Teksti tähän aikaan. Juuri meille.
Matt. 25: 1-13
Tämä on Jeesuksen antama kuvaus taivasten valtakunnasta viimeisinä aikoina. Se on oleva kuin hääjuhlaan valmistautunut, palavin lampuin sinne rientävä kymmenen neitsyen parvi.
Paavali sanoo [seurakunnasta]: "Minä olen kihlannut teidät miehelle, yhdelle ainoalle Kristukselle, asettaakseni Kristuksen eteen puhtaan neitsyen." Kristuksen omina, hänelle kuuluvina he eivät enää elä tämän maailman saastassa eivätkä omassa vanhurskaudessa. He ovat valmistuneet häitä varten. Kasteessa hääpuku on jo heidän ylleen puettu. Paavali sanoo: "Niin monta kuin teitä on Kristukseen kastettu, te olette Kristukseen pukeutuneet." Joka päivä he uskossa pukeutuvat tähän kasteen ihanaan pukuun. He tietävät, ettei näihin häihin voi tulla mihinkään muuhun pukuun puettuina. He ovat puhtaita Kristuksessa ja maan saastasta luopuvia. Sen tähden he ovat neitsyitä.
Tämä kuvaus ilmaisee meille erään viimeisiä aikoja koskevan vakavan asian. Silloin tarvitaan lamppuja. Se osoittaa, että silloin on pimeää. Taivasten valtakunnalla on aina, mutta varsinkin silloin, pimeät ajat. Eikö näytäkin siltä, että nämä keskiyön pimeät tunnit tulevat yhä lähemmäksi? Kun saarnatuoleissakin alkaa seisoa miehiä, jotka kieltävät Jumalan sanan ehdottoman arvovallan, kun taivasten valtakuntakin esitetään vain tähän maailmaan kuuluvana asiana, kun yhteiskunnallisten olojen parantaminen esitetään oikeana taivasten valtakunnan evankeliumina. Ja kun yhä enemmän sana rististä, sana sovintoverestä, sana ihmisten syntien rangaistuksen kärsimisestä Jeesuksen sovintokuolemassa alkaa olla hullutusta itse sananjulistajille, kun eräällekin heistä sana Jeesuksen verestä, kuten hän sanoi, "kuin takertuu kurkkuun", eikö silloin vedetä pimennysverhot niiden ikkunain eteen, joista valon pitäisi majakkavalona loistaa pimeydessä harhaaville. Ja kun ajattelemme siveellistä villiintymistä, mikä ainakin tähän asti on vallinnut keskellämme, juoppoutta, haureutta, avioeroja, lihallisten huvitusten nälkää, minkä tyydykettä ei ole puuttunut, niin eikö ole pimeää? ( ote Tamminen)
Matt. 25: 1-13
Tämä on Jeesuksen antama kuvaus taivasten valtakunnasta viimeisinä aikoina. Se on oleva kuin hääjuhlaan valmistautunut, palavin lampuin sinne rientävä kymmenen neitsyen parvi.
Paavali sanoo [seurakunnasta]: "Minä olen kihlannut teidät miehelle, yhdelle ainoalle Kristukselle, asettaakseni Kristuksen eteen puhtaan neitsyen." Kristuksen omina, hänelle kuuluvina he eivät enää elä tämän maailman saastassa eivätkä omassa vanhurskaudessa. He ovat valmistuneet häitä varten. Kasteessa hääpuku on jo heidän ylleen puettu. Paavali sanoo: "Niin monta kuin teitä on Kristukseen kastettu, te olette Kristukseen pukeutuneet." Joka päivä he uskossa pukeutuvat tähän kasteen ihanaan pukuun. He tietävät, ettei näihin häihin voi tulla mihinkään muuhun pukuun puettuina. He ovat puhtaita Kristuksessa ja maan saastasta luopuvia. Sen tähden he ovat neitsyitä.
