Kuka tietää miten paljon ruotsalaisia oikeastaan kuoli nälkään 1600-luvun lopun ja 1860-luvun kylminä kausina? Arvioita ei tahdo löytyä millään, ikään kuin selvisivät näistä lähinnä vyötä kiristämällä ja 1800-luvulla maastamuutolla Amerikkaan. On helppo uskoa, miksi Ruotsalaisista on tullut niin pehmeitä. Eihän heillä kansanmuistissaan kunnon tragediaa ole ollut sitten Pohjan sodan lopun jälkeen.
Ruotsalaisten nälänhädät
Oikeistolainen
2997
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
En minä nyt tiedä, onko ruotsalaiset varsinaisesti pehmeitä, ruotsalainen johtamiskulttuuri on vaan niin erilainen, keskustelussa kaikilta kysytään mielipidettä ja tätä "viskuteeraamista" jatkuu niin kauan, että jonkinlainen yksimielisyys löytyy.
Tämä tietenkin johtaa siihen, että vastuu katoaa, kun kukaan ei varsinaisesti ole vastuussa tehdyistä päätöksistä, eikä kukaan halua myöskään joutua niistä vastuuseen, tämä johtaa siihen että kun kriisi on päällä, niin kukaan ei kykene tekemään päätöksiä yksin.
Se hyvä puoli tämmösessä "yhteishallinnossa" on, että sitten kun päätös on saatu aikaiseksi, niin kaikki on siihen myös sitoutuneet, eikä purnaajia ole.
Mitä nyt jos kun saivat vai ikään ku Inkerin, Norjan ja Suomen. Vapautuivat ikään ku tanskalaisten asettamista kahleista.
Minä puhuin kyllä enempi tästä päivästä, enkä mistään viikinki saagoista.
Siitä on oma aloituksensa.
Viittasinkin lähinnä massamaahanmuuttoon ja poliittiseen korrektiuteen. Mikään maa ei ole lähtenyt Ruotsin lailla maailmanparannushullutukseen.
Konsensuspakkomielle on kyllä valitettavan totta Suomessakin ollut jo vuosikymmeniä ja tämä kuusipuoluehallitus on sen pahimpia oireita. Ruotsissa on sentään nyt selvästi oikeisto vallan kahvassa. Täällä kukaan ei uhraa mitään ja Välimeren tiellä ollaan. Kuntien vähentyminen ja sosiaalituista 15% pois on väistämätön kehitys. Ruotsissa on suuremmasta väkiluvustaan ja koostaan huolimatta meitä kymmenesosan vähemmän kuntia. 400 euron perusosalla pärjää kyllä, jos virolaisetkin edes joten kuten selviävät hengissä 80:ään. Päihdeongelmaiset menevät leipäjonoon joka tapauksessa toimeentulotuen tuhlattuaan. Rahan kylvämistä viime vuosina kiihtyvään tahtiin EU:lle en kannata, mutta kipeästi tarvitsemamme "häviävät purnaajat" löytyvät lähinnä punamulta-akselilta.
Kuntien omat menot, eli hallinto on noin 3 %:tia kuntien kaikista menoista, tää sairaanhoito ja sosiaalipuoli vie leijonanosan, kuntien määrää vähentämällä tosta 3 %:sta saadaan ehkä pari promillea pois, mutta sillä ei kyllä tämän maan rakenne-ongelmia ratkaista vaikka kaikki kunnat lopetettaisiin.
Viron malliako sinä idiootti taas olet mainostamassa. Ja opettele kirjoittamaan.
Harmi kun pitää saivarrella. Totta kai pointtina oli myös vähentämisestä seuraava väistämätön kaupungistumiskehitys, palveluiden keskittäminen yms. Väljä asuminen on edelleen Ruotsiinkin verrattuna aito, resursseja syövä ongelma Suomessa nykyajan realiteetit huomioiden.
Itse et osaa edes nimimerkkiäsi oikein kirjoittaa.
Miten 20% nykysossusta pois on sinulle idiootille Viron mallia?
