A-talk pakkoliitoksista 23.01.2014 oli taas masentavaa katsottavaa. Masentavaa katsottavaa sikäli, että mainittu lähetys vain vahvisti sitä mielikuvaa, joka allekirjoittaneelle on porvareista syntynyt. Näyttää siltä, että päällimmäinen porvaria liikuttava motiivi on vieminen. Toisilta ottaminen keinolla millä hyvänsä. Tästä viemisestä on käytetty muitakin nimityksiä, mutta yritän noudattaa netissä näkemääni ohjetta, että nettiin kirjoittelu ei saa loukata ketään. Mutta kiinnostuneille todettakoon, että Marxilla ja jopa Suomen niin rikos- kuin perustuslaissakin on vaihtoehtoisia ilmauksia tai ajatusliittymiä tälle vieminen -termille.
Tässä kuntien pakkoliitosasiassa vieminen tarkoittaa sitä, että pikkukunnilta viedään itsemääräämisoikeus, mahdollisuus itse päättää omista asioistaan olipa asioiden hoito ollut miten hyvää tahansa. Porvarit katsovat, että kaikki kunnat porvarillisia erityiskuntia lukuun ottamatta pitää yhdistää. Asiaa perustellaan yleisellä edulla ja sanotaan, ettei mikään kunta saa asettua yleistä etua vastaan. Siksi kunta pitää voida vaikka pakkoliittää, jos yleinen etu niin vaatii.
Ongelma kuitenkin syntyy siitä, mitä julkisella edulla tarkoitetaan, kun kenelläkään ei ole tietoa kuntaliitosten vaikutuksista. Kaikkein vähiten juuri positiivisista vaikutuksista, yleisestä edusta. Sen sijaan tiedetään tehtyjen ratkaisujen pohjalta se, että olosuhteet liitosalueiden reunoilla kurjistuvat, kun julkisia toimintoja lakkautetaan ja toiminnot keskitetään keskustoihin. Miten tässä voidaan edes puhua jostakin yleisestä edusta?
Toinen, vasta eilen A-talkissa kuulemani, perustelu oli oikeudenmukaisuus. Jotkut pienkunnat, jotka sijaitsevat suuren kaupungin kupeessa kuulemma "poimivat vain rusinat pullasta". Tämä tarkoittaa sitä, että moni pienkuntalainen käy kaupungissa työssä ja hankkii rahansa kaupungista, mutta kuluttaa rahansa ja maksaa veronsa pienkunnassa. Pisteeksi i:n päälle mainittiin kyseisessä A-talkissa henkilöt, jotka rikastuvat muuttaessaan pikkukuntaan, jossa asuminen ja elinkustannukset muutoinkin ovat mitättömiä suurkaupunkiin verrattuna.
Tuota porvarillista viemisen politiikkaa ei voi kuin ihmetellä. Kuten myös niitä selityksiä, joita erilaisille viemisille keksitään. Kaikkein kauhistuttavimpia selityksiä, satuja, legendoja ovat "tieteelliset" porvarilliset teoriat talouden toiminnasta ja talouden peruslogiikasta. Jokainenhan on varmaan pannut merkille, että koko porvarillisen taloudellisen ajattelun pylväs, eräänlainen peruskokkare, on juuri vieminen. Toiselta ottaminen. Ilman viemistä porvarillinen kasaaminen ei olisi mahdollista. Ja ilman suuria porvarillisia rahakasoja talous ei kuuleman mukaan toimi. Ei, vaan koko maailmassakin pitää olla vain kourallinen sikarikkaita, jotka sitten omistavat kaikki maailman rahat.
Viemisen sijaan tarvittaisiin enemmän jakamisen politiikkaa, koska ennen pitkää jatkuva vieminen aiheuttaa sen, mistä viedä, kun viemistä ei enää ole. Näinhän käy väistämättä, jos rahamäärä maailmassa on vakio. Jos taas rahamäärä ei ole vakio, niin silloinhan jakamisellekaan ei pitäisi olla mitään estettä. Ainoastaan porvarillinen ymmärrys. Siis sen puuttuminen.
Sama pätee kuntaliitoksiinkin. Viemisen sijasta voisi harkita kuntien määrän lisäämistä. Esimerkiksi Helsingissä Kallio, Kruununhaka, Pasila, Paloheinä yms. voisivat hyvin itsenäistyä omiksi itsehallinnollisiksi alueikseen. Puhe suuruuden ekonomiasta on nykyaikaisen automaation ja tietotekniikan aikakaudella mennyttä, ajastaan jälkeen jäänyttä ajattelua. Suoranaista horinaa. Päinvastoin tietotekniikka ja automaatio mahdollistavat erilaisten asioiden räätälöimisen entistä tarkemmin asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Eikä siihen tarvita muuta kuin laittaa robottiin uuden säädöt aina kutakin tapausta varten erikseen. Nämä säädöt voisi kansalainen tehdä sitten vaikka kotisohvalta.
