Enpä olisi uskonut vielä parikymmentä vuotta sitten että meikäläisestä innokkaasta penkkiurheilijasta tulee vielä koko kilpaurheilun ja eteenkin huippurheilun inhoaja. En tiedä onko tämä vain luonnollista kehitystä että nuori ihminen palvoo idoleita oman henkisen epävarmuutensa takia mutta elämänkokemuksen ja ympäröivän yhteiskunnan havaintojen perusteella alkaa myöhemmin kyseenalaistamaan muutamia ilmiöitä joita muu yhteiskunta pitää jopa suotavina.
Koko huippu-urheilun seuraaminen, supertähtien palvomisineen näyttää viittaavan tiettyyn samanlaiseen laumasieluisuuteen mitä oli havaittavissa vaikkapa natsien Nurnbergin puoluepäivillä, stalinismissa, hurmosliikkeissä tai vaikkapa Beatlesin ympäröimissä kiljuvissa laumoissa. Huippu-urheilun aseman Suomessa voisi vielä käsittää nuoren kansallisvaltion perspektiivistä käsin ("Suomi juostiin maailmankartalle") mutta että vielä EU-Suomessa moista älytöntä palvontaa jaksetaan harjoittaa - sitä minä en enää käsitä.
On jokseenkin selvää, ja tästä harvemmin puhutaan, että yleensä kaikkein älykkäimmät ihmiset ovat jo nuorena vähemmän kiinnostuneita kilpaurheilusta. Sen sijaan kilpaurheilulla on tapana vetää puoleensa keskinkertaisuuksia ja pahimmassa tapauksessa (esim. huliganismi) täysiä typeryksiä. Tähän hulluuteen lisäksi sijoitetaan valtavia summia mm. mainosrahaa jotka peritään viime kädessä kuluttajien kukkaroista.
Koko huippu-urheilun seuraaminen, supertähtien palvomisineen näyttää viittaavan tiettyyn samanlaiseen laumasieluisuuteen mitä oli havaittavissa vaikkapa natsien Nurnbergin puoluepäivillä, stalinismissa, hurmosliikkeissä tai vaikkapa Beatlesin ympäröimissä kiljuvissa laumoissa. Huippu-urheilun aseman Suomessa voisi vielä käsittää nuoren kansallisvaltion perspektiivistä käsin ("Suomi juostiin maailmankartalle") mutta että vielä EU-Suomessa moista älytöntä palvontaa jaksetaan harjoittaa - sitä minä en enää käsitä.
On jokseenkin selvää, ja tästä harvemmin puhutaan, että yleensä kaikkein älykkäimmät ihmiset ovat jo nuorena vähemmän kiinnostuneita kilpaurheilusta. Sen sijaan kilpaurheilulla on tapana vetää puoleensa keskinkertaisuuksia ja pahimmassa tapauksessa (esim. huliganismi) täysiä typeryksiä. Tähän hulluuteen lisäksi sijoitetaan valtavia summia mm. mainosrahaa jotka peritään viime kädessä kuluttajien kukkaroista.
Vastaukset 4
Vanhimmat
kuvittelepas, me ollaan eliittien freakshow, "huippa orjat" taistelee millä keinolla tahnsa vaan kun "SUURET RAHAT" on tiedossa, se on money talks bullshit runs... ja sl0nlst1 mediaa luoo maaginen stara auro noiden "huippu orjien" ymppäri jotta muu naiivinen kansalainen saa palvoa ja ostamaan naurettava adidas pukua, me ollaan niin eksysiisää että haeme "hyväsktyntä" jostain suosikki lauman liikkeestä et saadaksen tuntea olevan osan jostain-ei-mitään, Ollaan Collesseum klowneja ja RökkäfäIIär & Co nauraa muaahahahaaa....
Samoin, tunnen vastenmielisyyttä kaikkea kilpailua kohtaan..éhkä iän myötä viisastuu!
Olet ihan oikeassa, mutta tunnetasolla urheilun seuraaminen vain vetoaa moniin fiksuihinkin ihmisiin, tätähän on tutkittu ja esim. monilla miehillä jonkin jännittävän pelin seuraaminen saattaa nostaa testosteroni-pitoisuuksia ja aiheuttaa jopa myönteisiä terveysvaikutuksia!!!
Monet ihmiset varmaan kaipaavat jonkin toimistotyön vastapainoksi jotain vähän primitiivisempää meininkiä jossa voi myös kokea asioita tunnetasolla paljon voimakkaammin ja kokea olevans elossa voimakkaammin kuin jossakin tavallisessa työssä voi.
Tuota sontaa onkin sitten tarjolla tuutin täydeltä, mutta eipä aio meikäläinen tollottaa sen paremmin Putinin kisoja kuin pallon potkimista. Jääkiekosta nyt puhumattakaan. Vaaleissa ei äänestä taatusti poliitikkoa joka on kova urheilun ystävä.