Monet uskovat väheksyvät tekojen osuutta eivätkä oikein salli että niiden osuutta ihmisen uskon osana esilletuodaan. Heidän mielestään ne ovat vain uskon sivutuote jonka painoarvo on vähäinen.
Toisille, lähellä agnostisuutta oleville ja itse agnostikoille ja ateisteille taas teot ovat kaikki kaikessa eikä uskolla ole juuri mitään merkitystä. Heidän mielestään lähimmäinen, joka nykypäivän maailmassa on jokainen maailman vähäisinkin ihminen, on huomion keskipisteessä.
Lisäksi teoillakin on omat merkityksensä. Monet uskovat pitävät tekona lähimmäisen hyväksi sitä, kun opastaa lähimmäisen uskon piiriin.
Vähemmän uskovat ja uskottomat pitävät tekona lähimmäisen hyväksi ainoastaan aineellisten tarpeiden kuten ruuan, asunnon ja ihmisarvoisen elämän tyydyttämisen.Uskon tarjoaminen kylkiäisenä ei siihen kuulu.
Miksiköhän harvemmin on uskoa ilman tekoja? Tuntuu että tekoja ilman uskoa on enempi. Vai onko?
Toisille, lähellä agnostisuutta oleville ja itse agnostikoille ja ateisteille taas teot ovat kaikki kaikessa eikä uskolla ole juuri mitään merkitystä. Heidän mielestään lähimmäinen, joka nykypäivän maailmassa on jokainen maailman vähäisinkin ihminen, on huomion keskipisteessä.
Lisäksi teoillakin on omat merkityksensä. Monet uskovat pitävät tekona lähimmäisen hyväksi sitä, kun opastaa lähimmäisen uskon piiriin.
Vähemmän uskovat ja uskottomat pitävät tekona lähimmäisen hyväksi ainoastaan aineellisten tarpeiden kuten ruuan, asunnon ja ihmisarvoisen elämän tyydyttämisen.Uskon tarjoaminen kylkiäisenä ei siihen kuulu.
Miksiköhän harvemmin on uskoa ilman tekoja? Tuntuu että tekoja ilman uskoa on enempi. Vai onko?
Vastaukset 11
Vanhimmat
"Miksiköhän harvemmin on uskoa ilman tekoja? Tuntuu että tekoja ilman uskoa on enempi. Vai onko?"
Molempia on paljon ja molemmat ovat väärin. Vain uskon ja tekojen yhdistelmä on oikeaa Jeesuksen seuraamista.
Jeesus ei jaellut rahaa ja ruokaa ihmisille, joita hänen opetuksensa eivät kiinnostaneet, eikä hän istunut päivästä toiseen meditoimassa.
Ootko nyt ihan varma ettei antanut mitään . Ainakin hänen opetuksensa niihin kehoitti.
Tärkeintä uskossa on palkinto, oma taivaaseen pääseminen. Mitä vähemmin ponnistuksin se tulee varmistetuksi, aina parempi. Ideaalitilanteessa uskonnollinen tunne riittää.
Ei kai hyvät teot ilman uskoa voi olla vääriä tai pahoja.
Mutta mites nää:
Teet hyviä tekoja koska niitä pitää tehdä, vai
Teet hyviä tekoja koska tahdot tehdä niitä
^ Ja sitten että miksi tahdot tehdä hyvää, haluatko itsellesi kunniaa ja tahrattoman kilven, vai jollekin hyvän olon?
Kuunteletko ihmistä koska on pakko, vai
Kuunteletko ihmistä koska haluat?
Henkilökohtaisesti en halua eritellä asiaa. Siitä tulee aina joko naivi tai tekopyhä sepustus.
Yleisellä tasolla hyvät teot ovat mielestäni tekoja jotka auttavat niitä jotka apua tarvitsevat. Joko aineellista tai henkistä. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on mielestäni hyvä teko. Se näyttää nyt olevan murenemassa kun rasismi ja tuloerojen kasvattamisen vaatimukset ovat lisääntyneet. Ne ovat myös jo osittain toteutuneet.
Mielestäni uskovien pitäisi myös kiinnittää näihin asioihin huomiota. Eikä se ole heidänkään ohjekirjansa vastaista. Mielestäni päinvastoin. Aika vähän nämä asiat näyttää uskovia kiinnostavan. Oikeastaan ei ollenkaan. Kaikenlainen muu hömppä kyllä on heilläkin esillä.
Tässä suhteessa on varmasti eroja eri uskovien kesken. Itse lähden siitä, että teot seuraavat uskoa, vaikka ei siitä aina niin toitottaisikaan. Pääasia on, että tekee.
Eiköhän se ole olennaista, miksi tekee? Mikä on se motivaattori. Uskon ettei meiltä kysytä tuomion hetkellä sitä, millainen uskonkäsityksesi on ollut, vaan sitä kuinka toteutit lähimmäisen rakkauden käskyn.
Joten, kyllä on uskovia joilla teot seuraavat uskoa. Toki on myös joukko uskovia, jotka keskittyvät enemmän uskoonsa ja puhumiseen siitä. He ehkä pelkäävät sitä, että heitä moititaan sitä että yrittävät saada Jumalan armoa tekojen kautta.
Oletpa jälleen kerran mielestäni täysin oikeassa.Eroja uskovien kesken on . Ja luulempa , että niitä jotka keskittyvät puhumiseen on kuitenkin selvä enemmistö.
Varsinaiset uskosta seuraavat hyvät teot ovat niitä, joita ihminen ei itse huomaa tai ymmärrä tekevänsä. Ne vain "vuotavat" hänestä luonnostaan. Hän esimerkiksi ymmärtää sydämellään lähimmäisensä hädän ja auttaa itsestään selvästi eikä ajattele, että nyt minä ymmärrän ja autan ja teen hyvän teon. Jälkimmäinen ei ole enää suoraan Kristuksen hengestä lähtöisin vaan ihmisestä itsestään. Toki sekin on hyvää ja oikein, kunhan ihminen ei ota siitä kunniaa itselleen.
Monet ihmiset hämmästyvät, kun heidän sanoo tehneen hyvää. He eivät ole tienneet tekevänsä niin. He ovat vain käyttäytyneet luonnostaan niin kuin heidän sydämensä on käskenyt.
Sellaista ihmistä ei kai ole olemassakaan . Jokainen , joka tekee hyvää tuntee mielihyvää teostaan.
On tietysti ihmisiä jotka tuntevat empatiaa enempi kuin joku toinen. Se voi olla sitten taas kasvatuksen tuoma arvo.
Useimmat uskovina itseään pitävät eivät taida olla ihan kärkipäässä tuossa empatian hyveessä.
On toki sellaisia ihmisiä olemassa vaikka kuinka paljon. Varmaan jokainen toimii ainakin joskus niin. Ei siinä tunne mitään erityistä mielihyvää, koska ei ajattele itseään vaan sitä toista. Tilanne on juuri sellainen, että ei tule ajatelleeksi itseään, vaan huomio on kiinnittynyt siihen toiseen. Jos sillä toisella on sitten asiat jo paremmin, siitä tuntee mielihyvää, mutta ei edelleenkään ajattele itseään tai omaa mielihyväänsä.