Oon 20-vuotias nainen ja oon syrjäytynyt, ei töitä tai koulua. Rankka koulukiusaamistausta syynä. Just alotin terapian jossa käyn 1-2 kertaa viikossa. Sen lisäksi unirytmi on ihan kunnossa. Nukkumaan klo 21-00 välillä ja herään 07-10 välillä. Päivisin laitan jotain hyvää ja terveellistä ruokaa 3-4 tunnin välein. Sen lisäksi käyn paljon kirjastossa lukemassa erilaisia psykologisia kirjoja. Aloitin lenkkeilyharrastuksen johon kuluu noin tunti päivässä. Kirjotan päiväkirjaa, vähän koneellakin tulee oltua. Asun kaupungissa. Oon perus hiljanen, epävarma ja ujo ihminen. Itsetunto ja -varmuus on nollassa ja tunnen itseni häpeälliseksi, huonoksi ja arvottomaksi.
Halu ois ens syksynä mennä kouluun.. Kova tavote. Siksi oon ryhdistäytyny. Mutta vielä on ihan liikaa aikaa! Onko jollakin jotain vinkkejä? Mihinkään missä on paljon ihmisiä, en vielä ainakaan voi mennä, mutta kaikki vinkit tänne.
Mitä te muut syrjäytyneet teette? Millanen on tyypillinen päivä?!
Mitä te syrjäytyneet teette?
54
1302
Vastaukset
- syrjäytymisvaarassa
oon 22-vuotias nainen. Minäkin olen ollut koulukiusattu. Olen ollut 10 vuotta enemmän tai vähemmän masentunut. Valmistun kohta lähihoitajaksi koulun jälkeen olen paljon tietokoneella, lenkkeilen satunnaisesti.
Ei musta taida olla vielä töihin menijäksi. Aloitan varmaan kuntouttavan työtoiminnan.
Samat tunteet itselläni. minulla on useita mielenterveyteen liittyviä diagnooseja. Käyn terapiassa 1 kertaa viikossa.- syrjäytymisvaarassa
Ite oon yrittäny altistaa itseäni sosiaalisille tilanteille. Se on myös lääkäreiden suositus.
Käyn lähes joka paikassa yksin, koska minulla ei ole kavereita. Ahdistun vaatekaupoissa ja kadulla. Olen käynyt hetken kaupassa ja lähtenyt vaan pois. Mulla kesti puoli vuotta ennen kuin pystyin menemään linja- autoon, en voinut sen takia mennä töihin.
Yritä tehdä pikku hiljaa ja vähän kerrallaan asioita. - ulos jätetty
Olen sosiaalinen 15v hylkiö ja minulla ei ole kavereita.
- joukkokiusattu
ulos jätetty kirjoitti:
Olen sosiaalinen 15v hylkiö ja minulla ei ole kavereita.
Olen itsekkin 15v koulukiusattu sosiaalinen hylkiö. Hylkimiseni johtuu luultavasti siitä että olen homoseksuaali. En ymmärä miten nyky yhteiskunnassa ihmiset voivat kiusata ja syrjiä homoseksuaalia, sillä homous on ihan samanlainen valinta kuin heterous. Voisiko jokin auttaa kertomalla mitä minun täytyisi tehdä että saisin pahan olon pois kehostani.
- tavallinen ihminen
joukkokiusattu kirjoitti:
Olen itsekkin 15v koulukiusattu sosiaalinen hylkiö. Hylkimiseni johtuu luultavasti siitä että olen homoseksuaali. En ymmärä miten nyky yhteiskunnassa ihmiset voivat kiusata ja syrjiä homoseksuaalia, sillä homous on ihan samanlainen valinta kuin heterous. Voisiko jokin auttaa kertomalla mitä minun täytyisi tehdä että saisin pahan olon pois kehostani.
-80 luvun loppupuolelta lähtien kävimme vuosia Kisahallin vastapäätä sijaitsemassa pubissa harjoitusten jälkeen perjantaisin. Kiva ja rento paikka. Vähitellen mukaan liittyi myös muitakin alussa ihan uusia ihmisiä. Eräs Kalevi nimeltään alkoi olla vakiovieras pöydässämme.
Melko nopeasti hänestä hänestä tuli porukkamme vakkari kaveri. Kertakaikkiaan mahtava tyyppi! Voisin jatkaa aiheesta pitkäänkin, mutta se olisi turhaa. Jossain vaiheessa Kalevi toi mukanaan n.15-20 vuotta itseään nuoremman kaverin. Mukava kaveri hänkin.
