Minä luulen, että elämäni olisi jotenkin "tasapainoisempi", jos en olisi koskaan joutunut sekaantumaan mihinkään uskontoon. Jos olisin syntymästäni lähtien ollut ns. "maallinen luterilainen", joka ei välitä uskonnostaan tuon taivaallista, niin millainen nyt olisin? Mutta siitä olen kiitollinen että vanhempani olivat ja ovat mormoneita, koska minulle on opetettu hyvät periaateet, annettu eväät elämään enkä ole koskaan joutunut todistamaan vanhempien juopottelua, tms.
Takaraivossa kaivertaa edelleen opilliset uhkailut, joita MAP-kirkko on opettanut: oma tietosi tuomitsee sinut, jos hylkäät kirkon. Minä olen pikku hiljaa alkanut tulla siihen tulokseen, että MAP-kirkko ei välttämättä ole se oikea - ainakaan minulle. Mutta jos hylkään sen lopullisesti ja se silti olisikin ollut se oikea, niin teenkö peruuttamattoman mokan?
MAP-kirkko itsessään ei mitään uhkaile - todetaan vaan, että jos olet saanut PH:lta vastauksen, että kirkko on tosi ja silti hylkäät sen, niin se on menoa. Tällainen uhkailu on kuitenkin mielestäni henkistä raiskaamista, koska PH:ta en ainkaan minä osaa erottaa omasta mielikuvituksestani. Joskus olen ollut varma, että kirkko on tosi, mutta nyt en enää ole niinkään varma. Jos en olisi eläessäni koskaan törmännyt MAP-kirkkoon, niin saisin ottaa evankeliumin vastaan taivaassa (siinä tapauksessa, että MAP-kirkko on oikeassa).
Jeesuskin on harrastanut uhkailua. Hänhän on sanonut, että jos häneen uskoo, niin pelastuu, ja jos ei usko, niin joutuu kadotukseen. Miten minä voisin tosissani USKOA sellaiseen, josta minulla ei ole muuta todistusta kuin maailman hulluimman kansan perinnetietous ja Rooman valtakunnan uskontorykmentin propaganda.
Miten saan elämäni tasapainoon?
Rukoilu ei tunnu auttavan tässä asiassa.
Mikä avuksi?
Takaraivossa kaivertaa edelleen opilliset uhkailut, joita MAP-kirkko on opettanut: oma tietosi tuomitsee sinut, jos hylkäät kirkon. Minä olen pikku hiljaa alkanut tulla siihen tulokseen, että MAP-kirkko ei välttämättä ole se oikea - ainakaan minulle. Mutta jos hylkään sen lopullisesti ja se silti olisikin ollut se oikea, niin teenkö peruuttamattoman mokan?
MAP-kirkko itsessään ei mitään uhkaile - todetaan vaan, että jos olet saanut PH:lta vastauksen, että kirkko on tosi ja silti hylkäät sen, niin se on menoa. Tällainen uhkailu on kuitenkin mielestäni henkistä raiskaamista, koska PH:ta en ainkaan minä osaa erottaa omasta mielikuvituksestani. Joskus olen ollut varma, että kirkko on tosi, mutta nyt en enää ole niinkään varma. Jos en olisi eläessäni koskaan törmännyt MAP-kirkkoon, niin saisin ottaa evankeliumin vastaan taivaassa (siinä tapauksessa, että MAP-kirkko on oikeassa).
Jeesuskin on harrastanut uhkailua. Hänhän on sanonut, että jos häneen uskoo, niin pelastuu, ja jos ei usko, niin joutuu kadotukseen. Miten minä voisin tosissani USKOA sellaiseen, josta minulla ei ole muuta todistusta kuin maailman hulluimman kansan perinnetietous ja Rooman valtakunnan uskontorykmentin propaganda.
Miten saan elämäni tasapainoon?
Rukoilu ei tunnu auttavan tässä asiassa.