Tämä kuvaus ilmaisee meille erään viimeisiä aikoja koskevan vakavan asian. Silloin tarvitaan lamppuja. Se osoittaa, että silloin on pimeää. Taivasten valtakunnalla on aina, mutta varsinkin silloin, pimeät ajat. Eikö näytäkin siltä, että nämä keskiyön pimeät tunnit tulevat yhä lähemmäksi? Kun saarnatuoleissakin alkaa seisoa miehiä, jotka kieltävät Jumalan sanan ehdottoman arvovallan, kun taivasten valtakuntakin esitetään vain tähän maailmaan kuuluvana asiana, kun yhteiskunnallisten olojen parantaminen esitetään oikeana taivasten valtakunnan evankeliumina. Ja kun yhä enemmän sana rististä, sana sovintoverestä, sana ihmisten syntien rangaistuksen kärsimisestä Jeesuksen sovintokuolemassa alkaa olla hullutusta itse sananjulistajille, kun eräällekin heistä sana Jeesuksen verestä, kuten hän sanoi, "kuin takertuu kurkkuun", eikö silloin vedetä pimennysverhot niiden ikkunain eteen, joista valon pitäisi majakkavalona loistaa pimeydessä harhaaville. Ja kun ajattelemme siveellistä villiintymistä, mikä ainakin tähän asti on vallinnut keskellämme, juoppoutta, haureutta, avioeroja, lihallisten huvitusten nälkää, minkä tyydykettä ei ole puuttunut, niin eikö ole pimeää? ( ote Tamminen)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mitkä ovat sitten ne lamput, joiden valossa nämä neitsyet kulkevat? Psalminkirjoittaja sanoo Herralle: "Sinun sanasi on minun jalkaini kynttilä ja lamppu minun tielläni." Pietari sanoo: "Sitä lujempi on meille profeetallinen sana, ja te teette hyvin, jos otatte siitä vaarin niin kuin pimeässä paikassa paistavasta kynttilästä, kunnes päivä valkenee ja kointähti sydämissänne koittaa." Niillä, jotka ovat matkalla häihin, on tämä lamppu, sana, sen todistukset ikään kuin pitkää, pimeää tietä valaisemaan asetetut katulyhdyt. Sanan lupausten ja varoitusten viittomaa tietä he kulkevat.
Mutta ennen kuin näin voi tapahtua, on heidän sydämissään juuri sanan sytyttämänä eräs toinen lamppu syttynyt. On syttynyt se liekki, josta Emmaustien opetuslapset sanoivat: "Eikö meidän sydämemme meissä palanut, kun hän tiellä meitä puhutteli ja selitti kirjoitukset." On syttynyt uskon liekki. Kun sydämesi, niin kuin lampun sydän öljyyn, upottautui Jeesuksen veren armoon, kun Pyhä Henki maalasi sielusi silmien katseltavaksi Ristiinnaulitun tuskat ja sanoi: "Sinun tähtesi, sinun syntiesi tähden tämä on tapahtunut"; silloin syttyi uskon lamppu palamaan. Ja nyt kuljet pimeän piirittäessä sinua, mutta uskon lamppu palamassa ylkää vastaan. ( ote kirjasta-”Ristin ihme”)
"Ja nyt kuljet pimeän piirittäessä sinua, mutta uskon lamppu palamassa ylkää vastaan"
"Syntejä vastaan taisteleminen on elämän mittainen sotatila, mutta Kristukseen turvautuen me selviämme voittajina taivaaseen. Synnit voimme tunnistaa vain Jumalan sanan peiliä vasten. Sovituksen sanaa tarvitsemme peittämään näkemämme. Ydintä kohti kuljettaessa Jeesuksen kasvot kirkastuvat yhä selkeämmin armahtajan rakastaviksi kasvoiksi. Oma usko ja oma voima karisevat pois, meidät puetaan Jeesuksen vanhurskauden pukuun. "
Kirkastatko sinäkin Jeesusta?
." Kristuksen omina, hänelle kuuluvina he eivät enää elä tämän maailman saastassa eivätkä omassa vanhurskaudessa. He ovat valmistuneet häitä varten"
Taistelkaamme syntejä vastaan kaikki Herran omat.
amen.