Mistä sprayhood?

Meillä on nivelet alumiinista. Huono ratkaisu, murtuvat ilman ennakkovaroitusta. Kaksi mennyt, ensimmäinen korvattu rosterisella, toinen ilmastointiteipillä reikäpannalla ... vielä toistaiseksi.

VA-varuste Kuopiossa tekee hyvää työtä ja heillä on laaja kaavavalikoima tai voit lähettää vanhan sinne josta he sitten ottavat mitat.
Teetin omaan veneeseeni täyskuomun ja olen nautiskellut meidän kesäkeleistämme kuivissa housuissa. Suosittelen heitä.

Meikäläinen merenkulkusanasto pohjautuu pääosin merenkulkumaiden sanastoon. Lainauksia on tullut englannin, hollannin, saksan ja ruotsin kielestä. Kaikille termeille ei vieläkään ole nasevaa ja vakiintunutta suomenkielistä vastinetta. Yhä puhutaan esim. vanteista ja staageista tai falleista, vaikka niitä on yritetty korvata haruksilla ja nostimilla. Minusta kysymys ei ainakaan ole "elvistelystä", vaan ymmärrettävyydestä. Mikä mielestäsi olisi vaikkapa waypoint? Termi on jokaisessa gps:ssä ja plotterissa (ja mitä ne ovat suomeksi?). Mikä termi sinua erityisesti pännii ja mikä on ehdotuksesi?

mitä ehdotat? kirjoitti:

Meikäläinen merenkulkusanasto pohjautuu pääosin merenkulkumaiden sanastoon. Lainauksia on tullut englannin, hollannin, saksan ja ruotsin kielestä. Kaikille termeille ei vieläkään ole nasevaa ja vakiintunutta suomenkielistä vastinetta. Yhä puhutaan esim. vanteista ja staageista tai falleista, vaikka niitä on yritetty korvata haruksilla ja nostimilla. Minusta kysymys ei ainakaan ole "elvistelystä", vaan ymmärrettävyydestä. Mikä mielestäsi olisi vaikkapa waypoint? Termi on jokaisessa gps:ssä ja plotterissa (ja mitä ne ovat suomeksi?). Mikä termi sinua erityisesti pännii ja mikä on ehdotuksesi?

Lue lisää

Höpö höpö. Suomiko muka ei ole merenkulkumaa? Kertoo jotain asenteestasi kun et pidä Suomea merenkulkumaana. Suomi on meren rannalla. Kyllä täällä on veneilty ilman purjeita ja purjeiden kanssa tuhansia vuosia, sisävesillä ja merillä. Väitätkö tosissasi että uummikkosuomalaiset eivät ole keksineet mitään nimityksiä veneen eri osille? Kyllä niille nimet on jos niitä vain käyttäisiin, mutta ne eivät ole niin "hienoja". Millä tavalla vantti, staagi, falli, sprayhood tai waypoint ovat muka ymmärrettäviä? Suurin osa on ns. kyökkiruotsia jota käytettiin ennenvanhaan kun suomen kieltä häpeiltiin tai haluttiin apinoida ylemmän yhteiskuntaluokan puhetta, esim. "tuuki" = liina. Purjehtimisen sanasto periytyy yläluokkalaisesta asenteesta, sen takia kansanomaisia sanoja ei käytetä vaikka niitä on. Toki joillekin lähinnä valtameripurjehduksesta tulleille termeille ei ole suomenkielistä vastinetta. Elvistely liittyy myös siihen että halutaan käyttää sanastoa joka ei ulkopuoliselle avaudu. Sama ilmiö on golfissa.

En ole purjehtija enkä myöskään kieliexpertti. Eikös sprayhood ole jonkinlainen roiskesuoja, mutta eikö kuulosta tarpeeksi hienolta? Minun navigaattorissani puhutaan aina suomea, en ole edes varma mitä tarkoitat waypontilla. Lienee etappi tai välietappi.