Tässä kuntien pakkoliitosasiassa vieminen tarkoittaa sitä, että pikkukunnilta viedään itsemääräämisoikeus, mahdollisuus itse päättää omista asioistaan olipa asioiden hoito ollut miten hyvää tahansa. Porvarit katsovat, että kaikki kunnat porvarillisia erityiskuntia lukuun ottamatta pitää yhdistää. Asiaa perustellaan yleisellä edulla ja sanotaan, ettei mikään kunta saa asettua yleistä etua vastaan. Siksi kunta pitää voida vaikka pakkoliittää, jos yleinen etu niin vaatii.
Ongelma kuitenkin syntyy siitä, mitä julkisella edulla tarkoitetaan, kun kenelläkään ei ole tietoa kuntaliitosten vaikutuksista. Kaikkein vähiten juuri positiivisista vaikutuksista, yleisestä edusta. Sen sijaan tiedetään tehtyjen ratkaisujen pohjalta se, että olosuhteet liitosalueiden reunoilla kurjistuvat, kun julkisia toimintoja lakkautetaan ja toiminnot keskitetään keskustoihin. Miten tässä voidaan edes puhua jostakin yleisestä edusta?
Toinen, vasta eilen A-talkissa kuulemani, perustelu oli oikeudenmukaisuus. Jotkut pienkunnat, jotka sijaitsevat suuren kaupungin kupeessa kuulemma "poimivat vain rusinat pullasta". Tämä tarkoittaa sitä, että moni pienkuntalainen käy kaupungissa työssä ja hankkii rahansa kaupungista, mutta kuluttaa rahansa ja maksaa veronsa pienkunnassa. Pisteeksi i:n päälle mainittiin kyseisessä A-talkissa henkilöt, jotka rikastuvat muuttaessaan pikkukuntaan, jossa asuminen ja elinkustannukset muutoinkin ovat mitättömiä suurkaupunkiin verrattuna.
Tuota porvarillista viemisen politiikkaa ei voi kuin ihmetellä. Kuten myös niitä selityksiä, joita erilaisille viemisille keksitään. Kaikkein kauhistuttavimpia selityksiä, satuja, legendoja ovat "tieteelliset" porvarilliset teoriat talouden toiminnasta ja talouden peruslogiikasta. Jokainenhan on varmaan pannut merkille, että koko porvarillisen taloudellisen ajattelun pylväs, eräänlainen peruskokkare, on juuri vieminen. Toiselta ottaminen. Ilman viemistä porvarillinen kasaaminen ei olisi mahdollista. Ja ilman suuria porvarillisia rahakasoja talous ei kuuleman mukaan toimi. Ei, vaan koko maailmassakin pitää olla vain kourallinen sikarikkaita, jotka sitten omistavat kaikki maailman rahat.
Viemisen sijaan tarvittaisiin enemmän jakamisen politiikkaa, koska ennen pitkää jatkuva vieminen aiheuttaa sen, mistä viedä, kun viemistä ei enää ole. Näinhän käy väistämättä, jos rahamäärä maailmassa on vakio. Jos taas rahamäärä ei ole vakio, niin silloinhan jakamisellekaan ei pitäisi olla mitään estettä. Ainoastaan porvarillinen ymmärrys. Siis sen puuttuminen.
Sama pätee kuntaliitoksiinkin. Viemisen sijasta voisi harkita kuntien määrän lisäämistä. Esimerkiksi Helsingissä Kallio, Kruununhaka, Pasila, Paloheinä yms. voisivat hyvin itsenäistyä omiksi itsehallinnollisiksi alueikseen. Puhe suuruuden ekonomiasta on nykyaikaisen automaation ja tietotekniikan aikakaudella mennyttä, ajastaan jälkeen jäänyttä ajattelua. Suoranaista horinaa. Päinvastoin tietotekniikka ja automaatio mahdollistavat erilaisten asioiden räätälöimisen entistä tarkemmin asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Eikä siihen tarvita muuta kuin laittaa robottiin uuden säädöt aina kutakin tapausta varten erikseen. Nämä säädöt voisi kansalainen tehdä sitten vaikka kotisohvalta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ovatko punikit, demut ja vasemmistoliitto, hallituksessa? Jotenkin minä olen luullut nykyisen hallituksen ajavan pakkoliitoksia?
Onkohan sinulla lukemisen kanssa vaikeuksia vai oletko muuten vain pihalla asioista? Kyllä, kyllä hallituksessa on useampia puolueita ja kyllä juuri hallitus on uhkaillut pakkoliitoksilla. Juuri tästä asiasta olen tehnyt avauksen.