Virolaisten elinkustannukset ovat vähintään puolet meidän vastaavista, mutta esim. toimeentulotuen perusosa on meillä melkein kuusinkertainen. Helsinki kuluttaa sosiaalimenoihin Tallinnaan verrattuna 20 kertaa enemmän per naama
Vitun pohjalainen vesipää tajuta, että Viron on asukaslukuun suhteutettuna EU:n SUURIN NETTOSSAJA. Ilman EU:TA ja Suomea Viro olisi ku kotikyläsi ilman sossua tai maataloustukea.
Olen lähinnä itäsuomalaista sukujuurta oleva helsinkiläinen. Maataloustukien vähentyminen kulkee myös käsi kädessä tuon urbanisaation kanssa. Suurimman potin ovat korjanneet viimeksi liettualaiset ja unkarilaiset, vaikka Viro liippaakin läheltä.
Puhuin työttömien yms. toimeentulemisesta. Mitä sitten jos Viro nyt porskuttaakin EU:n siivellä? Tästäkin huolimatta heidän kulunsa ovat noin pienet ja työttömät pärjää edes joten kuten. Ne tukirahat menee lähinnä koulutusohjelmiin/ infran parantamiseen yms.
Ei niillä paljoa ruuan hintoja alenneta, ja mitä sitten vaikka alennettaisiinkin, kun heistä huomataan nyt että hieman vähemmälläkin pärjättäisiin.
No mitähän resursseja se syö, jos ihmiset asuvat omissa taloissaan haja-asutusalueella ????
Ei maalla mitään palveluja ole, ne on jo nyt kaupungeissa.
Tässä on hyvin tyypillinen kokoomuslainen mielipide, kaikenlaisia tulevaisuusraportteja vaan väännetään ja akuutit ongelmat on ongelmat on ihan hakusessa, ei Suomen ongelmien syy ole kuntarakenne, eikä ne ongelmat ratkea kuntarakenteen romutuksella.
Sitten jos heittää jonkun fakta pöytään, niin alkaa tämmönen yleiskeskustelu asiasta, jossa paljastuu vaan se, ettet ole perehtynyt helvetti mihinkään.
Missä kohtaa väitin kuntarakenteen olevan ainoa syy? Tämä on vain yksi monista säästökohteista sosiaaliturvan/kehitysavun/maataloustukien yms. lisäksi.
Meillä on eri käsitys kaupungistumisesta. Keskittämistä voidaan soveltaa jopa keskisuurien asutuskeskuksien välillä tietyiltä osin. Totta kai elinkelpoistenkin kuntien sisällä voidaan parannella asioita.
Eihän se haja-asutus henkilöstä riippumatta aina syökään. Myönnetään että "väljä
asuminen" on vain oire, eikä ongelman ydin. Et voi kuitenkaan kieltää, että
Ruotsalaisillakin on selvä etulyöntiasema kaupungistumiskehityksessä. Heillä on 27 kuntaa, joiden väestöntiheys on yli 200 km2, meillä vain 17, näin esimerkiksi.
Vertaile vaikka Ruotsin ja Suomen keskustapuolueiden kannatuslukemia. Heillä on selkeästi edellytykset meitä kaikin tavoin tehokkaamman infrastruktuurin ja palveluiden tarjontaan jälkiteollisessa yhteiskunnassa. Miksi väistelet tätä tosiasiaa? Oletko todella sitä mieltä Ilomantsit ja Ivalot pärjäävät omillaan?
Tämmöset keinotekoiset kunta määrät ei perustu mihinkään, Ranskassa taitaa olla 18 000 kuntaa, eikä määrää sinänsä pidetä ongelmana, sillä ei lopulta ole mitään tekemistä kilpailukyvyn kanssa, ei kunnat luo tai mitätöi teollisuuden kilpailukykyä.
Metropolien merkitys on toinen, mutta Suomeen ei kyetä luomaan millään kunta-uudistuksella useita miljoonia ihmisiä sisältäviä metropolia, eikä se metropoli sitä kilpailukykyä luo, mutta nostaa yleistä palkkatasoa noin 15 %:tia muuhun maahan nähden, eli vauhdittaa sitä kautta talouskasvua.