Tuu tii tu töötituu kirjoitti:

Höpö höpö. Suomiko muka ei ole merenkulkumaa? Kertoo jotain asenteestasi kun et pidä Suomea merenkulkumaana. Suomi on meren rannalla. Kyllä täällä on veneilty ilman purjeita ja purjeiden kanssa tuhansia vuosia, sisävesillä ja merillä. Väitätkö tosissasi että uummikkosuomalaiset eivät ole keksineet mitään nimityksiä veneen eri osille? Kyllä niille nimet on jos niitä vain käyttäisiin, mutta ne eivät ole niin "hienoja". Millä tavalla vantti, staagi, falli, sprayhood tai waypoint ovat muka ymmärrettäviä? Suurin osa on ns. kyökkiruotsia jota käytettiin ennenvanhaan kun suomen kieltä häpeiltiin tai haluttiin apinoida ylemmän yhteiskuntaluokan puhetta, esim. "tuuki" = liina. Purjehtimisen sanasto periytyy yläluokkalaisesta asenteesta, sen takia kansanomaisia sanoja ei käytetä vaikka niitä on. Toki joillekin lähinnä valtameripurjehduksesta tulleille termeille ei ole suomenkielistä vastinetta. Elvistely liittyy myös siihen että halutaan käyttää sanastoa joka ei ulkopuoliselle avaudu. Sama ilmiö on golfissa.

En ole purjehtija enkä myöskään kieliexpertti. Eikös sprayhood ole jonkinlainen roiskesuoja, mutta eikö kuulosta tarpeeksi hienolta? Minun navigaattorissani puhutaan aina suomea, en ole edes varma mitä tarkoitat waypontilla. Lienee etappi tai välietappi.

Lue lisää

Aikoinaan ne jotka merellä kulkivat olivat ruotsinkielisiä. Siksi sieltä tulee paljon lainasanoja.
Waypoint on mielestäni reittipiste.

Opettele Seppomartti vastaamaan oikein, paina sitä "vastaa viestiin" sen viestin kohdalla johon haluat vastata. Silloin se sisennetään oikein ja tietää kenelle vastaat.
Tuo sinun näkemyksesi johtuu vain siitä että ettet pitkän kokemuksesi kautta kykene muuta kuvittelemaan. Ero on siinä että esim. roiskesuojan ( en tiedä mikä on virallinen suomennos) ymmärtää kaikki, sen sijaan "spreihuud" avautuu vain purjevenetermejä tunteville. Itse muuten olen veneillyt koko ikäni, kaikki kurssit käynyt, enkä ikinä ole tarvinnut "veipoint" termiä Suomessa.

Tuu tii tu töötituu kirjoitti:

Opettele Seppomartti vastaamaan oikein, paina sitä "vastaa viestiin" sen viestin kohdalla johon haluat vastata. Silloin se sisennetään oikein ja tietää kenelle vastaat.
Tuo sinun näkemyksesi johtuu vain siitä että ettet pitkän kokemuksesi kautta kykene muuta kuvittelemaan. Ero on siinä että esim. roiskesuojan ( en tiedä mikä on virallinen suomennos) ymmärtää kaikki, sen sijaan "spreihuud" avautuu vain purjevenetermejä tunteville. Itse muuten olen veneillyt koko ikäni, kaikki kurssit käynyt, enkä ikinä ole tarvinnut "veipoint" termiä Suomessa.

Lue lisää

Hyvä " Tuu tiu etc" Kun vastaan esittämälläsi metodilla niin ei tapahdu sitä mitä esität vaan vastaus saattaa arpoontua myöhempään kohtaan nopeampien vastaajien jälkeen. Joskus ajatusyhteys katkeaa.
Jos olet selvinnyt etapilla reittipisteen sijaan niin mikäpä siinä. Tuskin kannattaa vauhkota jos etapin sijaan useammin käytetään "veipointtia".

seppomartti kirjoitti:

Hyvä " Tuu tiu etc" Kun vastaan esittämälläsi metodilla niin ei tapahdu sitä mitä esität vaan vastaus saattaa arpoontua myöhempään kohtaan nopeampien vastaajien jälkeen. Joskus ajatusyhteys katkeaa.
Jos olet selvinnyt etapilla reittipisteen sijaan niin mikäpä siinä. Tuskin kannattaa vauhkota jos etapin sijaan useammin käytetään "veipointtia".

Lue lisää

Onko "maailmanlaajuinen paikannusjärjestelmä" sopivan naseva termi korvaamaan GPSn eli puhekielessä gepsin? Mikä plotteri on suomeksi? Minusta tiutiu-vouhottajat voivat rauhasta kiukutella. Käytän niitä termejä, jotka ovat puhekieleemme vakiintuneet ja joita muutkin purjehtijat ymmärtävät.
"Onks kala tyyris", kysyi asiakas silakkamarkkinoilla muinoin. "Ei, se on fööris", vastasi kalastaja. Kullakin omat terminsä!