Tilanne jatkoi joitkin kuukausia, kun Kalevi ja ja hänen kaverinsa halusivat keskustella jostain "ERITYISEN VAKAVASTA ASIASTA" . Kun molemmat koettivat jännittyneinä aloittaa puhumaan asiasta, tokaisi joku joku meistä muista, että"Jos asia koskee sitä että olette homoja ja OLETTE JO ASUNEET PITKÄÄN YHDESSÄ, niin asia on ollut tiedossa jo pitkään.
Molemmat heistä rentoutuivat. Nuorempi totesi myöhemmin, että he molemmat olivat pelänneet taholtamme jonkinlaista "raivoreaktiota"?
Totesimme porukalla vain, että:" Minkä ihmeen takia?
"Porukka"josta puhuin, oli sangen aktiivisia itsepuolustuslajien harrastajia.
Koetapa siis unohtaa tuo ajattelusi;olen tällainen "homoraukka jne.." Millä suhun saisi yhteyden? Onko Skypeä tai mitään vastaavaa? Kuulostaa todella tutulta paitsi että olen 22v mies!
- Syrjässä
Haluaisin kuulla teidän ns. "syrjäytyneiksi" kokevien mielipiteen siitä että onko koko termi oikea? Itsekin olen kovia elämässä kokenut, mutta en koe olevani syrjäytynyt. Mutta "syrjäytetty" monesti kylläkin. Tälläkin hetkellä elän työelämässä sellaista aikaa jossa ei olo ole kovinkaan kotoisa, voi olla ettei niin koskaan enää edes tule olemaan. Olen jo pitkään ollut sitä mieltä kuitenkin ettei tässä maassa ole syrjäytyneitä omasta vapaasta tahdostaan kovinkaan paljoa, ei ainakaan kymmeniä tuhansia.
- hei,
No hei. Arvostelen Suomi24:a. En koe vertaistuntemuksia. Minusta syrjätyminen on väärä sana; ainakin niin kauan, jos ei kaikkia nettiin kirjoittavia väitetä syrjäytyneiksi. Itse voin ilolla ilmoittaa, että en nauti valtion työttömyyskorvauksia. Voin kertoa omasta syrjätymisestäni: kävin peruskoulun lähemmäs ysin keskiarvolla, heti perään lukion ja yliopistostakiin on tutkinto. En ope syrjätynyt.
Se mistä haluaisin keskustella, olisi asia, kuinka mielisaaraat teinit pilasi mun elämän, hakkaamalla minut vuonna -91 teinidiscossa. Persereiät aiheuttivat minulle paniikihäiriön. Sen asian tapahtuneen yhteiskunnallinen merkitys on suuri, vaikkei valtio ole sentilläkään rahoitttanut toipumistani kokemastani mielisairaaasta väkivallasta silloin : siis ainoastaan siksi, että olin joidenkin mielestä leuhka, joku sairas paskasakki potki minua päähän seurantalolla vuonna 1991, en ole koskaan toiipunut siitä henkisesti. Yrjottävää porukkaa.
Muistan ikuisesti peruskouluajoiltani, kuinka vaikka että kiltti ei ole tehnyt kenellekään mitään, oikeuttaa joidenkin mielestä hakkaamiseen. Amispaskat minun kouluvuosiltani saisi kiittää luojaansa siitä, että mä en vienyt niitä oikeuteen, koska ne olis kussut verta, jos niin olisi käynyt. Terveisiä seurantalolta siltä, jonka päätä hakattiin seinään porukassa. Ja tottakai toki paljon lisää MANII KOULUKOTITYYPEILLEKIN HEI!- hei,
Ja iisään vielä, että en ole kunnianloukkayksiin osallinen, jos joku laittaa sanan "ole" tilalle sanan "ope".
- Syrjässä
hei, kirjoitti:
Ja iisään vielä, että en ole kunnianloukkayksiin osallinen, jos joku laittaa sanan "ole" tilalle sanan "ope".
Tuon tarinan perusteella voisi nimenomaan sanoa että sinut on "syrjäytetty", et ole "syrjäytynyt". Ja tämä tavallaan on hyvä, mutta samaan aikaan traagisella tavalla myös erittäin huono juttu. Paniikkihäiriön kanssa eläminen ei ole herkkua. Minulla sitä ei ole diagnosoitu, mutta sen verran olen epäluuloinen näitä ksipäitä kohtaan ettei mikään ihme olisi, vaikka jotain tuollaista itseltänikin löytyisi.