Kunnan hallinnon kustannukset jaettuna kuntalaista kohden, on pienissä kunnissa kaikkialla Suomessa pienemmät kuin keskuskunnissa, eli suuri kunta luo enempi uutta pyrokratiaa mitä säästöillä saadaan aikaan.
Sitten vielä tosta asemasta Ruotsiin, niin Suomen kilpailukyky suhteessa Ruotsiin on ihan kunnossa, vientiteollisuuden ongelmat johtuu vähän muista asioista kuin kilpailukyvystä, eikä meidän yritykset missään kriisissä ole, niiden tilanne on vakaa ja ne on suhteellisen velattomia.
Ongelmat on pääasiassa julkisen sektorin ongelmia, vanhuksia on liian paljon suhteessa nuoriin ikäluokkiin, eläke ikä on liian matala, meillä 63 vuotta ja esim. Ruotsissa yleinen eläke-ikä on 78 vuotta jne.... eli menojen kasvu johtuu jatkuvasti paisuvasta julkisesta sektorista joka taas johtuu pääasiassa eläkeläisten ja vanhusten rajusta lisääntymisestä.
Viron maatalouspotti taisi tuplaantua nyt näissä uudistuksissa mitä nyt tehtiin 2013, joten sinänsä Virosta on tulossa normaali EU valtio pikkuhiljaa, kuin muilta leikataan ja näiltä alimmilla se sitten kunnolla nousee, niin peli pikkuhiljaa tasaantuu.
Virolla on hyvät edellytykset kasvattaa kansantalouttaan, mutta työvoimasta tulee puute, virolaisten ongelma on kato se, että ne lisääntyy erittäin huonosti, jo nyt on nähtävissä että maahan virtaa väkeä valko-venäjältä ja ukrainasta, eli väestö on vaihtumassa, EU aika tekee sen, mikä venäläisiltä jäi tekemättä, Viron kansallinen rakenne murtuu ja muun maalaisista tulee maassa enemmistö.
Ruuan hinnan alentamisessa ei ole mitään järkeä, ruokaa tuotetaan jo nyt alle tuotantokustannusten ja jonain päivänä tämä käppi on oikaistava, ei ole mitään järkeä alentaa ruuan hintaa ja lisätä tukia, suomalaisten ostovoima on sillä tasolla että ruoka ei ole kellekään liian kallista, ruuan hinnan saisi huoletta tuplata, eikä sillä olisi mitään vaikutusta vielä kulutuskäyttäytymiseen.
Huoh, milloin puhuin joistain miljoonametropoleista? Lähinnä ajattelin että useimmat vähän syrjäisemmät sadan tai parin asukkaan taajamasaarekkeet
kuolisivat lopulta pois. Haja-asutus supistuu perässä. Tämä kaivattu kaupungistuminen on vain luontainen seuraus tuosta ikääntymisestä.
Eläkeiän reilua nostoa puollan kyllä.
EI ollut puhe pelkästä hallinnosta. Helsingissä mm.hassataan suhteellisestikin enemmän voimavaroja kaikenlaiseen vältettävään kulttuurihömppään/pakolaisten hyysäykseen jne, mikä valitettavasti on heijastunut byrokratiaankin. Ranskan kuntien muodostamat 96 departmentia vastaavat suuresta osasta palveluita, joista joka ainoan kunnan Suomessa pitää itse huolehtia.
Tietenkin.heillä on Pariisia lukuunottamatta suhteellisen tasaisesti asettunut väestö, mutta meillä ei ole täällä Pohjolassa moiseen touhuun mitään tarvetta tai varaa. Siksi otin taloudellisesti ja maantieteellisesti suhteellisen samanlaisen Ruotsin esimerkiksi.
Väitätkö että kuntaliitoksilla emme pysty vaikuttamaan ajan myötä väestömme taajamaistumiseen? Hoette pää pensaassa että tämä ei ratkaise vielä mitään ja unohdatte pitkän linjan kehityksen.