Mikä avuksi?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tottako vai ei. Jos se on totta, niin se on ainoa vaihtoehto. Jos todella löydät jotain parempaa, niin se on sinulle oikea vaihtoehto. Olet kuitenkin oppinut jo niin paljon kirkostamme, että tuskin mikään tuntuu paremmalta. Tästä on osoituksena mm. se, että oikaiset vähän väliä meistä esitettyjä vääriä tietoja ja ennakkoluuloja. Hyvä niin. Pyhä Henki vaikuttaa sinussa niin, että huomaat valheet ja vääristelyt. Kuitenkin omat ajatuksesi poikkeavat nyttemmin jonkin verran siitä, mitä on ilmoitettu. Omat ajatukset ovat sallituja, mutta totta uskonnossa on vain se, mikä perustuu ilmoituksiin. Kommentessani alempana on tästä joitakin tarkennuksia.
Aktivoidu ja tulee mukaan palvelemaan totuutta, jonka tunnet. Usko ei ole vain mielipiteitä vaan toimintaa. Sinulla on paljon annettavaa. Olet antanut paljon näissä kesteluissakin herättäessäsi mielenkiintoa.
Voit ola varma että jossainpäin Suomea mormoniseurakunnassa ensisunnuntainakin Tapani kädet täristen ja poskia innostuksesta kuumottaen kertoo pappeuskokouksessa lähetystyö kokemuksistaan.
Siitä kuinka hän on saanut "yhteyden" erääseen nettipersoonaan -ja kuinka olisi parasta jatkaa tästä eteenpäin Ettei "tapaus" säikähdä":)
Tapani on saamaisillaan taas yhden sulan hattuun -ja palan taivasta. Tarkoitus pyhittää keinot, näinhän me opimme aamulla:)
Oliko se huono? Oliko keinossakin jotain vikaan? Kun lauot mielipiteitä, niin myös perustelut olisivat tarpeen. Huvittavia nuo kuvitelmasi sulasta hattuun ja taivaan palasta, mutta ikäviä sikäli, että ne osoittavat kielteisiä asenteitasi vailla perusteluja.
Eikös siellä jossain sanota: Kuinka suuri onkaan ilosi vaikka toisit vain yhden sielun minun luokseni jne...
Olen nähnyt niin monesti, kuinka ihmisten, vaikkapa sellaisten jotka ovat olleet poissa kirkosta vähän aikaa. Epäaktiivisten ym. asioita ruoditaan pappeuskokouksissa.
Suunnitellaan kuinka sitä ja sitä lähestytään.
Suunnitellaan pilkkireissuja, telttaretkiä, ym. joihin tuo poloinen kutsuttaisiin.
Mietitään mikä olisi tuon kurjan kiinnostuksen ja intohimon kohde johon voisi iskeä. Esittää muka kiinnostusta tuosta samasta aiheesta että pääsisi luikertelemaan isku etäisyydelle.
Ja motiivinhan me tiedämme!
Lähetellään temppeliin rukouslistalle nimiä.
Varovaan ettei siellä lue kohta Exmoro:)
Mutta ei siitä voi Tapania syyttää. Hän tekee sen ihan vilpittömästi sinun ja minun parasta ajatellen... omasta mielestään.
Hhhmmm. Toisaalta, mikä olisikaan parempi tapa aiheuttaa kitkaa, kismaa, epätietoisuutta, epävarmuutta, epäilystä eli kapulaa rattaisiin kuin soluttautua mukaan, sisäpiiriin.
Paras tapa on tuhota yritys, firma, uskonto tai mikä tahansa sisältä käsin!
Tuollainen virtuoosi kuin Exmoro, tekisi oveluudessaan tosi pahaa jälkeä pikkuhiljaa varsinkin uusien jäsenien ja lasten ja nuorten parissa.
Eikö pelota apani.