Tapa jolla ihminen menettää ensin luottonsa muihin lajitovereihin ja seuraavaksi koko järjestelmään on mielestäni todellinen aiheuttaja tähän ns. syrjäytymiseen. Nimimerkillä "hei." on ollut todella raju kokemus siitä kuinka primitiivinen otus ihminen on oikeasti. Täysi elukka, jonka sosiaaliset taidot ovat jääneet männyn latvaan. Joskus olen ihmetellyt että kuinka itsekään olen selvinnyt siitä kaikesta edes näinkin pitkälle. En tosin ollut koulussa mikään kymppioppilas, pikemminkin päin vastoin. Joskus keskinkertaisuus saattaa toimia pelastuksena, mitä se ei saisi tietenkään olla.
- Tupu9
Hei!
Voiist etsiä jonkin haeeastuksen itsellesi, jossa tapaat muita ihmisä.
Mikä sua kiinnostaa, olisko joku kirjallisuuspiiri(työväenopistossa tms.) sua kiinnostava tai jokin kädentaitoihin liittyvä? On monia harrastuspiirejä joista voisit valita mieleisesi esim. jokin kädentaitoihin liittyvä, liikuntaan tai musiikkin liittyvä.
Hienoa, että syöt terveeellisesti! Myös kirjastossa käynti on hyvä asia, lukeminen kannataa aina ja saat uutta tietoa:) Se on tosi hyvä alku. - työäijä
MENKÄÄ VITTU TÖIHIN
- werg234
Mihin vitun töihin ,säkin teet varmaan ilmaseks töitä jajos teet oot ääliö.
- hassus-karhu
mee työäijä vittuu
- töymies
haluutko flädärii vitu skäfä
- pysypuussaapina
töymies kirjoitti:
haluutko flädärii vitu skäfä
Aha, ei ollu työ äijä, oli apina puussa.. Yksi rivi lässytystä, ja koostuu siis väkivallalla uhkailusta. Apina oksalla kirkuu, kun itse on puussa, ja muut maassa? Ilmeisesti oinas?
- hassus-karhu
sano mikolle et menee vittuu
- Miggooo
Mee ite vittuuun t:miggo
- hassus-karhu
nappi otttaa
- STVNA
Prkleen pumit.
- Prkeleen
ääliöt.
- ihminen,eiapina
Prkeleen kirjoitti:
ääliöt.
Näyttää apinatappelulta... Eikö nykyäänkään ihmisillä ole mitään itsekunnioitusta? Muutamia apinan rääkäisyjä ja puissa hyppelyä... Taidan jatkaa heimoni pariin preerialle.
- Ratkaisu Sinulle
Köysi kaulaan niin loppuu syrjäytyminen.
Miten suhun voisi tutustua?
Ite olen 22v mies ja asun yksin. Koko peruskouluajan ollut enemmän tai vähemmän kiusattu, amislukio jäi kesken ja sitä rataa. En ole ikinä päässyt mihinkään kontaktiin vastakkaisen sukupuolen kanssa vaikka "halut" on kovat. Masennuksesta tullut kärsittyä enempi tai vähempi koko elämä. Olen vihdoin alottelemassa terapiaa.
Itsellä on kova halu saavuttaa henkinen ja fyysinen terveys ja käydä jossain vaiheessa lukio loppuun ja ehkä jatkaa yliopistoon psykologiaa opiskelemaan.
Toistaiseksi unirytmi on kuitenkin aivan sekaisin ja syön aika epäterveellisesti vaikka olenkin laihtunut reilu 20 kiloa muutaman vuoden aikana. Eikä tule liikuttua yhtään säännöllisesti. Kotityöt on vaikea saada hoidettua. Henkilökohtaisesti hygieniasta saan sentään huolehdittua.- lukija 100
Tehän kärsitte mielenterveysongelmista, jotka rajoittavat elämäänne ja johtavat/ovat johtaneet yhteiskunnan ulkopuolelle jäämiseen.
Ihanko totta? Kuulin myös että vesi on nestemäisessä muodossaan märkää.
Täytyy muistaa että toisinaan syrjäytyminen johtaa mielenterveysongelmiin eikä toistepäin. Tai ne ruokkivat toinen toistaan.