Kaupungistuminen on Suomessa edelleen vaiheessa. Se ei ole koskaan loppunut kepun ansiosta, ja siitä ollaan saatu maksaa hyvä hinta. Valitettavasti tästäkin on nipistettävä. Kestävyysvajetta ei tulla kattamaan pelkällä devalvoinnilla, leikkaamalla kehitysapuja ja turvapaikanhakijamääriä ja Kreikalle haistatteluilla
Tällä ei ole mitään tekemistä kepun kanssa, Ruotsi on erittäin huono esimerkki, Ruotsia on muovannut 70 vuotta kestänyt demariyksinvaltius ihan liikaa, jotta se olisi jokin ylivertainen esimerkki siitä miten yhteiskuntaa pitää kehittää.
Itse ihmettelen sitä hyvin suuresti, miten nimimerkki oikeistolainen voi ottaa ideologiseksi mallikseen Ruotsin, joka on demarivallan ja siihen liittyvien instituutioiden kivijalka, joko olet täydellinen idiiootti, tai sulla vertaa suonissa sitä virolaisverta ihan liikaa, jotta pystyisit järkevään keskusteluun.
Pakko todeta, että vaikka tähän asti olen aina arvostanut virolaisia ja niiden kärsimyksiä, niin sinun kanssa jutellessa tulee mieleen, että liian vähällä pääsivät.
Kuntarajoilla ole mitään tekemistä kilpailukyvyn kanssa, sen nyt tajuaa jokainen joka on edes kansakoulun käynyt.
Lopetan tähän, mulla palaa proput sun tyhmyyden kanssa.
Näen vain Ruotsissa hyvänä heidän kaupungistuneisuuden ja viimeaikoina toteutetut liberalistiset uudistukset ja sinä tiedät sen. Peruspalvelujen subventoiminen joka ikiseen pienkuntaan ei ole mitään kilpailukykyä. Kuntaliitokset ovat väistämätön askel pitkäaikaisessa kaupungistumiskehityksessä niin kauan kuin kunnan velvollisuudet säilyvät nykyisinään.
Ei minuakaan kiinnosta jankata sinun jatkuvasti johtopäätöksiin hyppäävän,sanomiset asiayhteydestään irroittavan punaviherstallarin kanssa.
Tässä vaiheessa pitää sanoa että hyvä nainkin; ei pysynyt enää keskustelu aiheessa.
Joo, olet ihan oikeessa, ongelma vaan on se, että kun sinä et tiedä mistä sinä puhut, on helvetin vaikeeta puhua kaverin kanssa järkevästi kun se ei itse tajua hevonhelvettiä siitä asiasta mistä se haluaa puhua.
Ruotsissa on vähempi kuntia, se on totta, mutta se ei itsessään kerro yhtään mitään, sillä Ruotsissa kuntasektori on yli kaksi kertaa suurempi kuin Suomessa, jos verrataan työntekijämäärällä ja rahamäärällä, mikä siellä pyörii.
Mutta yksi ero on, Ruotsissa ei kunnat vastaa erikoissairaanhoidosta, josta Suomessa kunnat on vastuussa ja mikä oleellista, niin se sattuu olemaan juuri se sektori, josta tulee suomalaiseen kuntasektoriin ne suurimmat kulut.
No mitä tulee kaupungistumiseen, niin sillä ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä, eikä kilpailukyvyn kanssa mitään tekemistä, mutta tuskin se sinua edes kiinnosti, kunhan vaan sait tota ideologista paskaa syötettyäsi.
Sivusta seuraanneena voi todeta, että nimimerkki Oikeistolainen on harvinaisen oikeassa ja "Näin on" pseudonyymeineen alatyyliin turvautuva keskinkertaisuus. Ruotsi on, vioistaan huolimatta, hyvä verrokkimaa - parempi kuin Ranska jossa muuten vielä hiljattain oli 35 000 kuntaa - ja myös Suomea rikkaampi. Siellä menee Rehnfeldtin hallituksen johdolla taaskin paljon paremmin kuin meillä, jotka olemme kulkeneet Lehman Brothersin vuodesta 2008 lähtien kriisistä toiseen. Ja Ruotsin menestys siitäkin huolimatta, että se se vasta "pakolaisia hyysääkin"!