Ehkä Exmoro onkin meidän Troijan hevonen IIiihahhaaa...:)
Kyllä mormoneilla hyvät tarkoitusperät on, sinäkin sen tiedät, kuten Tapanikin. Voi jopa olla, että kirkko on tosiaan se ainoa oikea. Mutta jossain mielessä on havaittavissa pientä pinnallisuutta, kuten itsekin olet maininnut.
Olisi muuten kiva nähdä mitä tapahtuisi, jos MAP-kirkko olisi vähän isompi, sanotaan vaikka että se olisi maailman suurin uskonto ja jäseniä olisi vaikkapa 6 miljardia. Mitä sitten tapahtuisi? Olisiko maailma rauhan tyyssija ja tuhatvuotisen valtakunnan tilassa, vai alkaisivatko morkut listimään toisiaan? Silloin tosiaan vasta näkisi mitä uskonto saisi aikaan.
ps. pitäisikö soluttautua ensi sunnuntaina kirkkoon hevoseksi naamioituneena? ;-)
Ei suinkaan.... vaikka joskus jätäisinkin kirkon lopullisesti selkäni taa, niin en ikinä haluaisi vaikuttaa yhdenkään kirkon jäsenen mielipiteisiin.
Toivottavasti en ole sitä tähänkään mennessä tehnyt.
Joo, kyllä MAP-kirkko on ihan hyvä kirkko. Siellä on sentään selitetty asioita niin, että jokainen ymmärtää. En minä varsinaisesti usko omiin teorioihini, mutta pidän niitä yhtä mahdollisina kuin mitä tahansa uskonnollista teoriaa.
Tiedätkö mikä minua Tapani pelottaa aika paljon? Minä uskoisin pystyväni laatimaan hyvinkin "realistisen" uskonnollisen mallin, joka selittäisi elämämme tarkoitusta ja päämääräämme, Jumalaa, Jeesusta, yms. Uskon, että kun aikani hiosin tätä teoriaa, tulisin siihen tulokseen, että se on Jumalan ilmoitusta minulle, että voisin sen kertoa kaikelle maailmalle, ja sisältäni kumpuava henki todistaisi siitä. Voisin tehostaa vielä itseäni kertomalla, miten olen saanut ilmestyksen Jumalalta, josa asioista kerrottiin. Jos minä voin tehdä tällaista, niin miksei Joseph Smith olisi voinut tehdä samalla tapaa? Jos Joseph Smith olisi pystynyt tekemään niin, niin miksei koko Kristikunta voisi olla muutamien ihmisten omien teorioiden vallassa? Mitä jos Jeesuksen opetuslapset hakivat hänen ruumiinsa hautakammioista ja hautasivat muualle? Silloinhan he olisivat luoneet tuollaisia omia teorioitaa - heidän kertomuksistaan UT:n kirjat kertovat. Mitä jos Raamatun vanhojen kirjojen kirjoittajat halusivat kertoa silloista science fictionia ja kuvata Jumalan, joka tavallaan selitti tuntemattomia asioista.
Tätä, Tapani, Tätä minä pelkään!
Ei meidän tarvitse rakentaa omaa uskontoa. Meillä on jo sellainen ilmoituksena saatu. Mormonin kirja yhdessä Raamatun kanssa todistaa siitä, mikä Kristus oli ja on, vaikka hänestä esitettäisiin millaisia teorioita. Ei ole mitään pelättävää, kun olemme uskollisia sille, mitä meillä jo on. Kun olemme uskollisia, meille on luvattu lisää.
...keksiä uutta uskontoa kun esim. J.S. on jo sellaisen keksinyt. On niinkuin jo toimiva formaatti joten miksi keksiä pyörää monta kertaa?
Ja kun uskollisesti tottelee kaikkea mitä Salt Lake Citystä käsketään niin eihän siinä sitten millään voi huonosti käydä...?!?! Tulee aina vaan lisää uusia 'ilmoituksia' ja hupsutuksia joille voi olla kuuliainen. Työ pitää kädet pois pahanteosta ja mielen pois epäilystä...