- intiaani
Aivan juuri toisinpäin! Yhteiskunta on sairas.
- Erakko-Einari
Itse ainakin ulkoilen paljon.
Just lenkkeilen ja ylipäätään olen ulkona, pururadoilla ja luonnonhelmassa. Ja mielellään myöskin rauhallisissa paikoissa, missä ei ole kauheata ihmismassaa.
Mulla nyt ei ole varsinaisesti ainakaan mitään "hoitoa tarvitsevaa vikaa", olen kait vähän pettynyt joiltain osin asioihin. Tosin muakin on kiusattu ja syrjitty jonkin verran, niin koulussa kuin työelämässä. Lisäksi olen aina ollut muutenkin hieman syrjäänvetäytyvä ihminen, joka ei todellakaan viihdy isojen ihmisjoukkojen seassa tai huomion keskipisteessä. Asenteella mieluummin 2 ystävää kuin 10 kaveria.
Mä kyllä käyn töissä, mutta en oikein viihdy siellä. Työ itsessään on kivaa, mutta työyhteisö ei oikein..:/ Just kun on kiusaamiseen taipuvainen ja muutenkin...
Et olen tehnyt ihan selvän pesäeron tällaisten takia heihin. Työni kyllä teen ja olen omalta osaltani kyllä tehokas osa firmaa, mutta muuten pysykööt erillään musta kun en sopisi kuitenkaan heidän maailmaansa enkä halua heitä omaani.
Mutta siitä nyt ei sen enempää
Luen myös paljon ja pidän leffoista. Käyn kyllä leffateattereissakin, mutta enimmäkseen katselen niitä kotona, vuokrattuja sekä omaksi ostettuja.
Tykkään myöskin kalastaa, se on yksin viihtyvän harrastus parhaimmillaan:) Vaikkakin mulla nyt ko puuha onkin lähinnä mato-ongintaa ja virvelöintiä.
Joskus teini-ikäisenä tein joskus eväät päiväksi ja lähdin(kesäaikaan) veneen kanssa kalavehkeet mukana vesille. Sitten saatoin jäädä yöksi johonkin niemennokkaan tai saareen yöpymään ja aamulla matka jatkui. Nykyään tosin ei onnistu, kun ei ole venettäkään.
Sitten mulla on kissa, eli senkin kanssa kyllä kuluu aikaa aika hyvin:) (Senkään vuoksi nuo yön yli-kalareissut ei tosin onnistuisi, kun en halua jättää sitä yön yli yksin kotiin).
Että onhan tässäkin jo jonkun verran toimintaa.
Alkoholia muuten en käytä, jotenkin vaan on tympeätä touhua olla kännissä, niin yksinään kuin muidenkin seurassa. Mieli vaan on NIIN paljon parempi selvistä päin:) Et alkoilu ei varmaan kyllä sovi sullekaan, kun olet vielä kuitenkin noin rikki kiusaamisen vuoksi.
Mut toivottavasti joku näistä mun suosimista asioista antais sullekin mielekästä ajankulua:)
Ja koitahan jaksaa ja toipua muutenkin. Et todellakaan ole huono ihminen millään tavalla, kiusaajat niitä on. Ihmisellä täytyy kyllä olla todella pimeätä päässään, jos lähtee kiusaamaan toista. - Tää on ihmeellistä
Olin tänään hieman tylsistynyt töissä hetken aikaa tekemisen puutteen vuoksi, jolloin kuulin olevani syrjäytynyt/syrjäytymisvaarassa.
Ihan tosi, oliko sit huumoria mukana tai ei..
Mahtaisko olla näin kyseisen asian suhteen? Et tylsistyminen on syrjäytymisen oire?
Tää kyseinen ihminen on kyllä muutenkin heitellyt näitä ajatuksenjuoksujaan faktoina tässä vuosien mittaan, että otin sen vähän sellaisena...jääköön sanomatta.
Ko immeisen mielestä esimerkiksi sekin on merkki ongelmista, jos soittelee humalassa läheisen ihmisen kanssa. Vaikka soittelis muuten vaan kuulumisia. - ymmärtämätönkö?
Nimimerkki Syrjässä sanoi loistavan kommentin!
Itsekkin lienen jossain määrin syrjäytetty.
Vanhempani olivat alkon käyttäjiä aina kun taloustilanne sen heille salli.Jos ei
sallinut,juotiin kiljua tai sahtia.