Tiesittekö muuten, että Suomen viidenkymmenen miljardin euron menoarviosta menee parin miljardin varsinaisen maatalousbudjetin lisäksi kaikkiaan seitsemän (7) miljardia erilaisiin alueellisiin tulontasauksiin, jotta esimerkiksi kontiolahtelainen päihdeongelmainen voi muuttaa muutaman samanlaisen kanssa Lehmon korpeen, ja kunnalla on lakisääteinen pakko rakentaa niille kunnallistekniikka, jos kerran kaava on! Maksaa mitä maksaa, ei ole kunnalla varaa vaikka valtionosuudet nousevat yleistä kustannushintaindeksiä nopeammin joka Jehovan vuosi. Mutta rakentaa silti ja Suomi velkaantuu.
Verrokkimaassa Ruotsissa kaupungistumisaste on muuten 81 prosenttia, Suomessa jotain 61 prosenttia. Menetämme synergiaedut ja saamme tilalle metsäläisiä pallopäitä, jotka osaavat vaatia mutta jotka eivät osaa antaa.
Toinen syy, miksi kuntien kustannukset kasvavat hallitsemattomasti on se, että me (tai oikeammin te) olemme kasvatusta vaille jääneitä hulluja. Tampioita metsäläisiä, jotka sodanjälkeisen kommunismin siivellä heittivät käytöstavat ja Sibeliuksen/Järnefeltin/Gallen-Kallelan sukupolven aatteellisen ja moraalisen perinnön romukoppaan. Seuraus koskee nykyistä oikeistoa yhtä lailla kuin vasemmistoakin. Ja hulluja sikiää tänne yhteiskunnan painolastiksi koko ajan. Yksistään Vantaalla erityisopetusta tarvitsevien lasten (lue: kasvattamatta jääneiden pikkuperkeleiden ja tulevien tuottamattomien luusereiden) määrä kasvaa joka ainoa vuosi viisi prosenttia. Ei sellaista millään valtionosuuksien korotuksilla hoideta. Emme tule edes toimeen keskenämme; sinä lukija pidät esimerkiksi tämän tekstin kirjoittajaa luultavasti mulk kuna kuten hän pitää sinua.
Tässä maassa on syvä henkinen kriisi, ja kaikki seuraa siitä. Lukekaa vaikka Boxbergin & Heikan "Lumedemokratia tai Hannu Rautakallion "Neuvostovallan asialla", niin selviää miten tähän p askaan on ajauduttu.
P.S. Kauppalehti otsikoi tänään 28.1.: "Jyrki Kataisen hallitus uskoo siihen, että kansakunta vaurastuu verotusta kiristämällä". Bravo! Pyörä on keksitty uudestaan tässä innovaatioiden kotimaassa Suomessa. Lasku maksetaan myöhemmin, ja toivon että olen itse kuollut ja lapseni ulkomailla ennen sitä.
"Ruotsissa on vähempi kuntia, se on totta, mutta se ei itsessään kerro yhtään mitään....."
Ei se kaikkea kerrokaan, mutta se olikin vain yksi trivianmuru tuon taajamaluonteisten kuntien määrien lisäksi jolla halusin havainnollistaa asutustiheyksiemme eroja.
Ruotsin budjetti on kanssa tuplasti ja väkiluku 80% suurempi. Heillä on myös perkeleesti turvapaikanhakijoita ja pakolaisia nostamassa kuluja kattoon todellisuutta suuremmiksi.
"Mutta yksi ero on, Ruotsissa ei kunnat vastaa erikoissairaanhoidosta, josta Suomessa kunnat on vastuussa ja mikä oleellista, niin se sattuu olemaan juuri se sektori, josta tulee suomalaiseen kuntasektoriin ne suurimmat kulut."
Entä sitten? Tämä on vain surullinen lisätodiste hajautuneisuudestamme, kun tämä on koettu välttämättömäksi. Viivyttely kestämättömällä kuntarakenteella ei auta mitään, vaikka ongelmaa ei heti ratkaistaisikaan.
