Fingridin sivulta http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman-tila/Sivut/default.aspx ilmenee, että Suomen oma sähköntuotanto ei riitä kattamaan kulutusta. Tarvitaan tuontia eikä tuulivoimasta ole mitään apua tässä tilanteessa. On kylmä, on pakkanen ja tuulivoiman tuotanto on NOLLA megawattia.
Kansa alkaisi palella, jos muita energiamuotoja ei olisi käytettävissä.
Kansa alkaisi palella, jos muita energiamuotoja ei olisi käytettävissä.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Tätähän on yritetty ennenkin kertoa. Kun Suomessa on oikein kylmä, täällä on myös tyyntä eikä tuulimylly pyöri. Silloin sähkö on tehtävä jotenkin muuten. Tarvitaan varavoimaa, jonka rakentaminen maksaa. Jokainen tuulivoimala tarvitsee siis apumoottorin.
Tuuliwatin sivuilla on lukemat heidän myllyistään http://www.tuuliwatti.fi/index.php?id=12187. Tuollainen 4 m/s tuuli ei vielä riitä pyörittämään myllyjä. Runsas 1 MW menee lämmitykseen.
Tuulisähkön ostajailla on varmaankin aika kylmää ja pimeää kun sähköä ei ole käyttettävissä.
Siis jos kerran sähkön tuotantoa ei ole niin eihän silloin voi toimittaa sähköä asiakkaillekaan.
Niin että vastuullinen sähkölaitoshan tietysti katkaisee tälläisessa tilanteessa sähköt tuulisähkön ostajilta.
Taitaa vastaaja/stuxnetillä olla sähköt poikki kun tuulivoimaa ei olekaan nyt tarjolla.
juuri äsken, kun vilkaisin, oli tuulivoimaa 152 megawattia tarjolla, taisi olla 23.12 tullut päivitys. Onkohan fingridillä systeemit seonneet, en ole kertaakaan nähnyt noin suurta lukua. Mikäli tuo nyt on totta, niin onpahan melkoista huojuntaa tehoissa, ensin ei mitään ja seuraavana päivänä virtaa puskee jo piuhat punaisina.
hetkinen, kyllä tuo lukema paikkansa taitaa pitää. Infosta kun vilkaisin, on fingridin mittausten piirissä olevien tuulihärryköiden määrä noussut, vielä alkutalvesta piiriin kuului vain kolmannes, nyt jo puolet, eli noin 150 mw. Painavat siis kerrankin täysillä, kun niitä tarvitaan.
Tuota ihmettelen, miksi Fingrid ei ilmoita maan koko tuulivoimantuotantoa. Eiköhän ne syötä verkkoon kaikki isot myllyt. Esim. Tuuliwatti näyttäisi olevan poissa Fingridin lukemista. Fingrid tietää tarkalleen naapurimaiden tuulivoimatuotannon mutta ei omaa!
"Painavat siis kerrankin täysillä, kun niitä tarvitaan."
Pakkasten lauhduttua painavat minkä painavat.
Vielä pari päivää sitten todellisen tarpeen aikana seisoivat kuin seinäkello.
Jospa Fingrid saisi joskus kaikki myllyt tilastojensa piiriin
niin jokainen voisi nähdä kulloisenkin tilanteen reaaliajassa.
Tuulivoimatehoa oli vuoden 2013 lopussa 448 MW
http://www.stul.fi/Default.aspx?id=46911
Missäs on nyt ne aparaati joilla sähkö tuli kun myllyt ei pyörineet.
"- Viime vuonna tuotettu tuulivoima esti 544 miljoonan hiilidioksidikilon synnyn. Sillä on merkitystä ja se on saavutus, josta on mukavaa kertoa omille lapsillekin, Suominen jatkaa."
Oikeasti tuulivoima ei estä grammankaan vertaa co2 syntyä. Teoriassahan voidaan laskea mitä milloinkin halutaan.
Tuulivoima toimii vesivoiman parina. Erityisesti kuivina aikoina vesivoimasta on säätövoimana pulaa. Kun tuulivoimalat pyörivät, ei tarvitse juoksuttaa vettä niin paljoa ja sen pinta voidaan jättää korkeammalle. Eli vaikkei just kaikkein kovimmalla pakkasella tuule, on vesivoimaa enemmän reservissä eikä hiilivoimaa tarvita yhtä paljoa.