Äidillämme oli jonkin asteinen mielenterveyshäiriö,sillä hänellä oli välillä tosi outoja ajtuksia.
Mm siitä,että kun meillä oli metsässä maja,äiti kielsi meiltä sen käytön ja rikkoi sen koska hänen mielestään me teimme siellä jotakin väärää. Jos ymmärrätte,mitä tarkoitan...
Naapurissa ei olisi saanut käydä,ettemme vaan paljasta mitään kotiasioita.
Ruokakomero lukittiin,jottemme olisi omin lupinemme hakeneet ruokaa...
Lapsena muistan olleeni aina nälkäinen ja sehän houkutti naapuriin.
Kouluaikaan talvella saattoi ainut ruoka olla se keitto,jonka saimme koulusta.
Minulla oli kahdet kasvattivanhemmat. Joista toisen perheen isä oli itse kovia lapsuudessaan kokenut ja siitä kieroutunut.Yritti lähennellä sekä omiaan,että kasvatuslapsiaan. Mnuakin yritti,mutta kun kerroin vaimolle, olin se jota sen jälkeen sopi kurittaa mm tarttumalla kurkkuun.
Kun lähdin pois perheestä täyttettyäni 17, vei kasvatusisä minut kotiseudulleni ja kertoi viime sanoikseen,että jos yritän ottaa joskus yhteyttä,hän hakkaa minut siniseksi...
Paljon muutakin tarinaa olisi...
Olenko siis syrjäytetty???
Ihmisten kanssa tulen kyllä toimeen,mutta aina on tuntunut siltä kuin se olisi rooli, jonka vedän päälle. Ei ominta itseäni.
Pidän yksinäisyydestä,mutta tulen toimeen kaikkien ja kaikenlaisten ihmisten kanssa. Olen ollut mukana mm paikallisessa mielenterveysyhdistyksessä.
Paino sanalla ollut, koska nykyään ei kiinnosta.
Tosin nivelsairaudet vaikuttavat tähän paljon.
Meitä on moneen junaan,täytyy myöntää.- kletainen jousi
Todella kunnioitettavaa, että kerroit noinkin paljon asioita menneestäsi, vaikka ovatkin noinkin rankkoja. En tiedä odotitko lainkaan vastauksia, mutta minulle tosiaan tuon perusteella kuulostaa sille, että sinut ollaan syrjäytetty lapsena/nuorena ja olet siitä lähtien ikään kuin vain pakotettu pärjäämään omilla voimillasi, koska muuta vaihtoehtoa sinulle ei oikein olla annettu.
Ymmärrän itse hyvin tuon, kun mainitsit, että "aina on tuntunut siltä kuin se olisi rooli, jonka vedän päälle", hyvin tuttua. Itselläni se on johtunut siitä, että en joko ole uskaltanut kertoa itsestäni kaikkea Tai sitten siitä, että ihmiset eivät ole kyenneet hyväksymään sitä mikä/millainen olen. Vaikkea edes joskus olla oma itsensä kavereidenkaan kanssa, kun toinen voi yrittää torjua sen mitä minä todellisuudessa olen tai mitä tunnen.
- Malkavian
Olen 29, sairaseläkkeellä, mies. Vaikea masennus, muuttunut keskivaikeaksi, psykoottisia oireita, juuri ennen eläkettä lääkeri totesi skitsofrenian. N. 10 vuotta kuntoutusta terapioita, eri lääkkeitä ja sitten eläke.
Olen tietokoneella suurimman osan ajasta. Luen joskus. Katson elokuvia. Kävelen kaupungilla, joskus lenkillä. Kavereita kaksi, kumpaakaan en ole nähnyt moneen kuukauteen. Eipä ole hekään ottaneet yhteyttä. Tälläistä sisällä istumista tämä suurimmaksi osaksi on. Välttelen ihmisiä. Harhoja ei ole ollut kahteen vuoteen. Masennusta aina välillä. Tietokone auttaa jaksamaan. Muiden elämän seuraaminen pitää hengissä. Väsynyt olen kuitenkin, ihan kaikkeen. - keltainen jousi
Itse "harrastan" tietynlaista mielenrauhan luomista, meditointia ja omakohtausta mielentutkimista ja yritän olla paras minä luonteeltani kuin vain voin olla. Sen avulla olen päässyt yli pahasta masennuksesta yksin vuosien varrella ja se onkin isoin saavutukseni koko elämässäni.