Kielen vapaus! kirjoitti:

Onko "maailmanlaajuinen paikannusjärjestelmä" sopivan naseva termi korvaamaan GPSn eli puhekielessä gepsin? Mikä plotteri on suomeksi? Minusta tiutiu-vouhottajat voivat rauhasta kiukutella. Käytän niitä termejä, jotka ovat puhekieleemme vakiintuneet ja joita muutkin purjehtijat ymmärtävät.
"Onks kala tyyris", kysyi asiakas silakkamarkkinoilla muinoin. "Ei, se on fööris", vastasi kalastaja. Kullakin omat terminsä!

Lue lisää

Juuri niin, miksi turhaan puhua niin että kaikki ymmärtävät kun voi samalla vaivalla osoittaa omaa erinomaisuuttaan käyttämällä hienoja erikoistermejä arkipäiväisistä asioista kuten "roiskesuoja" ja "paikka". Niin, ja tiedoksesi, GPS on lyhenne eli akronyymi ja GPS on GPS myös suomeksi.

Auton roiskeläppäkin kuulostaa hienommalta kun puhutaan mudflapistä.

Ai rest mai keis.

Suomi on ja on ollut huomattava merenkulkumaa ja purjelaivamaa iihan maailmankin mittakaavassa. Esim. 1800-luvun puolivälssä täällä oli vielä 300-400 isoa purjelaivaa ja tuhat pienempää talonpoikaislaivaa. Pelkästään Oulun kauppalaivasto oli puolensataa laivaa ja Oulun telakoilla rakennettiin yli 500 isoa purjealusta.

Ei tätä nyt tietenkään esim. britteihin voi verrata, mutta kyllä on naurettavaa vähättelyä sanoa ettemme ole merenkulkumaa, Suomihan on käytännössä lähes saari länteen päin. Ilman merenkulkua täällä ei olisi pärjätty.

Tuu tii tu töötituu kirjoitti:

Opettele Seppomartti vastaamaan oikein, paina sitä "vastaa viestiin" sen viestin kohdalla johon haluat vastata. Silloin se sisennetään oikein ja tietää kenelle vastaat.
Tuo sinun näkemyksesi johtuu vain siitä että ettet pitkän kokemuksesi kautta kykene muuta kuvittelemaan. Ero on siinä että esim. roiskesuojan ( en tiedä mikä on virallinen suomennos) ymmärtää kaikki, sen sijaan "spreihuud" avautuu vain purjevenetermejä tunteville. Itse muuten olen veneillyt koko ikäni, kaikki kurssit käynyt, enkä ikinä ole tarvinnut "veipoint" termiä Suomessa.

Lue lisää

Itse ainakin joutuisin miettimään tovin, jos joku puhuisi roiskesuojasta. Ensin tulee mieleen lokasuoja, sitten kuraläppä, lopulta joku purjehdustakin hupun lisäosa tms. Eli ei toimi. Kuomu nyt saattaisi mennä, mutta se on merkitykseltään laajempi. Jospa nyt vaan käytettäisiin tuota sprayhoodia.

Historia kunniaan kirjoitti:

Suomi on ja on ollut huomattava merenkulkumaa ja purjelaivamaa iihan maailmankin mittakaavassa. Esim. 1800-luvun puolivälssä täällä oli vielä 300-400 isoa purjelaivaa ja tuhat pienempää talonpoikaislaivaa. Pelkästään Oulun kauppalaivasto oli puolensataa laivaa ja Oulun telakoilla rakennettiin yli 500 isoa purjealusta.

Ei tätä nyt tietenkään esim. britteihin voi verrata, mutta kyllä on naurettavaa vähättelyä sanoa ettemme ole merenkulkumaa, Suomihan on käytännössä lähes saari länteen päin. Ilman merenkulkua täällä ei olisi pärjätty.

Lue lisää

Gustaf Erikssonilla oli maailman suurin purjelaivasto maailmansotien välisenä aikana kuljettamassa rahtia maailman merillä. Muut siirtyivät höyrylaivoihin, niin Eriksson osteli niitä edullisesti. Onko ahvenanmaalainen suomalainen, siitä voi toki olla eri mielipiteitä.

Jsk1234 kirjoitti:

Gustaf Erikssonilla oli maailman suurin purjelaivasto maailmansotien välisenä aikana kuljettamassa rahtia maailman merillä. Muut siirtyivät höyrylaivoihin, niin Eriksson osteli niitä edullisesti. Onko ahvenanmaalainen suomalainen, siitä voi toki olla eri mielipiteitä.

