Tulen lähes sairaaksi lukiessani tätä palstaa.
Provosointia on joka suuntaan ja en löydä mitään mistä olisi oikeasti apua. Oma työttömyys ja opiskelun seisonta tuntuu kolmesataa kertaa kurjemmalta kun täällä lukee sossupummiudesta ja muusta.
Olen ollut nyt pari vuotta toimeentulotuella, koska opintopisteet alkoivat harventua sen verran, ettei kela maksa enää opintotukea, ennen kuin saan taas pisteitä tietyn määrän kasaan. En todellakaan aio koko elämääni tuilla elää, mutta nyt ei ole muuta mahdollisuutta. Työn saanti ei ole mikään itsestään selvyys. Edes ns. "paskaduuneihin" ei pääse jos puuttuu jokin kriteeri, tai - kuten omassa tapauksessa - fyysinen kunto ei kestä liian raskasta työtä.
Pienellä paikkakunnalla ei ole paljoa töitä tarjolla, ja niiden saantia rajoittavat vielä sydänvika, masennus ja anniskelu- ja hygieniapassien puuttuminen. Työkokemusta on niukasti ja nyt kun opiskelu on tilapäisesti tauolla, työpaikkaa ei saa mistään taikaiskusta. Sellaisiakin ihmisiä on jotka ovat henkisen hyvinvoinnin puutteen vuoksi lähes toimintakyvyttömiä - itse olin lähes täysin apaattinen vuosia ennen kuin vihdoin romahdin.
En aio jäädä koko elämäkseni miksikään vapaarouvaksi, mutta kyllä v*tuttaa ihmisten asenne siihen että joudun elämään sossun turvin.
Kai tämäkin posti on provoisova tavallaan, mutta tulen todella ahdistuneeksi tällä sivulla. Taidan vastaisuudessa jättää lukematta kokonaan.
Provosointia on joka suuntaan ja en löydä mitään mistä olisi oikeasti apua. Oma työttömyys ja opiskelun seisonta tuntuu kolmesataa kertaa kurjemmalta kun täällä lukee sossupummiudesta ja muusta.
Olen ollut nyt pari vuotta toimeentulotuella, koska opintopisteet alkoivat harventua sen verran, ettei kela maksa enää opintotukea, ennen kuin saan taas pisteitä tietyn määrän kasaan. En todellakaan aio koko elämääni tuilla elää, mutta nyt ei ole muuta mahdollisuutta. Työn saanti ei ole mikään itsestään selvyys. Edes ns. "paskaduuneihin" ei pääse jos puuttuu jokin kriteeri, tai - kuten omassa tapauksessa - fyysinen kunto ei kestä liian raskasta työtä.
Pienellä paikkakunnalla ei ole paljoa töitä tarjolla, ja niiden saantia rajoittavat vielä sydänvika, masennus ja anniskelu- ja hygieniapassien puuttuminen. Työkokemusta on niukasti ja nyt kun opiskelu on tilapäisesti tauolla, työpaikkaa ei saa mistään taikaiskusta. Sellaisiakin ihmisiä on jotka ovat henkisen hyvinvoinnin puutteen vuoksi lähes toimintakyvyttömiä - itse olin lähes täysin apaattinen vuosia ennen kuin vihdoin romahdin.
En aio jäädä koko elämäkseni miksikään vapaarouvaksi, mutta kyllä v*tuttaa ihmisten asenne siihen että joudun elämään sossun turvin.
Kai tämäkin posti on provoisova tavallaan, mutta tulen todella ahdistuneeksi tällä sivulla. Taidan vastaisuudessa jättää lukematta kokonaan.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Opintopisteitä kerätään akateemisissa oppilaitoksissa, joissa on myös om opiskelijaterveydenhuolto. Niillä on kova painotus henkisessä hyvinvoinnissa, kun niin moni opiskelija ottaa stressiä opiskeluista.
Miksi siis et hakenut apua ajoissa, kun oli jo selvät merkit että ei jaska opiskella?
Hygieniapassin puute jos joku on silkka tekosyy. Se ei maksa juuri mitään (ja sossu voi maksaa jos työtilaisuuksia on), se ei vie aikaa merkittävästi (kurssi joitain tunteja) ja koe on helppo. Jos hygieniapassin puute pitää poissa töistä, niin sitten se pitää hankkia.
Anniskelupassi lienee melko samanlainen, mutta en voi kokemuksesta sanoa joten vain arvailen
Provosointia on varmaan sellaiset hokemat, että "ota tarjottu apua vastaan"? Esim. just se opiskelijaterveydenhuolto. Jos kerran jo akateemisella tasolla opiskelet, luulisi sinun jo yleissivistyksenkin kautta tietävän, mikä edistää psyykkistä hyvinvointia. Esim. liikunta on hyväksi, joten miksi et hyödynnä opiskelijoiden saamia alennuksia ja opiskelijoille erityisesti järjestettyjä liikuntatilaisuuksia?
Miten menee yksiin pienellä paikkakunalla asuminen ja akateemiset opinnot?
Miten menee yksiin, että hygienipassittomuus olisi jotenkin esteenä työnsaannille, kun sossu tosiaan sen lyhyen koulutuksen varmasti kustantaa, jos sen kautta olisi töitä tarjolla.
Ja sydänvika? Onko sulla synnynnäinen sydänvika, vai oletko pilannut terveytesi itse valitsemalla epäterveelliset elämäntavat.