Sitten tietysti kissani on iso osa elääni, ja minulle kuin oma lapsi, kun sillä on niin mahtava luonne. Kavereita minulla on vähän, mutta viimeaikoina tuntunut, että eivät ole oikeasti ystäviäni. Kaipaisin niin kovasti uusia ystäviä, sellaisia jotka ovat rakastavia ja omaavat korkean oikeudentajun- poika -96
Kävin amista vähä aikaa.. ei napannut. Nyt koht pari vuotta "chillanu" paitsi tosin olin tos vähä aika sitten kuntouttavassa työtoiminnassa. Sekin oli vaan niin, että tunti töitä päiväs duunii, kun ei ollut mulle enempää hommii yleensä. Joskus oli mutta harvoin. Ny taas maannu koton vähä aikaa ja unirytmit ihan sekasi. Päivät kulutan pelaamal ja netissä. Punttisalilla myös käyn ahkerasti ja lenkkeilen. Siinähän ne päivät sit meneekin. Kavereita ja tyttöystävää ei ole ja välit vanhempiikin huonot. Ei siis sosiaalist elämää ole. :DD paitsi netis tietyst. Syynä miks syrjäytynyt.. varmaankin nää psyykkiset ongelmat. :D Tosin varmaa kaikki jonku diagnoosiin saa, jos tarpeeks lääkereillä ramppaa.
- ...
poika -96 kirjoitti:
Kävin amista vähä aikaa.. ei napannut. Nyt koht pari vuotta "chillanu" paitsi tosin olin tos vähä aika sitten kuntouttavassa työtoiminnassa. Sekin oli vaan niin, että tunti töitä päiväs duunii, kun ei ollut mulle enempää hommii yleensä. Joskus oli mutta harvoin. Ny taas maannu koton vähä aikaa ja unirytmit ihan sekasi. Päivät kulutan pelaamal ja netissä. Punttisalilla myös käyn ahkerasti ja lenkkeilen. Siinähän ne päivät sit meneekin. Kavereita ja tyttöystävää ei ole ja välit vanhempiikin huonot. Ei siis sosiaalist elämää ole. :DD paitsi netis tietyst. Syynä miks syrjäytynyt.. varmaankin nää psyykkiset ongelmat. :D Tosin varmaa kaikki jonku diagnoosiin saa, jos tarpeeks lääkereillä ramppaa.
Paniikkihäiriöst kävin mutta en jaksanu käydä, kun kaks kertaa juttelemas..
Millä suhun saisi yhteyden? Onko Skypeä tai mitään vastaavaa? Kuulostaa todella tutulta paitsi että olen 22v mies!
- paganist
minä olin täällä ensin, m'lady please anna sun skype mulle eikä tälle jukurille oon varmasti enemmän syrjäytynyt kuin hän tulee ikinä olemaan!
olen kaikinpuolin esimerkillinen nuorimies vaikka olenkin syrjäytynyt, harrastan aikidoa kotona itseoppineena, katson animea ja väittelen internetissä ateismista.
- 345rewer
Mä haluisin kans tehdä jotain mutta en voi kun oon syrjäytyny voi vittu mitä juttuja.
- joseiperinnetoimi...
Ei ole järkevää, että ihmiset uskovat, että kun ovat syrjäytyneitä, niin eivät voi mitään tehdä. Käytäkää mielikuvitustanne. Luokaa oma valtio tai vaikka kansa, jonka osa haluaisitte olla. Koittakaa unohtaa tämän päivän poliittiset määritelmät. Wikipediasta löytyy valtio muodot. Jokainen löytää varmaankin itselleen sopivan. Peilatkaa vaikka itseänne sen luomuksenne kautta. Itse olen luonut kansan, ja oppinut sen, miten voisi tehdä työtä kansan edun eteen... jos sitä joku vain tarjoaisi. Luodaan vaikka kokonaan uusi valtio, ja aloitetaan alusta. Alkuun lapin erottaminen suomesta voisi olla hyvä alku. Voisi kuvitella, että on sen jälkeen lappiin tunkua! Ei veroja, ihmisarvo määritellään kansan eteen tehtyjen tekojen mukaan, moniavioisuus parhaita geenejä ja hyvän ulkonäön omaaville miehille.
