyt vaihdat työnantajaa tai alaa, ja teet sen pikaisesti, muuten sinua odottaa kurja kohtalo.