Nina Åströn vieraili esiintymässä Helluntaiherätyksen talvipäivillä viikko sitten:
http://www.youtube.com/watch?v=KVZYBYFyOo4
Pekka Simojoki oli myös taas kerran musisoimassa helluntailaisille:
http://www.youtube.com/watch?v=YZYbFk1qgeo
JEEEE!
http://www.youtube.com/watch?v=KVZYBYFyOo4
Pekka Simojoki oli myös taas kerran musisoimassa helluntailaisille:
http://www.youtube.com/watch?v=YZYbFk1qgeo
JEEEE!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tiedä sankareista, mutta nuo kirkolliset JEEEE!-höpönassut ne vaan jaksaa innostaa helluntaiherätyksen (=kirkon) johtoporukkaa - ja myös rivitasoa.
Tavallisia terve järkisiä Suomalaisia
Helluntailiike on jakaantunut hengellisen musiikin myötä ja rajalinjat kulkevat suunnillen Helluntaikirkko, Helluntaikansa ja perinteiset siltä väliltä.
Helluntaikirkko olisi varmaan halunnut tuoda Talvipäiville pitkäveteisen ylistysmusiikin, savukoneet ja muut, Helluntaikansa olisi taas halunnut Talvipäivien musiikin Hengellisestä laulukirjasta perinteisellä helluntailaisella säestyksellä. Yhdistyspohjaisille helluntailaisille olisi sopinut Hengellinen laulukirja, mutta muutama savukonekappale olisi voinut olla mukana.
Kun ei musiikin suhteen yhteisymmärrykseen olisi kuitenkan päästy, otettiin esiintyjät Helluntaiherätyksen ulkopuolelta.
Nina Åström, jonka levyjä Aikamedia on tuottanut muutaman kipaleen, oli viime vuonna Aikamedian vuoden muusikko.
Aikamedia on tuoytanut myös muutamia Ninan levyjä, jopa yhden kultaa myyneenkin. Hänen musiikkivastuunsa oli siis ikäänkuin luonnollista. Ehkä se sinusta tuntuu vieraalta. Minusta ei, eikä sekään, että mukana oli myös Pekka Simojoki, jonka lähes jokainen uskova tuntee omakseen.
Hyvin sopivat muusikkovastuulliset siis kuvioihin. Mutta ainahan sitä pitää keksiä jotakin negatiivista, eikö niin?
vielä rajalinjoista...
Nehän ovat samantyyppiset kaikkialla yhteiskunnassa. Tuskin sinun lapsesi koluavat sinun levyhyllyäsi? On myös normaalia, että ihmisillä on ylipäätään erilaisia makuja musiikin suhteen. Ei tarvitse olla helluntailainen tykätäkseen erilaisesta musiikista, kuin naapuri. Voi ÄHH, että on kireetä.
Helluntaiseurakunnissa esitettävästä musiikista on ollut paljon keskusteluja ja väittelyjä jo helluntaiherätyksen sisällä; Siitä millainen musiikki on soveliasta ja mikä ei. Aikaisemmin ei helluntaiherätyksessä edes hyväksytty "erilaista" musiikkia.
Olin pari vuotta sitten helluntaikirkkoseurakunnan sunnuntaikokouksessa. Siellä oli joku ylistysbändi säestämässä lauluja ja esittämässä omiaan. En tykännyt yhtään. Tuttuja hengellisiä lauluja ei pystynyt edes kunnolla yhteislauluna laulamaan, kun sovitukset olivat vaikeita, rock-bändille tehtyjä. Pastori sanoi, että nuoret muuten vieraantuvat seurakunnasta, jos heidän ei anneta soittaa "rock-disco -tyyliin". Onneksi luteriliaisssa jumalanpalveluksissa on käytössä pääosin urkusäestys ja perinteiset virret.