Yliopistoon lukemaan äidinkieltä

Kysymys.

Hei. Minulla olisi haaveena päästä lukemaan yliopistoon äidinkieltä. Kuinka hyvin yo-kirjoitusten tulisi mennä, jotta onnistuisin tavoitteessani? Ja ovatko pääsykokeet kovin vaikeat? Onko sisäänpääsy ylipäätänsä sopivan haasteellinen, vai vaatiiko se todella suuria ponnistuksia?

12

872

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • austerism1

      En osaa sanoa sisäänpääsyn vaikeudesta, mutta vinkkinä sen verran, että jos et pääse varsinaiseksi opiskelijaksi, niin ala opiskella Jyväskylän avoimessa suomen kielen opintoja: https://www.avoin.jyu.fi/oppiaineet/suomenkieli

    • jotainvaan

      Yo-kirjoituksilla ei välttämättä ole mitään merkitystä, sillä puolet opiskelijoista valitaan pelkän pääsykokeen perusteella. Voisi kuitenkin kuvitella, että lähes kaikilla äidinkielestä tosissaan innostuneilla on yo-todistuksessa äidinkielestä L tai vähintään E.

      Vaikka valintakoe ei olisi vaativa, ongelma on siinä, että kaikki hakijat ovat hyviä ja sinun on oltava näitä hyviä parempi, jotta pääset valittujen joukkoon. Tsemppiä!

    • pää pyörällä

      Itse olen hakemassa tänä keväänä suomea lukemaan. Kirjoitin äikästä E:n, mutta silti pääsykoe pelottaa, koska kielioppiasiat eivät ole vahvuuteni. Haluaisinkin kysyä, että miten paljon kokeessa kysytään kieliopista ja ovatko miten pikkutarkkoja/vaikeita asioita kokeessa?

      • Futuuri

        Et kyllä kestä suomen opintoja, jos et ole todellinen kielioppi-intoilija. Sitten kun valmistut, äikänopena vietät loppuikäsi kieliopin parissa.

        Neuvo: hae lukemaan jotain muuta, voit käydä varalta myös Suomen pääsykokeissa. Voit sitten kokeilla suomea sivuaineena, ja jos se on kivaa niin voit vaihtaa sen pääaineeksi.

        Toisaalta voit mennä suomen kielen kautta sisään ja vaihtaa sitten johonkin muuhun aineeseen, mutta lyhytkin opiskelu voi olla tuskaa, jos olet enemmän kirjoittaja kuin pilkunviilaaja.


      • saayrittää

        Suomen kielen opinnoissa kielioppi, siis fonologia, morfologia ja syntaksi, on hyvin keskeistä. Jos kieliopin opiskelu ei tunnu omalta lajilta, opiskelu ei suju.

        Lukion äidinkieli on aika toisenlaista, käytännöllisempää kuin suomen kielen opiskelu yliopistossa. Kirjallisuustiede on sitten taas ihan oma juttunsa.

        Mutta saahan sitä koettaa. Kieliopista voi innostua, kun siihen pääsee vähän sisälle, ja alkaa tajuta, kuinka hieno systeemi kieli on ja kuinka monella tavalla sitä voi tarkastella.


      • pää pyörällä
        saayrittää kirjoitti:

        Suomen kielen opinnoissa kielioppi, siis fonologia, morfologia ja syntaksi, on hyvin keskeistä. Jos kieliopin opiskelu ei tunnu omalta lajilta, opiskelu ei suju.

        Lukion äidinkieli on aika toisenlaista, käytännöllisempää kuin suomen kielen opiskelu yliopistossa. Kirjallisuustiede on sitten taas ihan oma juttunsa.

        Mutta saahan sitä koettaa. Kieliopista voi innostua, kun siihen pääsee vähän sisälle, ja alkaa tajuta, kuinka hieno systeemi kieli on ja kuinka monella tavalla sitä voi tarkastella.

        Olipas taas positiivisia vastauksia, eikä yksikään vastannut kysymykseen. :) Tiedän kyllä, että opiskelu lukiossa ja yliopistossa on erilaista. Sanoin vain, etten koe olevani vielä hyvä kieliopissa, mutta aina voi oppia uutta ja sen takia yliopistoon haen. Aion kyllä hakea opiskelemaan suomea. Olisin vain halunnut tietää, miten pikkutarkkoja kysymyksiä kieliopistosta on pääsykokeessa.


      • Fennisti
        pää pyörällä kirjoitti:

        Olipas taas positiivisia vastauksia, eikä yksikään vastannut kysymykseen. :) Tiedän kyllä, että opiskelu lukiossa ja yliopistossa on erilaista. Sanoin vain, etten koe olevani vielä hyvä kieliopissa, mutta aina voi oppia uutta ja sen takia yliopistoon haen. Aion kyllä hakea opiskelemaan suomea. Olisin vain halunnut tietää, miten pikkutarkkoja kysymyksiä kieliopistosta on pääsykokeessa.