Minusta tuntuu että kelaat näitä uskonnollisia asioita päässäsi koko ajan ja pidät tätä keskustelupalstaa purkautumistienä.
Ei pidä saunoa niin että nahka päästä lähtee. Sanonta pitänee paikkansa myös uskonnon ollessa kyseessä. Käy välillä vaikka kalassa ja unohda koko uskonto pariksi viikoksi. Olet selvästi saanut yliannoksen!
Usko Jeesukseen ja yritä elellä ihmisiksi niin ei tarvi pelätä yhtään mitään. Antaa fariseusten halkoa hiuksia ja kilpailla pikkutiedossa - ei se heitä kuitenkaan auta.
Hauskaa syksyn jatkoa.
taitaa tosiaan olla paras vähän vetää henkeä välillä (enkä tällä tarkoita, että mitään uskontoon liittyvää hengen vetämistä).
Olen samaa mieltä kanssasi, että kun elää hyvin ja varmuuden vuoksi uskoo Jeesukseen (mutta voiko häneen uskoa jos ei oikeasti ymmärrä/välttämättä usko?), niin ei pitäisi kadotukseen joutua. Jos sillä tavalla kuitenkin joutuu kadotukseen, niin sinne vissiin sitten kannattaakin mennä jonkun muun vaihtoehdon sijasta...
Elävätkö kaikki maailman uskovaiset itsesuggestion petoksessa?
Kyllä aivan varmasti jokainen uskovainen - aina Veli Tapania ja itseäni myöten - elää ainakin osittain itsesuggestion petoksessa ja sen petoksen määrä ei selviä ennenkuin sitten viimeisenä päivänä...
Usko ei ole rationaalista eikä sitä oikein taida pystyä mittaamaan joten pelkällä logiikalla ei pärjää. Tosin rationaalisella logiikalla voi sulkea räikeämmän humpuukin pois mieltään kiusaamasta.
Oman älyn harhaa? Juu, mutta ellet luota omaan älyysi olet sitten jonkun toisen 'älyn' hyppyytettävänä. Mikä takaa sen että tällä toisella on itseäsi parempi äly tai suurempi tietämys?
Ehdottomasti on parasta ensisijaisesti luottaa epärationaalisesti Jeesukseen ja sitten rationaalisesti itseensä. Siinä on paljon pienempi riski tulla petetyksi sillä kyllä näitä potentiaalisia hyväksikäyttäjiä ja sen 'ainoan oikean' totuuden tietäjiä on maailma täynnä.
Hallelujaa ja rahamassi sassiin auki! Tee sitä ja tätä äläkä kysele tyhmiä saati arvostele niin pelastut. Heitä vaikkapa voltti - muuten helvetin lieskat jo nuolevat jalkaasi. :-)
Kirkossa ei todellakaan uhkailla ketään.On jokaisen henkilökohtainen asia mitä elämälleen tekee.Mutta on itsestää selvää ,jos mulla on tieto jostain asiasta tietenkin olen enemmän vastuussa valinnastani ,kuin sellainen joka ei tiedä ja valitsee huonon valinnan.Ei pientä lasta voi tuomita kuin aikuista.Ymmärrätkö.Eikä voi nojautua siihen,että no en etsi tietoa niin enpä tule tietoiseksi asioista,eikä minua voi pitää vastuussa.Jokaisen meidän on yritettävä kehittyä tutkimalla totuuksia ja yrittämällä elää niiden mukaan parhaan kykymme mukaan.Kukaan ei ole täydellinen,eikä tässä elämässä tulekkaan.
Viisauden sanan noudattamisessa mormoni voi tulla täydelliseksi jo tässä elämässä. Suomen kielen kirjoittamisessa voi tulla lähes täydelliseksi, mutta se vaatisi sinulta lisää harjoittelua.