Vesituulella on ihan hukassa tuo säätövoiman käsite. Sehän on sellaista sähköntuotantoa jota voidaan tarpeen mukaan lisätä ja vähentää. Tuulivoiman säädettävyys on mahdollisimman huono, se on etuoikeutettua satunnaissähköä joka lisää säätö- ja varavoiman tarvetta. Tuuli- ja vesivoima toimivat parina kuten isäntä ja orja.
" Erityisesti kuivina aikoina vesivoimasta on säätövoimana pulaa. "
Entäs jos kuivina aikoina ei satukaan tuulemaan. Mistäs silloin saadaan säätövoimaa?
Tuulivoimalla ei ole Suomen olissa mitään merkitystä. Tuulisähkön osuus Suomen sähkön kulutuksesta on nyt yksi prosentti. Hyvä niin, eipähän tarvitse huolehtia mistä säätövoimaa tuulisähkön satunnaisille, suurille vaihteluille, kun tuulisähkön osuus on noin olematon.
No siis millaisesta rautalangasta tämä pitää vääntää... Kuiva kausi tarkoittaa kuivaa kevättä tai kesää, mikä painaa järvien veden pinnan alas ja kuivattaa jokien virtaamat. Siis kyse ei ole viikosta vaan monen kuukauden vähäsateisesta ajasta. Suomessa kun sademäärä on esim. Norjaan verrattuna pieni. Tuulisumma täällä eri vuosina on kuitenkin suunnilleen sama. Säätövesivoimasta on pulaa kuivina kesinä ja sitä joudutaan korvaamaan hiilellä. Jos on käytössä tuulivoimaa saadaan juoksutusta siirrettyä niihin ajankohtiin, milloin siitä on eniten hyötyä.
Homma toimisi jos meillä olisi pumppuvoimalaitoksia niin että voitaisiin runsaan tuulivoiman ja pienen kulutuksen aikana pumpata vettä vesivoimalaitoksen yläaltaaseen. Mutta kun ei ole. Tuulivoima kun on satunnaista ja etuoikeutettua, ei sillä voi millään järkevällä tavalla säästää säätövoimaa, päinvastoin se lisää säätö- ja varavoiman tarvetta.
Fingrid nyt;
" Tuulivoima (osa arvioitu) 34 MW
- Muu tuotanto (arvio) 85 MW"
Tyypillinen tilanne. Tuulivoiman osuus Suomen sähkön kulutuksesta alle 1 %.
Tuulivoimalla ei ole Suomen oloissa todellista merkitystä.
nyt tuulta peräti 11-mw. Aamulla joskus puoli yhdeksän maissa oli muistaakseni 7-mw. Tuossa viime viikolla, kun oli lauhaa, tuulista ja kulutus alhaalla, oli suurin huomaamani lukema 304-mw. Tyypillistä tuulivoiman käyttäytymistä siis. Kun kulutus on pientä, härdellit painavat menemään täysillä ja kun kulutus kasvaa ne hyytyvät.
Aika iso ero sähkön hinnassa nyt: Suomessa 56 €/MWh, muualla Skandinaviassa 27 €/MWh. Pohjanmerellä on paljon tuulta mutta ei Pohjanlahdella. Ruotsi vie peräti 4600 MW, siitä puolet Suomeen ja puolet Keski-Eurooppaan. Eipä paljon auta kotimainen tuulivoima nyt. Nyt saadaan 500 MW nimellisteholla aikaiseksi vajaat 20 MW. Vaikka olisi 3000 MW niin kuin on kaavailtu vuonna 2020 olevan, tuottaisi se tässä tilanteessa vain 100 MW eli nelisen prosenttia tämänhetkisestä sähkön tuonnista.
Kun muualla Skandinaviassa tuuleksii kohtalaisesti Suomen tuulimyllyt seisoo kuin seinäkello. Suomi ei ole tuulivoimalle otollinen maa.
http://www.wunderground.com/maps/eu/WindSpeed.html
nyt tuulivoimaa 239 mw! Kevyttä tehojen heittelyä havaittavissa. Onneksi sitä ei ole enempää, muuteo ei voisi todeta, kuin:"voi sähköverkkoparkaa."
Milliwatteja vai megawatteja?
Tuolla tuotantoteholla ja voimassa olevilla sähköhinnoilla verorahoja palaa n. 18 000 €/h.