        Opiskelen suomen kieltä (! ei äidinkieltä) Helsingin yliopistossa, ja meidän piti lukea kolme kirjaa, joista yksi oli nimeltään Käyttökielioppi: kirja täynnä teoreettista, abstraktia kielioppiasiaa sisältäen kaikki yleisimmät suomen kielen ilmiöt. Kirja on hyvinkin pikkutarkka, mutta tietenkään kaikkea ei voi osata (eikä osata) vasta sisään pyrittäessä. Katso yliopistojen sivuilta vanhoja pääsykokeita ja hakijatilastoja edellisiltä vuosilta.

        Yliopiston "kielioppi" on jotain aivan muuta kuin lukion, samoin suomen kieli jotain täysin muuta kuin lukion oppiaine äidinkieli. Lueskele tuota Käyttökielioppi-kirjaa, niin pääset hyvin selville, onko ala sinulle sopiva vai ei. Opiskellessa asioita vasta opetellaan, enkä sano että kieliopin osaamattomuus olisi este. Omassa ryhmässäni turhan monelle läjähti päin kasvoja fakta, että suomen kieli on KIELITIEDE, jossa siis tutkitaan tieteellisesti suomen kieltä eikä pohdita retoriikan keinoja tai lueta läjäpäin romaaneja. (Niitä ei lueta, kotimainen kirjallisuus on siihen.) Näin rautalangasta väännettynä. Kymmenisen ihmistä vaihtoi kotimaiseen kirjallisuuteen ja muihin pääaineisiin ensimmäisen vuoden jälkeen.

        Suomen kieli oppiaineena siis käsittelee suomen kielen äänteitä, sanojen rakennetta ja muodostumista, kielen historiaa (miten suomi ja sen sukukielet ovat erkaantuneet toisistaan), lauseoppia... Äidinkielen yo-tuloksilla ette siis tee mitään tämän aineen kanssa, ellei lasketa pisteitä, joita saa hakiessa. Niitä tosin saa muistakin aineista yhtä lailla.

        Jos kaipaat runo- tai tekstianalyyseja, mene kotimaiseen kirjallisuuteen/muuhun ei-kielitiede-aineeseen. Tämä ei ole yritys säikytellä sinua pois suomen kielen alueelta, haluan vain yrittää herätellä. Itselläkin opiskelujen todellisuus oli todella paljon teoreettisempaa kuin olin abi-kevään unelmissani kuvitellut. Kun menet yliopistoon, et siis tosiaan opiskele äikkää, sillä sitä ei löydy valikoimista.


      • pää pyörällä
        Fennisti kirjoitti:

        Opiskelen suomen kieltä (! ei äidinkieltä) Helsingin yliopistossa, ja meidän piti lukea kolme kirjaa, joista yksi oli nimeltään Käyttökielioppi: kirja täynnä teoreettista, abstraktia kielioppiasiaa sisältäen kaikki yleisimmät suomen kielen ilmiöt. Kirja on hyvinkin pikkutarkka, mutta tietenkään kaikkea ei voi osata (eikä osata) vasta sisään pyrittäessä. Katso yliopistojen sivuilta vanhoja pääsykokeita ja hakijatilastoja edellisiltä vuosilta.

        Yliopiston "kielioppi" on jotain aivan muuta kuin lukion, samoin suomen kieli jotain täysin muuta kuin lukion oppiaine äidinkieli. Lueskele tuota Käyttökielioppi-kirjaa, niin pääset hyvin selville, onko ala sinulle sopiva vai ei. Opiskellessa asioita vasta opetellaan, enkä sano että kieliopin osaamattomuus olisi este. Omassa ryhmässäni turhan monelle läjähti päin kasvoja fakta, että suomen kieli on KIELITIEDE, jossa siis tutkitaan tieteellisesti suomen kieltä eikä pohdita retoriikan keinoja tai lueta läjäpäin romaaneja. (Niitä ei lueta, kotimainen kirjallisuus on siihen.) Näin rautalangasta väännettynä. Kymmenisen ihmistä vaihtoi kotimaiseen kirjallisuuteen ja muihin pääaineisiin ensimmäisen vuoden jälkeen.

        Suomen kieli oppiaineena siis käsittelee suomen kielen äänteitä, sanojen rakennetta ja muodostumista, kielen historiaa (miten suomi ja sen sukukielet ovat erkaantuneet toisistaan), lauseoppia... Äidinkielen yo-tuloksilla ette siis tee mitään tämän aineen kanssa, ellei lasketa pisteitä, joita saa hakiessa. Niitä tosin saa muistakin aineista yhtä lailla.

        Jos kaipaat runo- tai tekstianalyyseja, mene kotimaiseen kirjallisuuteen/muuhun ei-kielitiede-aineeseen. Tämä ei ole yritys säikytellä sinua pois suomen kielen alueelta, haluan vain yrittää herätellä. Itselläkin opiskelujen todellisuus oli todella paljon teoreettisempaa kuin olin abi-kevään unelmissani kuvitellut. Kun menet yliopistoon, et siis tosiaan opiskele äikkää, sillä sitä ei löydy valikoimista.