Lue lisää

Joka tapauksessa seppomartin mukaan maailman suurin purjelaivasto on ihan mitätöntä.

1+4, kirjoitti:

Joka tapauksessa seppomartin mukaan maailman suurin purjelaivasto on ihan mitätöntä.

Syrjähdetään lisää aiheesta kun tarina on hyvä. Tunnen toki merenkulun historiaa ja Oulun kauppalaivastostakin tiedän jotain. Sattumalta äidin isä toimi Oulun satamassa ja molemmat vanhempani olivat oululaisia. Ja sattumalta äitini oli pikkutyttönä laivanvarustaja Erikssonin perheessä opiskelemassa ruotsin kieltä. Pieni on maailma näiden esimerkkien valossa.
Mutta kirjoitin: "Suomi ei ole erityinen merenkulkumaa vaan pikemminkin hyvin vähäinen. Sama koskee purjehdusta". Aikamuoto ei viittaa menneisiin vuosisatoihin.
Nyt Finnlines taitaa olla italialainen Grimaldi ja Silja virolainen. Laivanrakennus on loppunut. Nesteen tankkeritkin taitavat loppua. Jokunen vanha jäänmurtaja odottaa lakkoilemismahdollisuutta Katajanokalla. Viimeiset purjeveneen valmistajat sinnittelevät laman kourissa kun muualla on jo ilmeisesti nousukausi ja veneiden design ja varustelu kehittyy. Purjeveneitä kotimaassa katsellessa ja näitä sivuja lukiessa paistaa äärikonservatiivisuus. Jos vaikka vertailukohtana on Ranskanmaa. Kovin murheellisen mustaa on suomalainen kauppamerenkulku ja purjeveneilykin aavistuksen harmaata.

seppomartti kirjoitti:

Syrjähdetään lisää aiheesta kun tarina on hyvä. Tunnen toki merenkulun historiaa ja Oulun kauppalaivastostakin tiedän jotain. Sattumalta äidin isä toimi Oulun satamassa ja molemmat vanhempani olivat oululaisia. Ja sattumalta äitini oli pikkutyttönä laivanvarustaja Erikssonin perheessä opiskelemassa ruotsin kieltä. Pieni on maailma näiden esimerkkien valossa.
Mutta kirjoitin: "Suomi ei ole erityinen merenkulkumaa vaan pikemminkin hyvin vähäinen. Sama koskee purjehdusta". Aikamuoto ei viittaa menneisiin vuosisatoihin.
Nyt Finnlines taitaa olla italialainen Grimaldi ja Silja virolainen. Laivanrakennus on loppunut. Nesteen tankkeritkin taitavat loppua. Jokunen vanha jäänmurtaja odottaa lakkoilemismahdollisuutta Katajanokalla. Viimeiset purjeveneen valmistajat sinnittelevät laman kourissa kun muualla on jo ilmeisesti nousukausi ja veneiden design ja varustelu kehittyy. Purjeveneitä kotimaassa katsellessa ja näitä sivuja lukiessa paistaa äärikonservatiivisuus. Jos vaikka vertailukohtana on Ranskanmaa. Kovin murheellisen mustaa on suomalainen kauppamerenkulku ja purjeveneilykin aavistuksen harmaata.

Lue lisää

Osittain samaa mieltä seppomartin kanssa. Erityiseksi purjehdusmaaksi Suomea ei voi laskea veneiden lukumäärien perusteella. En kuitenkaan pidä kotimaamme purjevenekalustoa poikkeavan äärikonservatiivisena. Omien havaintojeni mukaan perinteisiä pursia, omaa kalustoamme keskimäärin ehkä vanhempaa, näkee huomattavasti enemmän brittiläisissä satamissa. Silti Englanti on edelleen purjehdusmaa, jos mikään. Hollannissa on ominainen venekalustonsa, paljon perinneveneitä, paljon hienoja teräs- ja alumiiniveneitä (joita ei heti tunnista metallirunkoisiksi). Norjassa purjehditaan edelleenkin perinteisillä puisilla colinarchereilla, joita yhä valmistetaankin puusta. Kaikenlaisia purjeveneitä ja asukaslukuun nähden varmaankin eniten maailmassa näin Uudessa Seelannissa. "City of Sails" on Aucklandin tunnus. Ranskalaiset ovat kyllä aina olleet innovatiivisia ja ovat varmaankin kärkimaa Vendee Globe ym valtamerikisojensa kanssa, joissa veneet on ultramoderneja, yksinpurjehtijat rohkeita ja kansansuosio valtava. Voittajat ovat aina ranskalaisia, kansan silmissä sankareita.