- sdfghjjjjj
Herään ja avaan tietokoneen jolla olen siihen asti kunnes nukahdan. Mitään en voi tehdä kun ei ole yhtään rahaa, mitään kouluakaan en käy kun ei kiinnosta mikään kun tiedän että en kuitenkaan pääse sitä läpi. Töitäkään en voi tehdä kun ei ole mitään koulutusta ja siitä johtuva sosiaalisten tilanteiden pelko. Ja nyt pari vuotta ollut puhelinfobia. En edes tiedä mistä aloittaa korjaamaan asioita (inb4 "mee lenkille" tai muuta kulunutta). Olisi kiva jos ois joku yksi luukku jonne syrjäytyneet voisi mennä ilman mitään puhelinsoittoja ja saisi sieltä apua mutta nyt kaikki on pirstaloitu (työkkäri, kela, sossu, etsivä nuorisotyö).
- Sopii mulle
Syrjäytymisessä on omat etunsa.Saa tehdä mitä haluaa,muista riippumatta.Minä käyn aikaisin aamulla,pimeässä lenkillä,en halua että muita tulee vastaan!Sitten teen jotain kotihommia,yleensä käyn kaupassa puolen päivän jälkeen,tai ennen sulkemisaikaa,silloin on hyvin pieni toden näköisyys törmätä tuttuihin.Ketään ei käy kylässä,ei tarvi siivota kuin silloin kun haluaa...sänkyä ei tarvi petata.Teen käsitöitä,nukun päiväunet...päivät kuluu ihan mukavasti.Minusta on tärkeää pitää rytmi päivässä,herätä aina samaan aikaan,ja ulkoilla,eihän se mitään maksa!Eikä ole rahasta kiinni!
- qwertyuijkcv
Mikä onkaan ihmisen oma vastuu omasta elämästään?
Onko teidän mielestä teillä itsellänne mitään vastuuta mistään?
Joku kertoi, että hänet oli hakattu jossain diskossa, ja että hänellä on sen takia paniikkihäiriö.
Ihmisten elämässä sattuu kaikenlaista vähemmän kivaa, kuten menetyksiä, pettymyksiä, kiusaamista, väkivaltaa, laiminlyöntiä ja sairauksia. Näitä tapahtuu kaikkien ihmisten kohdalla.
Miettikääpä sitä! - gggggtttttfff
boliviassa nousukausi,sinne
- asf234sadf234
eikun ihan oikeasti.. tv2 ajankohtainen kakkonen. melkein tulee kateelliseksi noille lapsityöläisille, ainakin niillä on jotain järkeviä hommia. Täällä kun vain menisi ja kiillottelisi kadulla omilla luvilla kenkiä niin eiköhän se viranomainen, tai asiakas soittaisi kerjäämisestä jne, varmaan vielä verotoimisto soittelisi. Eipä ole ihme että kenelläkään ole mitään hommia.. kun ne säädelty pois olevaisuudesta.
- hgfrew
"Mikä onkaan ihmisen oma vastuu omasta elämästään? - Oma vastuuni: en tapa tai ole väkivaltainen muita kohtaan, yritän myös olla purkamatta pahaa oloani itseenikään.
Onko teidän mielestä teillä itsellänne mitään vastuuta mistään? - On, monestakin asiasta. Mistä sulla on vastuuta?
Joku kertoi, että hänet oli hakattu jossain diskossa, ja että hänellä on sen takia paniikkihäiriö. - Ymmärrettävää ja väkivalta traumatisoi, varsinkin yllättävä sellainen. Jos omaisit empatiakyvyn, ymmärtäisit asian. Toki siihen tarvittaisiin jonkinverran älykkyyttäkin.
Ihmisten elämässä sattuu kaikenlaista vähemmän kivaa, kuten menetyksiä, pettymyksiä, kiusaamista, väkivaltaa, laiminlyöntiä ja sairauksia. Näitä tapahtuu kaikkien ihmisten kohdalla. - Kyllä, kiusaamista, kuten toisten kokemusten vähättely. Jos ihmiset eivät tekisi tuollaista paskaa, kaikilla olisi varmaan parempi olo. Nyt voisit miettiä sitä omavastuu -kohtaa :) Ja, kaikkien ihmisten kohdalla EI satu yhtä paljon paskaa, olet naivi jos niin kuvittelet.
Miettikääpä sitä! - Sunki kannattais miettiä vähän tarkemmin näitä asioita :D" - paskalaiffi
oon kotona ja jos kerään uskallusta käyn kerran viikossa lähikaupassa ostamassa ruokaa. päivän huippu hetki on yleensä se kun huomaan että kello on niin paljon että voin mennä nukkumaan jo, runkkaan ja itken itseni uneen.