        Kiitos vastauksesta. Hyvä, ettei tarvitse pikkutarkasti kaikkea osata. Tiedän tosiaan, minkälaista kielten opiskelu yliopistossa on, koska tuttuja on siellä, joten tuossa ei tullut siihen liittyen mitään uutta. :)


    • Kysymys.

      Okei, kiitoksia erityisesti ylemmälle vastauksesta. Pitääpä varmaan hakea kotimaiseen kirjallisuuteen, kuulostaa ainakin enemmän minulle sopivalta vaihtoehdolta.

    • FM :) Fennomaani

      Pääsykokeita varten kannattaa lukea esim. joku perusteos pääsykoekirjan lisäksi, esim. itse luin kielitieteen perusteet (tosi ohut, tiivistä asiaa). Ylioppilaskirjoituksista sain melkein e:n. Pääsin sisään ekalla yrittämällä :) Muistaakseni kielioppiasioita ei niinkään kysytty pääsykokeessa, kyseessähän on enemmänkin kielitiede. Lukion kielioppitaidot riittävät. Selvitä kielitieteellisiä peruskäsitteitä ja niihin liittyviä esimerkkejä. Foneemi, leksikko, morfeemi, morfologia, tremulantti (rrrrr) ? Minua kyllä kiinnosti kielitiede ja se, miten sanat rakentuvat. Päähäni jäi soimaan muinaisten ulkolaisten kirjoitukset ja uskomukset muinaisista suomalaisista koirankuonolaisina .. Sori, liikaa kahvia tänään...

      Suomen kielen opinnot sisältävät kyllä myös kielioppia ja kielihistoriaa, mikä ei ole aina niin helppoa. Näistä on omat kurssinsa, joten suomen kielen opiskelu ei ole pelkkää kielioppia. Opiskelin nykysuomea Vaasassa ja opintoihin sisältyi hyvin vähän kielioppia. Totta on että peruskoulun opettajana kieliopin opettaminen on yksi perusjalka. Suomen kielen opiskelua pidän tällä hetkellä lähinnä yleissivistyksenä, mikä tekisi hyvää monelle.

      • Fennistitär

        Totta kai perusopinnoissa käydään läpi fono-ja morfologia sekä syntaksi, mutta niitä lähestytään kiinnostavasti. Perusopintojen jälkeen on enemmän vaihtoehtoja, mitä haluaa opiskella. On tyyliopin, retoriikan, lähi- ja etäsukukielten kursseja, semantiikkaa, pragmatiikkaa. Tavattoman kiinnostavana pidin itse omia opintojani! Auskultoinut en ole, en missään vaiheessa halunnut opettajaksi. Olen ollut tiedotusalalla vuosia.

        Sivuaineinani minulla oli kotimainen kirjallisuus, mediatutkimus ja taidehistoria. Filosofiankin kursseja kävin mutta en opintokokonaisuudeksi asti.

        Suomen kieli on kiinnostava oppiaine, voin suositella!


    • ---

      Riippuu siitä, mikä äidinkielesi on. Yliopistossa ei ole sellaista oppiainetta kuin äidinkieli.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ja taas ammuttu kokkolassa

      Kokkolaisilta pitäisi kerätä pois kaikki ampumaset, keittiöveitset ja kaikki mikä vähänkään paukku ja on terävä.
      Kokkola
      66
      5885
    2. Mitä siellä ABC on tapahtunut

      Tavallista isompi operaatio näkyy olevan kyseessä.
      Alajärvi
      118
      5135
    3. Helena Koivu on äiti

      Mitä hyötyä on Mikko Koivulla kohdella LASTENSA äitiä huonosti . Vie lapset tutuista ympyröistä pois . Lasten kodista.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      422
      3079
    4. Ovatko naiset lopettaneet sen vähäisenkin vaivannäön Tinderissa?

      Meinaan vaan profiileja selatessa nykyään valtaosalla ei ole minkäänlaista kirjoitettua tekstiä siellä. Juuri ja juuri s
      Nettideittailu
      97
      1521
    5. Suomi vietiin Natoon väärin perustein. Viides artikla on hölynpölyä. Yksin jäämme.

      Kuka vielä uskoo, että viides artikla takaa Suomelle avun, jos Suomeen hyökätään. Liikuttavasti täällä on uskottu ja ved
      Maailman menoa
      353
      1171
    6. Kuvaile elämäsi naista

      Millainen hän on? Mikä tekee hänestä sinulle erityisen?
      Ikävä
      29
      999
    7. Et ilmeisesti aio enää ikinä olla tekemisissä

      Että näinkö se menee
      Ikävä
      65
      981
    8. Sydämeni on sinun luona

      Koko ajan. Oli ympärilläni ketä oli niin sinä olet vain ajatuksissa ja tunteissa. En halua muiden kosketusta kuin sinun
      Ikävä
      46
      896
    9. Trump ja Venäjä

      Huomasitteko muuten... Käytännössä ainoat valtiot, joille Trump EI eilen asettanut typeriä tariffejaan, olivat Venäjä ja
      Maailman menoa
      109
      884
    10. Jatkuva stressitila

      On sinun vuoksesi kun en tiedä missä mennään mutta tunteeni tiedän ainoastaan
      Ikävä
      52
      849
    Aihe