"No mitä tulee kaupungistumiseen, niin sillä ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä, eikä kilpailukyvyn kanssa mitään tekemistä, mutta tuskin se sinua edes kiinnosti, kunhan vaan sait tota ideologista ****** syötettyäsi. "
Kuten tuli jo sanottua, et halua nähdä sanomaani sanojeni takaa. Kuntakato oli koko ajan ajatuksenani vain yksi pitkän prosessin monesta etapista kun rahahanoja kiristetään. Ei minulla muuta ideologiaa ole kuin tehokkuus, mitä mieltä oletkin tämän välttämättömyydestä. AInakin "ideologinen paskani" on jonkinasteinen pitkän kantaman tulevaisuudensuunnitelma, Sinun ideologiasi on
viivytystaistelu. Totta helvetissä tämä vaikuttaa urbanisaation nopeuteen. Yhtikäs mitään todisteita sinulla ei ole, että kilpailukyky ei kasvaisi tippaakaan, kun työpaikat ovat lähempänä asiakkaita, myös ulkomaisia kulkuyhteyksien ansiosta.
Keskustan kannatuslukema Suomessa on kummajainen koko länsimaailmassa. Ruotsalaisilla se on surkastunut pienpuolueeksi ja järjestelmä pelaa helvetin hyvin. Mistä kuvittelet tämän johtuvan? Surullistahan se on, kun niin merkittävä osa kansasta kieltäytyy näkemästä 2000-luvun realiteetteja.
Ihmiskunnan jatkuvasti kasvava väestön urbanisaatio on kehityksemme perusaksioomia.
Olet jo moninikkipaviaani paljastanut karvasi paskamaisella käytökselläsi.
Tattista. Ei tuota huonotapaista anonyymiapinaa voinut ottaa enää tippaakaan tosissaan kun uskottelee että ruoan hinnan tuplaantuminen ei vaikuta kulutuskäyttäytymiseen tai että EU:n tuet vaikuttavat ratkaisevasti työttömän virolaisen toimeentuloon. Käytännössä tämä oli vain kädenvääntö siitä, tuleeko tästä edes vähän säästöjä.
Sinun tuskin kannattaa tyhjää päätäsi vaiva yli sata vuotta vanhoilla asioilla.
Ja sinä voisit pitää vesipääsi kiinni jos et muuta osaa kuin solvata.
Vedä hame päällesi vitun tukiaisia keräilevä sossupummi.
Herman Lindqvistin ruotsinhistoria "historien om Sverige-från istid till framtid". Ei anna 1860-luvulla kuolleiden määräksi muuta kuin, tuhansia ja kymmenet tuhannet kerjäläiset joutuivat maantielle. Hän mm mainitsee että 1800 luvun puolivälissä ruotsalaisten elinajanodote oli miehillä 40,5 ja naisilla 44,2 ja keskipituus miehillä oli 165 cm, joten mistään jättiläisrodusta ei ollut kysymys.
v. 1868-1873 yli 100 000 muutti Usaan ja 1868-1873 muutti 1.2 miljoonas ihmistä elintasopakolaisina pääosin Pohjois-Amerikkaan, 10 000 Brasiliaan, 16 000 Australiaan, kymmeniä tuhansia Tanskaan, Norjaan ja Venäjälle. Yli 100 000 Saksaan. V 1900 Chicagossa oli 150 000 ruotsalaisten jälkeläisiä eli enemmän kuin Göteborgissa.
Korjaus 1868-1930 1.2 miljoonaa ruotsalaista lähti elintasopakolaisiksi.
Nuokin vähät kuolleet löytyivät varmaankin huomattavissa määrin Pohjois-Ruotsista, tarkemmin Tornionjokilaaksosta. Kertoo jotain norjalaistenkin isänmaallisuudesta, että Irlannin jälkeen Euroopan toiseksi suurimman muuttoaallon kokeneena kansana heidän pahimmat mahdolliset elinolot kaukana pohjoisessa Ruijassa olivat suurin piirtein samalla aikakaudella tuhansille suomalaisille toivo selviytymisestä.
Ruåtsalaisten nälänhädät olleet melko vaisuja.
Ihan liian vaisuja.