- kiuss
Kiusattu on hieno mielikuva väärästä ympäristöstä.
- elämässä kiinni
Jos syrjäytymienn on yhteiskunnan syytä, niin mistä sitten johtuu, että kaikki eivät suinkaan ole syrjäytyneitä?
Olisiko nyt kuitenkin niin, että ne mielenterveysongelmat ovat perimmäisenä syynä syrjäytymiseen?
Kun myöntäisitte / avaisitte silmänne tämän tosiasian edessä olisi jotain mahdollisuuksia päästä eteenpäin ja saada muutos omaan elämään. - lvwp
Mä polttelen pilvee/ myös hasaa monta keraa viikossa . En ole jääny koukkuun. ei tuu krapulaa ! käyn töissä ja lenkkeilen . saatan olla polttamatta monta kuukautta! hasan vedän kaakaon sekaan punaisee maitoon. Helvetin hyvää jos ei ole paskaa kamaa ! sitäkin kun liikenteessä kun niitä jatketaan vaikka millä. Ei ole tyttö ystävää kun se jätti mut ...ei sanonu miksi . aika äkäinen akka se oli ... nyt viihtyny hyvin yksin ! Röökiä en vedä en kaljan paskaa , viinaa joskus . Käyn myös huorissa säännöllisesti koska piparia raavas mies vaatii aika ajoin ! ei tartee baaris vonkaa sitä herkkkua , kun rahaa voi mennä eikä saa mitään ... Hyvää elämää !!!
- Heidi44
Aattelin ruveta leipoon pipareita...sais vähän joulumieltä tähän ankeaan marraskuuhun.Ei mutta kun katsoo ulos,voi miten kaunista siellä onkaan!Kuura on vuorannut puun oksat...ilma on puhdas,hieman pakkasta...illalla voi käydä käveleen.Kylvettää jalat ja hieroo voidetta,lämpimät sukat jalkaan yöksi.kyllä uni maittaa!Mukavaa joulunodotusta kaikille syrjäytyneille!
- kateellinen veroherr
Kyllä tyhjien pullojen ja tölkkien kerääminen yhden työpaikan voittaa.
Ja saahan siittä rahaa kunhan muistat ilmoittaa keräystulosi verotuksessa ja maksaa niistä veron.
- nippis
Jos kaksikymppiset ovat mielestään "syrjäytyneitä" kun ei vaan nyt koulu tai jonkinsortin työ tai "niinku" yhtään mikään kiinnosta, niin minä en sitten ymmärrä sitä "syrjäytynyt"-sanaakaan. Perinpohjainen laiskuus on oikea termi.
Meillä jokaisella on ollut/on elämään kuuluvia vaikeuksia, mutta ei niistä ihan kaikkea haluttomuutta voi lopun ikäänsä syyttää. - turhaapillitystä
Joo, itse näen lähinnä punaista kun nainen valittaa jostain syrjäytymisestä, mutta jättää kuitenkin kertomatta miehestään, jotta saa myötätuntoa. En tunne ainuttakaan oikeasti syrjäytynyttä naista, kaikilla on aina mies, eikä sellainen nainen, jolla on mies, ole todellakaan syrjäytynyt. Syrjäytynyt nainen on lähinnä urbaanilegenda.
- urbaanilegenda
Nyt oli ihan pakko kirjottaa että terve, tässä syrjäytyny nainen. Ei oo kuulkaas kumppania eikä kavereita juurikaa. Onneks himassa sentää ihana kisu :) Laiskuudesta ei mun kohdalla ainakaa ole kyse, menisin mielelläni töihin jos vain jostain sais töitä ( vaikka jollain tasolla ajatus ehkä vähän pelottaakin?) millä elättää itsensä, eikä tämmösiä hommia mistä saa vähemmän palkkaa mitä tuet on..eiei.
Aloin mielessäni analysoimaa itseeni, lähinnä sen takia et olisin kirjottanu omia mielenongelmia ja tajusin et oon vaikeempi sokkelo mitä kuvittelin, eli empä taida nyt kirjottaa enempää koska ei jaksa analysoida tähän aikaa aamusta.. mutta tässä teille miekkoset, kyllä meitä syrjäytyneitä naisiakin on :)
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)745338Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu172396- 261917
- 451625
- 121571
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais51368- 91287
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa71248"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla71219- 141183