Vali-vali-vali. En voi tehdä sitä enkä tätä, ei oo ruokaa, en voi ostaa terveellistä ruokaa, palellun kotonani kun ei ole sähköä, jne. jne. Palsta täyttyy valittajista, joista suurimmalla osalla on AINA ollut mahdollisuus järkeviin valintoihin, mutta niitä ei ole tehty.
Vali-vali-vali
Ei köyhäl oo vara ostaa terveelustä ruokaa. Kyl se halpis tarjous makkara ja ranskikset on pää asiallinen syämäpuoli. Ei kerros talos voi kilpailutaa sähköö. Ja liikunta harrastukset vasta kalliita on! Varsinkin kuntosali ja uima hallikin maksaa eikä pakkasella ees voi lenkille mennä. Näin nyt vain on.
Kyllästyttää mutkun musta tuntuu aiheiset kirjoituksen, kuten sinun äskeinen kirjoituksesi. "Kyllä sossu varmasti kustantaan,.." ja kaikki muut olettamukset ilman todellisuuspohjaa.
Lässytilää "Aina on ollut mahdollisuus" ja muuta shaissea.
Tälläkin palstalla on aivan lähiakoina selvästi osoitettu, että köyhällä on tosiaankin varaa ostaa terveellistä ruokaa. Sieltä vain hakemaan ohjeita, jos oma polla ei siihen riitä.
Esim. ulkona kävely on aika helkutin halpaa liikuntaa. Mikä teitä estää kulkemasta ulkona raittiissa ilmassa vaikka 2h päivässä? Kunto kohoaa ja mielialakin paranee. Lenkille VOi mennä pakkasellakin. itselläni on ilman lämmitykseen tarkoitettu yksinkertainen vehje, jonka ostin varmaan jo 10v sitten. Jos ei ole vehjettä, voi hengisytä helpottaa huivilla. kirpparilta saa sellaisen alta eurolla. MIKÄ VIELÄ VOISI ESTÄÄ LIIKUNNAN ULKONA ILMAISEKSI?
Kävelyn lisäksi toimeentulotukeen oikeutettu ja esim. sairaseläkeläinen saa halvemmalla lippuja esim. kunnan uimahalliin ja kuntosalille. Joskus on ihan erityisesti köyhille ja huonokuntoisille kunnan järjestämiä kuntokerhoja. Sisätiloissakin voi ihan itse jumpata. Kirjastosta saa ilmaiseksi dvd:llä jumppaohjeita. Kirjoissakin on ohjeita, jos ei satu oleen dvd:tä.
On täysin paskapuhetta, että köyhä olisi pakotettu löhöämään siellä sohvalla ja lihoamaan höttöruuasta.
Ja satun teietämään faktaan perustuen, että sossusta saa lisätukea näihin asioihin.
Passiivista valittajaa teitysti risoo, kun joku uskaltaa ja osaa sanoa tämän ääneen: se tosiaankin ON itsestä kiinni, valitseeko passiivisen valittajan roolin vai aktiivisen toimijan roolin.
Mä lähden muuten ihan pian lenkille, on niin hieno ilma ja aurinko paistaa. Ajattelitko sinä jäädä siihen sohvaan?
Tästä avun ajoissa hakemisesta ja muusta:
Tiedän etten ole ainoa joka syystä tai toisesta jättänyt hakematta apua esim. juuri terveydenhuollon kautta. Toisinaan ihminen ei itse tunnista omia oiretaan, joillain taas on kyse ylpeydestä tai asioiden vähättelystä. Toisinaan avun hakeminen taas tuntuu turhalta ja ihminen on passivoitunut henkisten voimien vähäisyydestä.
Itse olin jo teinivuosia selvästi masentunut, mutta kukaan ei ottanut minua vakavasti, kun yritin asiasta puhua. Ammattikorkean alettua jaksoin jonkin aikaa opiskelua, mutta sitten psyyke niin sanotusti vain antoi periksi. Nyt on suunnitteilla kuntouttava psykoterapia.
Sydänvika on synnynnäinen ja sen myötä kunnosta on ollut pakko oppia pitämään huolta lapsesta asti: fyysisestä kunnosta pidän huolta mahdollisuusten mukaan mutta masennus johtuu moninaisista, myös ulkoisista syistä. Liikunta ja yleinen aktiivisuuskaan eivät välttämättä luonnistu ihmiselta jolla on masennusta tai muu samankaltainen "tila".
Olen loppupelissä samaa mieltä: ihmisestä itsestään tuleeko hänestä passiivinen vai aktiivinen. Tällainen "päätös" ei aina vain ole helppo, koska siihen vaikuttavat jokaisen kohdalla monet erinäiset yksilölliset tekijät. Olen minäkin yrittänyt aktivoitua ja saada koulua taas käyntiin, mutta toisinaan tapahtuu yllättäviä takaiskuja.
Sen myönnän kyllä passittomuutta on vaikeampi kierrellä: en ole hankkinut koska silloin kun on ollut tarjolla esim koulun kautta kurssi, on aina ollut joku este.
Se ensisijainen syy, miksi tänne tulin alunperin avautumaan oli, että ärsyynnyn suunnattomasti kaikista oletuksista joita ihmiset täällä tuntuvat tekevän.
Ole ylpeä siitä et oot "sossusika". Mäkin olen, enkä koskaan aio mennä töihin.
TYÖ ON ORJILLE!!!
Nauran aina kun käyn ruokakaupassa pienellä palkalla raataville myyjille, vittu että ovat tyhmiä.
VAI NIIN