Kivahan uusia ja edistyksellisiä veneitä olisi ostella, mutta vanhoihin on tyytyminen. Uskon, että aika monella meistä valinnan ratkaisee hinta ja se näkyy kalustossa. Jos käytettyyn veneeseen satsaa, ainakin itse haluan luotettavan ja merikelpoisen - ja sellaisen, mihin rahani riittää. Tulos on perinteisen mallinen ja hyväksi koettu. Sitä se "äärikonservatiivisuus" ainakin omalla kohdallani on ollut. Ehkä monen muunkin. Eikä ainoastaan täällä Suomessa. Merenkulkumaa ei ole sama kuin uudet ja edistykselliset ranskikset!

Jsk1234 kirjoitti:

Gustaf Erikssonilla oli maailman suurin purjelaivasto maailmansotien välisenä aikana kuljettamassa rahtia maailman merillä. Muut siirtyivät höyrylaivoihin, niin Eriksson osteli niitä edullisesti. Onko ahvenanmaalainen suomalainen, siitä voi toki olla eri mielipiteitä.

Lue lisää

Ahvenanmaalainen on ja oli jo silloin suomalainen, mutta toki vahvasti ruotsinkielinen. Luulen että vaikkapa Oulussa tai Kotkassa, tärkeissä satamissa, on kuitenkin vakiintunut samat "määräävän kielen"sanat. Järvisuomalaisilta vanhan koulun kalaukoilta pitäisi pyytää suomenkielisiä termejä?

Tietojenkäsittelyssä tulee uutuuksia usein, ja nörtit kuulee niistä heti. ja sitten kun ne vakiintuu ei käyttäjäkunta enää nimeä (GPS, chartplotter) vaihda, mutta kylläkin keksii suomalaisen vastineen (gepsi, plotteri) Sellaisia sanoja nuo fallit ja levangit ja muut ovat, mutta siksi vanhoja että niistä on jo tullut täyttä suomea ja lisäksi merenkukluperinnettä.

Ilmiö ei ole ihan harvinainen muissakaan kielissä: Global tulee ranskalaisen lainan "Globe" kautta latinan globuksesta, Positioning tulee niinikään latinan sanasta positio, ja system on latinaa sekin.

Keskusteluun tuli nääs ongelma, kun joku ei vissiin ymmärtänyt purjehtijoitten slangisanastoa! Onneksi spreikkarifirmat tietävät asian, vaikka tuutiut saavat herneitä nenuun. Teetä tukevat kaaret HST:stä, kankaan ulkopuolelle jäävät tartuntakahvat mol. sivuille ja taakse. Pikkubotskiin tietysti riittää hennommatkin, vaikka alumiiniset ilman tartuntakahvoja.

Itse harkitsin, että seuraavan kerran tekstiilien hajotessa muuttaisin kuomun kiinteäksi. Siihen ajattelin käyttää nykyisiä teräskaaria, joihin kankaan tilalle kiinnitän ensin ohuen vanerin ja sitten laminoin epoksin ulko- ja sisäpuolelle. Plexi-ikkunat. Näin olen nähnyt tehtävän.

Joo. Varmaan hyvä jos saisi paikalle. Tilasin vuosi sitten ja soittelin kolme kertaa perään. Lupasi tulla Espooseen mittaamaan. Odottelen vielä.

Riippuu tietysti omista tarpeista miten tukevat kuomun kaaret haluaa teettää. Alumiiniset ovat varmaankin halvemmat kuin hst-kaaret, mutta eivät ole yhtä vahvat. Avomerikäytössä hst on parempi. Se ei taivu päälle horjahtaessa tai tartuntakahvasta tempaistessa. Tiedän kokemuksesta, koska yhdessä aikaisemmassa veneessäni oli kuvailemasi paksuiset alumiinikaaret ja seuraavissa vastavan paksuiset hst-kaaret.

Itse suosittelen hst-kaaria, koska ne kestävät ja pysyvät siisteinä. Kuomun tekstiilin ja "ikkunat" joutuu aikanaan uusimaan, mutta kaaret kestävät.